 | Media-arkisto - Kehitysvammaiset ja kehitysvammaisuus lehdissä |
Laatusuositukset kehitysvammaisten henkilöiden asuntojen rakentamiseen vuosiksi 2010-2017
Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta - Maaliskuu 2010
Yleiset laatutavoitteet
Neuvottelukunta totesi, että henkilökohtaisten asuintilojen tulee koostua enemmästä kuin huoneesta. Asuintilojen tulee sisältää seuraavat elementit: oma eteinen, keittiö/keittonurkkaus, kylpyhuone, makuutila, joka on eriytetty oleskelutilasta esim. makuualkovilla, henkilökohtaiset säilytystilat, lisäsäilytystilat jos henkilöllä on apuvälineitä, parveke tai piha-alue ja riittävät viestintäyhteydet, jotka mahdollistavat sosiaali- ja turvatekniikan. Muita yksilöllisen asumisen tunnuspiirteitä ovat nevottelukunnan mukaan mm. oma postilaatikko/luukku, ovikello ovessa ja oma nimi ovessa. Minimivaatimuksena on että, asuntoihin tehdään vähintään varaukset keittiölle/keittonurkkaukselle rakentamisvaiheessa. Henkilökohtaisten keittiöiden ohella tarvitaan yhteisiä keittiötiloja ryhmämuotoisessa asumisessa, mutta moninkertaisten keittiöratkaisujen rakentamista tulee välttää.
Asuntojen rakentamisen lähtökohdat
Kehitysvammaisten henkilöiden yksilöllisen asumisen tarpeet edellyttävät sitä, että tulevat asukkaat tiedetään ainakin jossakin määrin ennen kuin aloitetaan varsinainen asuntojen suunnittelu. Neuvottelukunta pitää tärkeänä, että ARA ohjaa investointiavustusten sekä korkotukilainojen hakuohjeissa sekä rakennuttajia että kuntia valitsemaan asukkaat mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Asukkaiden avun ja tuen tarpeet tulee kartoittaa luotettavalla ja vertailukelpoisella tavalla, mikä auttaa avun ja tuen määrän arvioinnissa ja henkilökuntaresurssien mitoittamisessa. Avun ja tuen kartoituksen jälkeen on tärkeää, että tulevilla muuttajilla ja heidän omaisillaan on mahdollisuus muuttovalmennukseen. Varhainen asukasvalinta tukee em. prosesseja ja mahdollistaa sujuvan ja luottamuksellisen toiminnan.
Muuntuvuus tärkeä
Neuvottelukunta korosti sitä, että fyysiset tilat ovat esteettömät ja niissä on turvallista liikkua. Rakentamisen lähtökohtana tulee olla asuntojen muuntuvuus ja ns. moduuliajattelu, joka mahdollistaa asuntojen joustavan muokkaamiseen uusiin käyttötarkoituksiin. Asuntojen sijainnin tulee olla hyvä.
Neuvottelukunnan mielestä rakentamisohjelmissa tulee ottaa huomioon myös vaativaa sairaanhoitoa tarvitsevien kehitysvammaisten henkilöiden avun tarpeet asumisessaan. Erityisenä kysymyksenä on myös tarkasteltava niiden kehitysvammaisten lasten asumista, joita ei jostakin syystä voida hoitaa kotona esim. vaativaa sairaanhoitoa ja kuntoutusta tarvitsevat monivammaiset ja pitkäaikaissairaat kehitysvammaiset lapset.
Tilojen mitoitus
Henkilökohtaisten tilojen neliömäärän erillisissä asunnoissa pitäisi olla yksiöissä vähintään 35 m2 ja kaksioissa vähintään 45 m2. Henkilökohtaisten tilojen neliömääräksi ryhmämuotoisessa asumisessa suositeltiin vähintään 25 m2.
suosituksessa kokonaistiloihin lasketaan mukaan henkilökohtaisen asunnon lisäksi yhteinen olohuone- ja ruokailutila, sauna ja siihen liittyvät pesutilat, pyykinpesu- ja kuivaustilat sekä eteisaula- ja käytävätilat. Nämä tilat voidaan ottaa vuokranmaksun piiriin. Sen lisäksi tulevat palveluntuottajan tarvitsemat tilat, joita ei voida jyvittää asukkaan vuokraan. Ryhmämuotoisessa asumisessa on ratkaisevaa, että kokonaistilat asukasta kohden ovat kokonaisuudessaan sellaiset, että asukkaiden vuokra pysyy KELAn hyväksymien kuukausittaisten asumiskustannusten rajoissa eivätkä asukkaat joudu tilaratkaisujen takia hakemaan toimeentulotukea. Yleisenä suosituksena on se, että asuntojen yhteyteen ei rakenneta päivätoiminnan tiloja. Poikkeuksena sallitaan asuntoratkaisut, joita räätälöidään vaativaa sairaanhoidollista tukea tarvitseville kehitysvammaisille henkilöille, joille kulkeminen muualla sijaitsevaan päivätoimintaan aiheuttaa kohtuutonta rasitusta. Ryhmämuotoisessa asumisessa (asuntoryhmämallit, ryhmäkotimallit) henkilökunnan tilat tulee eriyttää selvästi henkilökohtaisista asunnoista.
Asuntoryhmän koko
Omakotitalo- ja rivitaloratkaisuissa asuntojen maksimimäärä samalla tontilla on 15 asuntoa. Tätä pidettiin ehdottomana. Laatutavoitteena tulee olla se, että ryhmäkoko säilyy pienenä sekä asuntoryhmä- että ryhmäkotimalleissa.
Kerrostaloratkaisuissa suosituksena on maksimissaan 15-20 asuntoa samassa kerrostalossa.
Lähtökohtana on se, että tulevaisuudessa ei rakenneta asuntoryhmistä ja ryhmäkodeista ns. klustereita ja eri erityisryhmille tarkoitettuja asuntokeskittymiä.
Asuntokeskittymien rakentaminen on kansallisten ja kansanvälisten sopimusten asettamien tavoitteiden vastaista.
Kehitysvamma-alan toimijoiden strateginen linjaus
Neuvottelukunta asetti taivoitteeksi laitosasumisen määrätietoisen vähentämisen. Uuslaitosten ja eri erityisryhmille tarkoitettujen asuntokeskittymien rakentamisen ennalta ehkäiseminen koettiin välttämättömäsi.
Kehitysvamma-alan toimijat ja asuntoja kehitysvammaisille ihmisille rakennuttavat tahot perustivat helmikuussa 2008 neuvottelukunnan, jonka tavoitteena on edistää kehitysvammaisten ihmisten mahdollisuuksia yksilölliseen asumiseen ja elämään.
Lisätietoja:
Asumispalvelut
Kehitysvammaisuus
Kehitysvammaiset ja kehitysvammaisuus lehdissä
Kehitysvammaisten laitoshoito
19.3.2010
