Vammaislakeja uudistetaan
Suomen vammaispalvelulaki säädettiin v. 1987 (korvasi vuoden 1947 invalidihuoltolain). Siinä annettiin vammaisille oikeus saada tiettyjä palveluita aiemman harkinnanvaraisen menettelyn asemesta. Kehitysvammalaki oli alun perin määrä lakkauttaa ja sisällyttää vammaispalvelulakiin tarvittavat säädökset. Kehitysvammaisten tarvitsemien palvelujen pelättiin kuitenkin aiheuttavan liiaksi kustannuksia.Laki kehitysvammaisten erityishuollosta säädettiin v. 1977. Se tuli v.1958 säädetyn vajaamielislain tilalle. Vajaamielishoitolaki toi Suomeen keskuslaitosjärjestelmän ja kehitysvammaisten rekisteröinnin. Myöhempi laki johti asuntoloiden ja työkeskusten perustamiseen.
Kehitysvammaiset peruskouluun
Vuonna 1984 kehitysvammalakia muutettiin erityisopetuksen osalta kun lievemmin vammautuneet siirtyivät peruskouluun. Koulu-uudistus toteutui vaikeimmin vammautuneiden osalta hitaammin (lakia uusittiin siltä osin v. 1996).Selvityksiä
Kehitysvammalain säädöksiä harkittiin otettavaksi vammaispalvelulakiin uudelleen 2000-luvun alussa. Asiasta oli sovittu Matti Vanhasen hallituksen ohjelmassa. Sosiaali- ja terveysministeriö käynnisti lakien yhteen sovittamisen valmistelun v. 2003. Valmisteluun liittynyt Jukka Kumpuvuoren juridinen esiselvitys valmistui kesäkuun lopussa. Kumpuvuori esitti kehitysvammaisten asumis- ja avustajapalveluiden ottamista kuntien erityisen järjestämisvastuun piiriin sekä erityishuoltopiirien viranomaisaseman purkamista. Vaalijalan kuntayhtymän johtaja Erkki Paara sai elokuussa 2004 sosiaali- ja terveysministeriöltä tehtävän selvittää kehitysvammapalvelujen järjestämistapaa sekä erityisosaamisen turvaamista ja kehittämistä. Hänen oli määrä tarkastella vallinneen hallinnollisen ja taloudellisen rakenteen vahvuuksia ja heikkouksia sekä tehdä ehdotus tarvittaviksi kehittämistoimiksi. Paara kiinnitti erityistä huomiota asiantuntemuksen turvaamiseen kehitysvammahuollossa.Keskustelussa oli tullut esille Ruotsin etumatka Suomeen verraten. Naapurimaassa oli voimassa lainsäädäntö (Lag om stöd och service till vissa funktionshindradevuodelta 1993), jolla turvattiin kehitysvammaisille subjektiiviset oikeudet tarvitsemiinsa palveluihin.
Tulkkipalveluihin kohennusta
Vuoden 2007 alusta lukien vaikeavammaisten henkilöiden tulkkipalveluja parannettiin ja vammaispalvelulakiin lisättiin uutena kunnan erityisen järjestämisvastuun alaisena palveluna vaikeavammaisille henkilöille järjestettävä päivätoiminta.Henkilökohtainen apu
Vammaispalvelulaissa säädettiin v. 2008 henkilökohtainen apu vaikeavammaisten subjektiiviseksi oikeudeksi. STM:n verkkosivulla (2009) todettiin, että jos henkilön avun ja avustamisen tarve perustuu pääasiassa hioitoon, hoivaan tai valvontaan, apu järjestetään pääosin muiden sosiaali- ja terveyspalvelujen kautta. Apu säädettiin asiakkaalle maksuttomaksi.Lisätietoa:
Espoon kaupunki: Henkilökohtainen apu
Heiskanen, Marja-Liisa: Henkilökohtaisen avustajajärjestelmän kaksi vuosikymmentä suomalaisessa vammaispolitiikassa. Stakes raportteja 10/2008
Högbacka, Marika & Kumpuvuori, Jukka: Vammaisten henkilöiden ihmisoikeudet Suomessa, sosiaali- ja terveysministeriö 2002
hmisoikeudet, perusoikeudet ja sosiaalipolitiikan arvot - Kemppainen, E. - Sosiaali- ja terveysviesti num. 1, 1997
Kemppainen, E: Huollettavasta asiakkaaksi - sosiaalihuollon oikeudet. Sosiaali- ja terveysturvan Keskusliitto ry, 2001
Kumpulainen, Aila: Vammaispalvelut kunnissa. Vammaispalvelulain mukaisten palvelujen ja tukitoimien asiakkaat ja kustannukset kunnissa 2001. Suomen Kuntaliitto, Helsinki 2003
Kumpuvuori, Jukka: Juridinen esiselvitys vammaispalvelulain ja kehitysvammalain yhteen sovittamisesta - Sosiaali- ja terveys- ministeriön selvityksiä 2004
Kunnat.net - Vammaislain toimivuus varmistettava, verkkotoimitus 22.09.2008
Kuntien vammaispalvelut takkuilevat pahasti - HS.fi 04.06.2006
Kuosma Tapio: Vaikeavammaisen subjektiiviset oikeudet - vaikeasti toimintarjaoitteiselle henkilölle vammaispalvelulain mukaan kuuluvat subjektiiviset oikeudet. Livres Belles-Lettres 2011
Könkkölä, Kalle: Vammaisten ihmisten ihmisoikeusopas. VANE-julkaisuja 1, 2003
Lakimiehet hieroskelevat jo käsiään: uusi vammaislaki rahastusautomaatti - EuroErkki 24.8.2009 - keskustelupalsta, Kauppalehti
Nieminen, Liisa: Vammaisten henkilöiden ihmisoikeudet yleiseen ihmisoikeuskehykseen sijoitettuna - Suomalainen lakimiesyhdistys 2005
Nouko-Juvonen, Susanna: Kehitysvammapalvelut ja muutoksen vuosikymmen. Kehitysvammaliitto, Helsinki 2000
Paara, Erkki (toim.) Vammaispalvelujen järjestäminen ja osaaminen Selvitys vammaislakien yhdistämisestä - (Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2005
Palolahti, Satu: Vammaispalvelututkimus. Helsingin kaupungin sosiaalivirasto. Tutkimuksia 2001:3
Pelkonen, Veli: Hyvinvointioikeus. Jyväskylä 1993
Räty, T., Virta, K: Vammaispalvelulain soveltamiskäytäntö - Kynnys ry 1994
Räty, Tapio: Vammaispalvelut - Vammaispalvelujen soveltamiskäytäntö. Kynnys ry 2010
Sosiaaliturvan suunta 1997-1998. Sosiaali- ja terveysministeriö. Julkaisuja 1997:26
Soininvaara, Osmo: SATA-KOMITEA - MIKSI ASIOISTA PÄÄTTÄMINEN ON NIIN VAIKEAA? Teos 2010
STM: Henkilökohtainen apu. 1.9.2009
Timperi, Raili: Vammaispalvelulain mukaisia ratkaisuja vuonna 1992. Stakes, Raportteja 102, 1993
Tuori Kaarlo, Kotkas Toomas: Sosiaalioikeus - WSOYpro 2008
Valtion SÄÄDÖSTIETOPANKKI -- FINLEX ®
Vammaisten ihmisoikeudet
Vammaistietoa
YK:n vammaisten oikeuksien julistus
Ruotsin kehitysvammahuolto perustuu kansalaisoikeuksiin
Norjan kehitysvammahuolto toimii ilman laitoksia
A.N. 16.11.1997
Kari Viitapohja 13.6.2004, 19.10.2004, 27.1.2011