Kehitysvammahuollon tietopankki
 | Media-arkisto - Kehitysvammaiset ja kehitysvammaisuus lehdissä |
Sari Mattila, Vihdin Uutiset helmikuun 20. pnä 2005
Sari Mattila kirjoitti upouudesta Kuoppanummen koulun autismiluokasta, jossa opiskeli 5 iältään 6-14-vuotiasta koululaista. Opettaja Laila Voutilaisen lisäksi henkilökuntaan kuului neljä ohjaajaa. Haastateltu henkilökunta piti työtä vaativana mutta palkitsevana.
Kirjoituksessa kerrottiin, että autistien opetus ja kuntoutus on koko elinkaaren kestävä prosessi. Opetuksen tavoitteena oli oppilaan mahdollisimman itsenäinen aikuisuus. Pääpaino oli päivittäistaitojen opetuksessa, kuten pukeutumisessa ja syömisessä. Koska oppilaat olivat taidoiltaan eritasoisia, jokaiselle oli tehty henkilökohtainen opetussuunnitelma. Opetusmenetelmänä oli TEACCH, jonka avulla jäsennettiin aikaa, tiloja, työskentelyä ja kommunikaatiota. Valmiita koulukirjoja ei ollut.
- Autistien ongelmat ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa johtuvat siitä, että hän ei ole sisäistänyt käyttäytymiseen liittyviä koodeja eikä osaa tulkita ihmisten ilmeitä, opettaja Voutilainen sanoi haastattelussa. Näiden asioiden opettelulla oli tärkeä rooli opiskelussa. Lehdessä mainittiin harjoituksesta, jossa oppilaan piti yrittää selvittää hymyilevän ihmisen kuvasta oliko kyse ilosta vai surusta.
Kirjoituksessa mainittiin, että autististen lasten kuntoutus Suomessa oli vielä sattumanvaraista. Vihdin koulu kuului kuitenkin sekä toiminnallisesti että tilojensa puolesta maan huippukouluihin. Kuntoutus oli kannattavaa, koska lähes kaikki autistit voitiin kuntouttaa selviämään avohoidossa ja jopa työelämässä. Ilman asianmukaista kuntoutusta jäänyt autisti päätyi kirjoittajan mukaan kehitysvammalaitokseen tai psykiatriseen sairaalaan.
Linkkejä:
Kehitysvammaisuus21.2.2005