Rinnekoti-Säätiö

Kehitysvammahuollon tietopankki

hoitajapiirros

Media-arkisto - Kehitysvammaiset ja kehitysvammaisuus lehdissä

Genotyyppi-fenotyypin korrelaatiot vertailevan hybridisaation avulla tunnistetuissa 30:ssä 21. kromosomin osittaisen trisomian ja osittaisen monosomian tapauksissa Downin oireyhtymässä

Genotype-phenotype correlations in Down syndrome identified by array CGH in 30 cases of partial trisomy and partial monosomy chromosome 21 - Lyle R, Béna F, Gagos S, Gehrig C, Lopez G, Schinzel A, Lespinasse J, Bottani A, Dahoun S, Taine L, Doco-Fenzy M, Cornillet-Lefèbvre P, Pelet A, Lyonnet S, Toutain A, Colleaux L, Horst J, Kennerknecht I, Wakamatsu N, Descartes M, Franklin JC, Florentin-Arar L, Kitsiou S, Aït Yahya-Graison E, Costantine M, Sinet PM, Delabar JM, Antonarakis SE - Eur J Hum Genet. 2009 Apr;17(4):454-66

Lyhyt kuvaus:
Downin syndrooma (DS) on yksi yleisimmistä synnynnäisistä kehityshäiriöistä, ja yleisin kehitysvammaisuuden geneettinen syy. Useimmissa tapauksissa DS johtuu kromosomin 21 ylimääräisestä kopiosta. DS:lla on monimuotoinen fenotyyppi, ja DS-tutkimuksen tärkeä tavoite on tunnistaa genotyyppi-fenotyypin korrelaatiot. Kirjoittajien mukaan osittainen trisomia 21 ja muut HSA21-kromosomin uudelleenjärjestymisen tapaukset, jotka liittyvät DS-piirteisiin, voitaisiin selvittää perimän alueiden liittyviminen erityisiä fenotyypit.

Kirjoittajat kehittivät BAC-keilan (BAC = keinotekoinen bakteerikromosomi) ulottuen HSA21q-kromosomipaikkaan. He käyttivät vertailevaa genomista hybridisaatiota (aCGH) mahdollistaakseen korkean erotuskyvyn kartoituksen patogeenistä (tautia aiheuttavaa) osittaisista kromosomimuutoksista ja tasapainottomista HSA21-siirtymistä. Kirjoittajien tutkimuksessa määriteltiin ja kartoitettiin 30 HSA21:n patogeenista kromosomipoikkeavuutta. Ne koostuivat 19 osittaisesta trisomiasta ja 11 osittaisesta monosomiasta HSA21:n eri lohkoilla. Ne rajoittuivat noin 85 kb:n suuruiselle alueelle.

Suurin osa osittaisista kromosomipoikkeamista (26 yhteensä 30:stä) sijoittui geenikartalla 10-Mb alueelle. Tiedot olivat ristiriidassa sen kanssa, että pelkästään yksi kriittinen alue aiheuttaisi DS:n. Tutkimuksessa tunnistettiin alttiusalueet 25 DS-fenotyypille ja 27 aluetta 21-monosomialle. Kuitenkin suurin osa geenialueista oli edelleen kovin laajoja, ja lisää tapauksia tarvittiin kaventamaan fenotyyppien kartoittumista kohtuulliseen määrän ehdokasgeenejä.

Lisätietoja:

Downin oireyhtymä
Kehitysvammaisuus
Kromosomit ja geenit
Mutaatiot

19.12.2010


Rinnekoti-Säätiö | Kehitysvammahuollon tietopankki