Kehitysvammahuollon tietopankki
 | Media-arkisto - Kehitysvammaiset ja kehitysvammaisuus lehdissä |
Uutinen, Päivälehti no 98 30.04.1890
Aistiwialliskoulukomitea on wasta julkaissut lausuntonsa, joka wastalauseineen tekee kokonaista 167 siwuisen teoksen. Yleisenä periaatteena on komitea lausunut, että aistiwaiwaiskoulut olisi asetettawa sellaiselle kannalle, että niillä olisi taitawa, yhtenäinen johto ja tarpeellista aineellista kannatusta. Sitä warten on uusimpia pedagogisia totuuksia koetettu käytäntöön saada sowitetuksi.
K u u r o m y k k ä i n koulun suhteen ehdoittaa senwuoksi komitea, että niissä erikseen opetettaisiin iäkkäitä, erikseen lapsia. Tähän asti on wiittomismetoodi kouluissa ollut walta, nyt ehdoittaa komitea, että kuuromykkiä heti alusta opetettaisiin puhumaan ja puhetta ymmärtämään, koska kokemus on osoittanut, että he woiwat sitä oppia. Tuon puhejärjestelmän rinnalla olisi kirjoitusjärjestelmä myös säilytettävä. Tämän kanssa yhteydessä ehdoittaa komitea, että kuuromykkäkoulut jaettaisiin kahteen osastoon, siten että samalla aistiwiallisuusasteella olewat tulisiwat kuulumaan yhteen luokkaan ja kehittyisivät yhdessä.
S o k e a i n k o u l u i s s a on komitea tawannut korjattawia kohtia, warsinkin siinä, ettei ole olemassa minkäänlaisia walmistawia osastoja, eikä erityisiä työosastoja. Koska sokeain hoito ja opetus ennen niiden tuloa sokeain kouluun on usein kowin huonoa, ja koska sokeat pääsewät warsinaisiin kouluin liian myöhään, ehdoittaa komitea, että muodostettaisiin erityisiä walmistawia osastoja, joihin otettaisiin sokeita wastaan niin nuorella iällä kuin mahdollista. Ja kun useinkin koulussa oppimastaan taidosta sokean wastainen aineellinen toimeentulo riippuu niin on käytännöllistä kehitystä kaikin tavoin edistettäwä. Ja kun tähän ei jää kyllin aikaa kouluosastolla, olisi erityisiä työosastoja wälttämättä perustettawa.
Mitä t y l s ä m i e l i s t e n kouluun tulee on komitealla ollut luotawana kokonaan uusi järjestelmä. Tällä alalla on miltei kaikki tekemättä. Sen lausunnon mukaan, johon tylsämielisten koulujen järjestysmuoto miltei kaikkialla ulkomailla on kehittynyt, on komitea tylsämielisten opistoista ehdoittanut, että ne, mikäli mahdollista, olisiwat perustettawat yksityiskoulujärjestelmän kannalle.
Sen ohesta kun komitea on yllämainitulla tawalla koettanut saattaa aitiwialliskoulut
tasalle aikamme kehityksen kanssa, on komitea pitänyt tärkeänä keksiä
keinoja, joiden awulla woitaisiin walmistaa tilaisuutta niin monelle
aitiwialliselle kun mahdollista koulun kaswatuksessa ja opetuksessa. Koulupakkoa
ei komitea ole tahtonut ehdoittaa, waan sen sijaan puoltaa että pääsy
aistiwialliskouluihin tehdään niin helpoksi kuin mahdollista. Sitä warten
pitää komitea wälttämättönä, että waltio, erittäinkin siihen
köyhyyteen nähden, joka wallitsee niissä kansankerroksissa joista
kuuromykkyys, sokeus ja tylsämielisyys tawataan, aineellisella awulla mitä
woimakkaimmin helpoittaa pääsyä näihin kouluihin.
Linkkejä:
Kehitysvammahuollon historiaa
Kehitysvammaisuus
Kehitysvammaiset ja kehitysvammaisuus lehdissä
3.3.2005