Kehitysvammahuollon tietopankki
 | Media-arkisto - Kehitysvammaiset ja kehitysvammaisuus lehdissä |
Sanomia Turusta no 34 09.02.1884
(jatkoa numeroon 33)
Niitä tautia, jotka usein ja hyvin mielellään käywät perinnöksi, ovat mielenwiat ja hourutaudit. Muuan ruotsalainen lääkäri on tilastollisten tietojen nojalla tehnyt sen laskun että valtakunnan hourujenhuoneissa 14 wuoden kululla säilytetyistä mielenwikaisista oli 17 prosenttia saanut wikansa perinnöksi. Tähän ei luettu niitä "pikkuhassuja", pöllöpäitä ja tylsämelisiä, joita ei pidetä yleisissä laitoksissa. Ainakin on se warma, että wanhempain mielenwika ilmestyy lapsissa siten että owat pöllöpäitä ja tuhmuria. Näihin 17 prosenttiin ei luettu mitäkään mielenwikaisia, joitten wanhemmat olivat raskasmielisiä ja kaatumistaudin wiassa. Jos olisiwat nekin lukuun otetut, nousisisi prosentti paljon korkeammaksi. Omituista on, että nämä taudit useimmiten peritään äidiltä kuin isältä. Tämä näyttää olevan yhteydessä toisen seikan kanssa, josta myöhemmin otamme puhuaksemme, sen että hengen lahjat useimmiten käyvät perinnöksi äidin eli naisen puolesta yleisesti. Muuan ominaisuus tawataan naisissa tämän laatuisissa perimisissä, mutta hywin nähtäwästi juuri mielenwioissa. Se on se, että yksi sukupolwi jää wiasta wallan wapaaksi, niin että jos jompikumpi wanhemmista oli mielenwikainen, ilmestyy sama tai sanlaatuinen wika yhdellä tai useammalla lapsenlapsella mutta ensimmäiset lapset oliwat terveitä. Tähän tuotamme muutamia osoituksia. Kuwa-kokoelmissa, joissa on wanhain perheiden monta polwea kuwattuna, saa muodostakin nähdä muutaman omituisuuden tulewan takasin jälkeen kahden tai useamman sukupolven.
Erittäin walaisewa esimerkki tähän on se jo ennen mainittu englantilainen rouwa, jolla oli kuusi sormea toisessa kädessä. Hänen 18 lapsesta oli wain yksi poika kuusi sorminen, mutta sillä oli 6 sormea kummassakin kädessä; kolmella hänen pojalla oli samoin 6 sormea kummassakin kädessä ja sitä paitsi kuusi warwasta toisessa jalassa. Kysymyksenalaisen rouwan toiset 17 lasta oliwat sormien ja warvasten luvun puolesta miten muutkin ihmiset, mutta yhdellä hänen lapsenlapsista oli kuusi sormea kummassakin kädessä. Epäsäännöllisyys ei tarttunut toiseen ja kolmanteen ja tuli vasta neljännessä. Tähän kuuluu wielä n. s. s i w u p e r i n t ö, mikä on semmoinen, että jos kahdesta sisaruksesta toinen on säännöllinen, mutta toisella on joku ruumiin wirhe tai omituisuus, periwät eheähän sisaruksen lapset sen omituisuuden. Silloin otaksutaan, että jommallakummalla niitten molempien sisarusten wanhemmilla oli kumminkin taipumusta sellaiseen wikaan tai omituisuuteen. Ruotsalaisen lääkärin äsken mainitussa kirjassa tautien perinnöksi käymisestä kerrotaan hywin surullinen tapaus sellaisesta siwuperinnöstä. Täysimielisellä isällä oli ollut mielenwikainen weli ja setä. Hänellä itsellä oli seitsemän lasta joista kuusi terwettä ja yksi tylsämielinen. Ne kuusi tervettä sisarusta meniwät naimisiin ja kaikilla oli mielenwikaisia tai tuhmuri lapsia. Samanlaista tawataan eläinkunnassa. Meidän kesyin kyyhkysten alku on kesytön sininen kyyhkynen. Tämä väri tulee toisinaan kesyihin, muttei yhdelläkään wanhemmista ollut sinistä höyhenpukua.
Näillä esimerkeillä, otetut elollisen elämän eri aloilta ja joitten
lukua woisi määrättömästi pidentää, olemme tahtoneet näyttää että
sekä yleiset suuret suku-ominaisuudet että heimojen ja lajien erityiset
tuntomerkit, jopa yksilön erittäin oma omituisuus, wirhe ja tauti elollisessa
maailmassa kaikkialla käy jälkeiselle perinnöksi, niin kaswi- kuin
eiläinkunnassa kuin ihmisissäkin. Mainion Linnén sanat on toteamus
näyttänyt tosiksi. Hän sanoi: k u k i n e l ä w ä t u o t t a
a k a l t a i s e n s a. Niinpä kyllä; siitäpä
perimys-säännötkin. (Jatk.)
Linkkejä:
Kehitysvammahuollon historiaa
Kehitysvammaisuus
Kehitysvammaiset ja kehitysvammaisuus lehdissä
3.3.2005