 | Media-arkisto - Kehitysvammaiset ja kehitysvammaisuus lehdissä |
Tutkimus autismikirjon geenitaustasta
Tero Ylisaukko-oja, väitöskirja, Lääketieteellinen tiedekunta Lääketieteellinen genetiikka 11.11.2005, Helsingin yliopisto
Väittelijän kirjoittama tiivistelmä:
Autismikirjon sairaudet (MIM 209850) ovat vakavia lapsuusiällä alkavia
sairauksia, joille on ominaista vastavuoroisen kommunikaation häiriöt, kielen
kehityksen ongelmat, ja stereotyyppiset sekä toistuvat käyttäytymismallit.
Autismikirjon sairauksiin kuuluvat lapsuusiän autismi, Aspergerin oireyhtymä
ja epätyypilliset autismin muodot. Autismin yleisyys väestössä on 10-20 / 10
000, kun taas autismikirjon sairauksien kokonaisesiintyvyys on 10-60 / 10 000.
Kaksos- ja perhetutkimukset ovat toistuvasti osoittaneet että autismikirjon
sairaudet ovat vahvasti geneettisiä. Tästä huolimatta autismille altistavat
geneettiset mekanismit ovat vielä epäselviä.
Tutkimuksen tarkoituksena oli paikantaa autismille altistavia geneettisiä tekijöitä genominlaajuisten kartoitustutkimusten avulla. Ensimmäisessä osatyössä analysoimme 38 hyvin kuvattua suomalaista perhettä, joissa esiintyi autismia, Aspergerin oireyhtymää ja kielenkehityksen viivettä (dysfasia). Lupaavin alttiusgeenialue löytyi kromosomista 3q25-27. Muita mahdollisia alttiusgeenialueita paikansimme kromosomeista 1q21-23 sekä Xq13. Seuraavaksi suoritimme genominlaajuisen kartoituksen 17 laajassa suomalaisessa perheessä, jossa esiintyy Aspergerin oireyhtymää ainoana autismikirjon sairautena. Lupaavin kytkentälöydös oli kromosomissa 3p14-24, ja muita mahdollisia alttiusgeenialueita paikansimme kromosomeista 1q21-23 sekä 13q31-33. Kolmannessa osatyössä analysoimme työn I geneettisen informaation yhdessä yhdysvaltalaisen Autism Genetic Resource Exchange (AGRE) - aineiston kanssa tarkoituksena etsiä näille aineistoille yhteisiä alttiusgeenialueita. Lupaavin yhteinen alttiusgeenialue löytyi kromosomista 3p24-26. Tämä alttiusgeenialue on lähellä toisessa osatyössä paikannettua lupaavaa Asperger-lokusta.
Neuroligin-geeniperheeseen kuuluu viisi keskenään hyvin samankaltaista jäsentä, joista kahden (3 ja 4) on vastikään osoitettu mutatoituneen harvinaisissa tapauksissa autistisilla ja kehitysvammaisilla potilailla. Neuroligin-geeneistä kaksi, NLGN1 kromosomissa 3q26 ja NLGN3 kromosomissa Xq13, sijaitsevat ensimmäisessä osatyössä paikannetuilla alttiusgeenialueilla. NLGN1, NLGN3 tai NLGN4 geenien toimintaan vaikuttavia mutaatioita tai alleeliassosiaatiota näillä alueilla ei kuitenkaan havaittu suomalaisissa autismiperheissä. Suomalaisessa aineistossa on paikannettu lukihäiriölle mahdollisesti altistavia muutoksia kromosomissa 15 sijaitsevassa DYX1C1-geenissä. Kirjallisuudessa on esitetty, että tämän geenin muutokset saattavat altistaa myös laajemmalle kirjolle kehityksellisiä häiriöitä, etenkin kielenkehitykseen liittyen. Tutkimme myös tämän geenin alleeliassosiaatiota autismiaineistossamme, mutta emme löytäneet näyttöä DYX1C1-geenin osuudesta autismin syntyyn.
Tässä tutkimuksessa paikannettin mahdollisia autismikirjon sairauksien alttiusgeenialueita kromosomeista 1q21-23, 3p14-26, 3q25-27, 13q31-33 ja Xq13. Alustavana jatkotutkimuksena analysoimme selkeitä alttiusgeenikandidaatteja näiltä alueilta, mutta emme havainneet näyttöä näiden geenien osuudesta autismin syntyyn. Tässä väitöskirjassa esitetyt osatyöt ovat ensimmäinen askel kohti autismin alttiusgeenien paikantamista suomalaisessa väestössä ja ne luovat vahvan perustan kyseisten alueiden jatkotutkimuksille ja edelleen geneettisten alttiustekijöiden identifioimiselle.
Linkkejä:
AutismiKehitysvammaisuus
Kehitysvammaiset ja kehitysvammaisuus lehdissä
18.11.2005