Kehitysvammahuollon tietopankki
 | Media-arkisto - Kehitysvammaiset ja kehitysvammaisuus lehdissä |
A population-based study of the recurrence of developmental disabilities --
Metropolitan Atlanta Developmental Disabilities Surveillance Program, 1991-94,
Kim Van Naarden Brauna, Andrew Autrya and Coleen Boylea, Paediatric and
perinatal epidemiology 2005 Jan;19(1):69-79
Developmental Disabilities Team, National Center on Birth Defects and Developmental Disabilities, Centers for Disease Control and Prevention, Atlanta, GA, USA
Abstrakti:
Vakavat kehityshäiriöt ovat melko yleisiä ja ne koskettavat 2%
kouluikäisistä lapsista. Ne edellyttävät erityisopetusta, lääkinnällistä
hoitoa ja perheille asettuvat vaatimukset voivat olla varsin suuret. Perheistä,
joissa on useampi vammainen lapsi, tiedetään epidemiologisessa mielessä
varsin vähän. Kirjoituksessa kuvatussa tutkimuksessa selvitettiin
vammautumisriskiä ja ensimmäisen vammaisen lapsen merkitystä
vammautumisriskin kannalta. Atlantan viiden kunnan alueella v. 1981-91 ainakin
joka neljännellä vammautuneella lapsella oli kehitysvamma, cp-vamma, kuulo-
tai näkövamma. Vammautumisen uusiutumisriski perheissä arvioitiin kolmesta
seitsemään prosenttiin, mikä oli monin verroin enemmän kuin väestössä
muutoin. Jos ensimmäinen lapsi oli kehitysvammainen, vammautumisriski oli
kahdeksan kertaa normaalia korkeampi. Yksittäisissä lievän
kehitysvammaisuuden tapauksissa (ÄO 50-70) vammaisuus oli vahvasti kytköksissä useamman
perheenjäsenen vammautumiseen.
Linkkejä:
Kehitysvammaisuus20.3.2005