Kehitysvammahuollon tietopankki
 |
Kehitysvammahuollon palvelujen vertailu viiden kaupungin - Helsingin, Espoon, Vantaan, Turun ja Tampereen - välillä tehtiin ensi kertaa v. 2001.
Viisikon kuntien asukkaista keskimäärin 0,31 % käytti kehitysvammahuollon palveluja. Kehitysvammahuollon kustannukset kunnan asukasta kohti vaihtelivat Helsingin 431 mk/asukas (nykyrahassa 72 euroa) - Tampereen 270 mk/asukas (nykyrahassa 45 euroa) välillä. Palveluja käyttäneitä asiakkaita kohti kustannukset vaihtelivat Helsingin 153 463 mk (nykyrahassa 25 810 euroa) - Tampereen 65 000 mk (nykyrahassa 10 932 euroa) välillä. Espoon, Vantaan ja Turun kustannukset palveluja käyttänyttä asiakasta kohti olivat vajaat 110 000 mk (nykyrahassa 18 500 euroa).
Kehitysvammahuollon asiakkaista 31 % oli laitoshoidossa. Asumispalvelujen piirissä oli asiakkaista 40 % ja työ- ja päivätoiminnan piirissä 41 %. Perhehoidossa asiakkaista oli 14 %. Laitoshoidossa olevia oli eniten Helsingissä ja Tampereella.
Kehitysvammahuollon kustannuksiin vaikuttavat palvelujen laatu, paikallisen väestön yleinen ikärakenne ja seudun hintataso sekä asiakaskunnan alueellinen erilaisuus.
Suomi on jaettu kehitysvammahuollon järjestämistä varten 17 erityishuoltopiiriin.
Kuntaliiton erityishuoltopiirien taloustilaston mukaan (tiedot tuhansina markkoina) kehitysvammahuollon kustannukset ovat muodostuneet seuraavasti:
| Erityishuoltopiiri | Kehitysvammahuolto | |||||
| 1995 | 1997 | 1998 | 1999 | 2000 | 2001 | |
| Helsinki | 195 026 | 245 214 | 251 673 | 262 899 | 265 013 | 290 760 |
| Uusimaa | 120 291 | 111 515 | 117 646 | 112 567 | 129 139 | 136 045 |
| Varsinais-Suomi | 91 105 | 78 038 | 78 654 | 78 136 | 81 043 | 88 363 |
| Satakunta | 88 146 | 114 487 | 115 436 | 91 882 | 90 609 | 93 567 |
| Etelä-Häme | 111 061 | 126 766 | 122 989 | 127 215 | 135 983 | 152 156 |
| Pirkanmaa | 113 019 | 116 208 | 122 526 | 121 803 | 130 029 | 139 032 |
| Savo | 106 968 | 98 102 | 100 509 | 98 898 | 102 549 | 106 894 |
| Kymenlaakso | 100 607 | 107 830 | 114 249 | 90 370 | 88 836 | 91 544 |
| Etelä-Karjala | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Keski-Suomi | 58 502 | 55 995 | 60 280 | 57 971 | 49 865 | 57 986 |
| Pohjois-Karjala | 83 010 | 81 616 | 83 935 | 81 924 | 86 301 | 84 821 |
| Etelä-Pohjanmaa | 76 856 | 68 219 | 70 268 | 75 523 | 70 926 | 74 092 |
| Keski-Pohjanmaa | 3 944 | 4 478 | 4 760 | 4 901 | 0 | 4 836 |
| Pohjois-Pohjanmaa | 80 172 | 83 775 | 81 105 | 78 542 | 75 871 | 81 781 |
| Kainuu | 23 401 | 24 878 | 24 346 | 24 935 | 25 687 | 26 707 |
| Lappi | 51 699 | 54 589 | 53 673 | 51 215 | 46 617 | 46 311 |
| Kårkulla | 127 873 | 142 997 | 162 502 | 149 831 | 159 891 | 160 762 |
| yhteensä | 1 431 680 | 1 514 707 | 1 564 551 | 1 508 612 | 1 538 359 | 1 635 657 |
Erityishuoltopiirien asema palvelujen tuottajina vaihtelee. Etelä-Karjalan erityishuoltopiirillä ei ole nykyisin lainkaan kehitysvammahuoltoa ja Helsingissä piiri (kaupunki) vastaa kaikesta.
Lisätietoja:
Erityishuoltopiirien toiminta- ja taloustilasto 2001, Kuntaliitto
Viiden suurimman kaupungin kehitysvammahuollon palvelujen ja kustannusten vertailu; Turun vammaisneuvoston pöytäkirja
Erityishuoltopiirin asiakkaiden avuntarve Uudellamaalla 1980-2001
Sosiaali- ja terveysalan tutkimus ja kehittämiskeskus STAKES, nettisivu 2004
Sosiaaliturvan menoerät
Sosiaali- ja terveysministeriö
Kari Viitapohja 11.1.2004