Kehitysvammahuollon tietopankki
 | Media-arkisto - Kehitysvammaiset ja kehitysvammaisuus lehdissä |
Suomalainen Wirallinen Lehti no 32 09.02.1885
Suomenmaan wirallista tilastoa ilmestyy tänäpänä kahdeksatta sarjaa eli
Sokeain, kuuromykkäin ja mielenwikaisten tilastoa 2:nen wihko: Heikkojärkisiä
lapsia kouluiässä, asiantilan mukaan maaliskuulla 1883. 32 sivua isoa 8
taitteista.
Nämä tiedot kerättiin 1883 wuoden alkupuolella enimmästi silloin pidetyillä lukukinkereillä. Näissä luetteloissa oli yhteensä 2,495 henkeä merkitty. Jos ulkopuolella kouluikää olewat tylsämieliset arwellaan luwultaan tekewän 200, niin tylsämielisiä Suomessa olisi noin 2,700. Wäenlaskusta 31 p:nä joulukuuta 1880 löytyi maasta 4,282 mielenwikaista ja hullua. Koska asiantila kahtena wuotena arwaten ei missään huomattawassa määrässä ole ehtinyt muuttua, woi päättää, että kaikista mielenwikaisista henkilöistä maassa noin 2,700 eli 63 prosenttia owat tylsämielisiä eli semmoisia, jotka syntymästä tai aikaisimmasta lapsuudesta owat mieliwikaisia ja ainoastaan 1,600 eli 37 prosenttia hulluja eli semmoisia, jotka myöhemmällä iällä owat mieliwikaisiksi tulleet.
Tylsämielisten lukuisuutta muihin maihin werraten osoittawat seuraawat numerot, jotka ilmoittawat tylsämielisten luwun keskimäärin 10,000 hengen suhteen kustakin maasta: Pohjois-Amerikan Yhdyswalloissa 6,36 - Italiassa 6,70 - Franskassa 11,37 - Unkarissa 11,97 - Irlannissa 12,46 - Suomessa 12,85 - Englannissa 12,97 - Tanskassa 13,25 - Preussissa 13,70 - Skotlannissa 13,75 - Saksissa 14,30 - Baijerissa 15,10 - Wurtembergissä 15,50 - Badissa 15,80 ja Sicbenbyrgissä 21,89.
Syytä tylsämielisten suurempaan tai wähempään lukuisuuteen eri maissa on etsitty osittain paikkakunnallisista luonnollisista ja ilmastollisista seikoista, osittain wäestön synnynnäisistä perityistä taipumuksista, kuin myöskin sen elämän laadusta ja tawoista. Wuori- ja metsäseuduissa arwellaan mielisairautta tawattawan useammin kuin muualla, samoin ikään paikkakunnista ylipäänsä epäsuotuisalla ilmanalalla. Kenties jossakin määrin tärkeä syrjäsyy sanottuun lukuisuuteen on myöskin juopumus. On nimittäin kuultu hawaittawan, että wäkewistä juomista heikentyneitten lapset tawallista useammin owat olleet waiwatut wialla aiwoissa ja tulleet tylsämielisiksi. Warmaa näyttää kaikissa tapauksissa olewan, että tylsämielisyys sangen usein johtuu huonoista perityistä aiheista, ja että se, niinkuin mielisairaudet ylimalkain, tuon tuostakin ilmaantuu useassa saman perheen tai suwun jäsenessä. Suomen kouluikäisistä 1225:stä tylsämielisestä oli niin suurella määrällä kuin 219:llä mieliwikaisia sukulaisia, ja niiden joukossa 48:lla kahdessa ensimmäisessä suoraan ylenewässä polwessa. Luultawaa on, että lukumäärä olisi tullut wieläkin suuremmaksi , jos kaikista tähän kuuluwista asianhaaroista olisi woitu saada tarkka tieto. Kuinka monessa tapauksessa tylsämielisyyden syynä on ollut onnettomuuden tapaukset niinkuin tapaturmat raskaanaolon aikana tai synnytyksessä, kaatumiset ja loukkaukset aikaisimman lapsuuden iällä j.n.e., ei ole ollut mahdollinen ilmoittaa.
Yleensä on tylsämielisillä keskimääräinen iänpituus lyhyempi kuin muilla. Sitä kokemusta, jota muista maista on tehty, että tylsämielisyyttä samoin kuin mielenwikoja ylimalkain lukuisammin tawataan mies- kuin waimopuolisia, eiwät olot Suomessakaan kumoa, koska 100 kouluiässä olewaa heikkojärkistä tyttöä kohti tulee 137 heikkojärkistä poikaa. Enempää kuin 44 prosenttia maamme heikkojärkisistä waiwajisen ohessa yksi tai useampi ruumiinwika, warsinkin wika kuulossa tai puheessa, kuuromykkyys, joskus, taantuwa tauti tai halwaus.
Linkkejä:
Kehitysvammahuollon historiaa
Kehitysvammaisuus
Kehitysvammaiset ja kehitysvammaisuus lehdissä
13.2.2005