Nenän ja suun ympäristön talinäppylät, aivokudoksen kalkkipesäkkeet, epilepsia

Tuberoosiskleroosi

Epiloia
Bournevillen tauti
Bourneville-Pringlen oireyhtymä
Pringlen tauti
Bourneville-Brissaudin tauti

Victor A. McKusickin ja muiden laatimassa OMIM-tietokannan kirjoituksessa (2009) todettiin, että tuberoosiskleroosi johtuu 9, 11, 12. tai 16. kromosomeissa sijaitsevista geenipoikkeavuuksista, vuotta myöhemmin esillä olivat vain 9. ja 16. kromosomi. P. Wolkenstein (Orphanet 2005) kirjoitti, että taudin kaksi pääasiallista syytä olivat mutaatio TSC1-geenissä (kromosmipaikka 9q34) ja mutaatio TSC2-geenissä (16p13). Taudin arvioitiin periytyvän n. 33 - 44 %:ssa tapauksista, loput johtuvat sattumanvaraisista mutaatioista. Tuberoosiskleroosi-geenien kantajia arvioitiin olleen n. 0,02 % väestöstä. Rabindranath Nambi kirjoitti v. 2004 päivitetyssä eMedicine-artikkelissaan, että itse sairauden esiintymistiheys on luokkaa 1/5.800-30.000.

Tuberoosiskleroosin oireisiin kuuluvat aivokudoksessa esiintyvät kovat kalkkipesäkkeet, nenän ja suun ympärille leviävät runsaat talinäppylät sekä usein myös kehityksen jälkeenjääneisyys ja epilepsia. Noin 60 - 70 %:lla vammautuneista on esiintynyt kehitysvammaisuutta ja 90 %:lla epilepsiaa. Tauti huomataan tavallisesti ennen kahden vuoden ikää. Isaacs (2009) kirjoitti, että ennen syntymää ja heti syntymän jälkeen todetuista tapauksista vain 21-22 % oli jäänyt eloon USA:ssa. Kirjoittaja perusti tietonsa 42 vuoden retrospektiiviseen tutkimukseen, joka kattoi 70 potilasta.

Oireyhtymän on väitetty olevan suurin perinnöllinen epilepsiaa aiheuttava sairaus, myös autisteilla on runsaasti tuberoosiskleroosia tai se itse on yksi autismin aiheuttajista.

Vammautuneilla esiintyy usein kasvaimia (yli 50%:lla), jotka voidaan leikata, mutta itse perussairaudelle ei ole pätevää hoitoa.

Perityismistapa on vallitseva. Syntyvällä lapsella on 50 %:n todennäköisyys sairastua tuberoosiskleroosiin, jos toinen vanhemmista on taudin kantaja.

Suomen Tuberoosiskleroosi yhdistys ry - Finlands Tuberös Skleros förening ja Kehitysvammaisten Tukiliitto ry:n Tuberoosiskleroosi-esitteessä (toim. Heidi Hölsömäki, Bellaprint, Tampere 2000) kerrottiin Englannissa ja Ruotsissa tehtyjen tutkimusten osoittaneen ulkoisten piirteiden esiintyneen seuraavasti:

Valkoiset iholäiskät 93 %
Angiofibroomat (sidekudosverisuonikasvaimia) 76 %
Shagreen-läiskiä (rosoisia ihoalueita) 47 %
Maitokahviläiskiä 25 %
Hamartoomia (hyvänlaatuinen kypsien solujen muodostama kasvain) silmänpohjassa tai muita silmävikoja 20 %
Valkoisia hiustupsuja 16 %
Hammaskiilteen vikoja 13 %
Laikuittaista kaljuutta ja ihon paksuuntumista 11 %
Kynnen sidekudoskasvain 9 %
Ihonipukoita niskassa 6 %
Luustovikoja 5 %
Rakkulakasvaimia silmäluomissa, korvalehdissä tai nenässä 4 %
Ikenen sidekudoskasvain 3 %

Hammaskiilteen puutoshäiriöt olivat yleisempiä Ruotsissa kuin Englannissa, englantilaisilla oli ruotsalaisia enemmän rakkulakasvaimia.

Muita oireita ovat olleet sydämen poikkijuovaislihaskasvain, joskus keuhkojen lihaskasvaintauti, munuaiskasvain, sormiluiden kasvaimet, ennenaikainen puberteetti, kilpirauhasen vajaatoiminta ja onsikettokasvain (ependymoma).

Ranskalainen Désiré-Magloire Bourneville (1840-1909) kuvasi oireyhtymän v. 1880. Bourneville oli tunnustettu neurologi ja hän perusti mm. v. 1873 Progrés Médical-lehden ja joitakin vuosia myöhemmin Archives de neurologie-lehden. Hänet valittiin v. 1873 maansa parlamenttiin, mikä antoi hänelle mahdollisuuden vaikuttaa Ranskan sairaanhoidon kehittämiseen. Hän oli mukana perustamassa monia sairaaloita, sairaanhoitajaopistoa ja kehitysvammaisten koulua. Bourneville toimi eläkepäivinään kehitysvammaisten hoitoon erikoistuneen Vallée-säätiön johtajana. Hän järjesti niihin aikoihin Pariisin Bicêtre-sairaalassa sunnuntaitilaisuuksia, joissa soitti kehitysvammaisista, epileptikoista ja liikuntavammaisista koostunut orkesteri. Pasuunan soittajalla oli puujalat.

Lisätietoja:

Autismi ja tuberoosiskleroosi - (abstrakti) Wiznitzer M, Journal of child neurology, 2004 Sep;19(9):675-9
Kohtausten hallinta Lennox-Gastautin oireyhtymässä (lyhyt seloste) - Crumrine PK. - Paediatr Drugs. 2011 Apr 1;13(2):107-18
Syntymänläheinen (fetaalinen ja neonataalinen) tuberoosiskleroosi: katsaus (lyhyt seloste) - Isaacs H. - American journal of perinatology 2009 May 18
Tietoa Tuberoosiskleroosista (TSC), Väestöliiton Perinnöllisyysklinikan tietolehtiset, Pöyhönen Minna 2002
Tuberoosiskleroosi 2
Tuberoosiskleroosia sairastavien lasten ja aikuisten psykopatologiat - (abstrakti) de Vries PJ, Hunt A, Bolton PF; European child adolescent psychiatry 2007 Jan 31
Tuberös skleros - Wikipedia

Tuberous sclerosis - P. Wolkenstein - Orphanet 2005
Tuberous sclerosis - Wikipedia, the free encyclopedia
Tuberous Sclerosis International - verkkosivu 2009
The Cardiff-Rotterdam Tuberous Sclerosis Mutation Database, Iain Fenton
National Tuberous Sclerosis Association Home Page USA, nettisivu 2005
TUBEROUS SCLEROSIS 1; TSC1 - OMIM, Victor A. McKusick, Orest Hurko, Iosif W. Lurie, Moyra Smith et al.
TUBEROUS SCLEROSIS 1 GENE; TSC1 - OMIM, Victor A. McKusick, Stylianos E. Antonarakis et al.
9q34, TSC1 to 9q34.1-q34.3, ORM1 - MIM Gene map
TUBEROUS SCLEROSIS 2 GENE; TSC2, OMIM - Victor A. McKusick, Moyra Smith et al.
16p13.3, TSC2 to 16p13.1, ABCC6 - MIM Gene map

Tuberous Sclerosis - eMedicine, Article by Rabindranath Nambi
Multiple Congenital Anomaly/Mental Retardation (MCA/MR) Syndromes, Stanley Jablonski 1999
The Family Village Library, Tuberous Sclerosis
Bourneville-Pringle disease - (www.whonamedit.com)

Tuberous sclerosis with cardiogenic cerebral embolism: magnetic resonance imaging - Kandt RS, Gebarski SS, Goetting MG, Neurology. 1985 - PubMed
Tuberous sclerosis: report of two cases studied by computer-assisted cranial tomography within one week after birth - Sugita K, Itoh K, Takeuchi Y, Cho H, Kakinuma H, Nakajima H, Takase M, Brain Dev. 1985 - PubMed
Pitted enamel hypoplasia in tuberous sclerosis patients and first-degree relatives - Lygidakis NA, Lindenbaum RH, Clin Genet. 1987 - PubMed
Chromosome abnormalities in tuberous sclerosis - Scappaticci S, Cerimele D, Tondi M, Vivarelli R, Fois A, Fraccaro M, Hum Genet. 1988 - PubMed
Olfactory hamartomas in tuberous sclerosis - de Leon GA, Zaeri N, Foley CM, J Neurol Sci. 1988 - PubMed
Cardiac rhabdomyomata in tuberous sclerosis: their course and diagnostic value - Smith HC, Watson GH, Patel RG, Super M, Arch Dis Child. 1989 - PubMed
Incidence of tuberous sclerosis in patients with cardiac rhabdomyoma - Harding CO, Pagon RA, Am J Med Genet. 1990 - PubMed
Pitted enamel hypoplasia in tuberous sclerosis - Sampson JR, Attwood D, al Mughery AS, Reid JS, Clin Genet. 1992 - PubMed
Multifocal renal cell carcinoma in sibs from a chromosome 9 linked (TSC1) tuberous sclerosis family - Sampson JR, Patel A, Mee AD, J Med Genet. 1995 - PubMed
Unilateral facial angiofibromas--a segmental form of tuberous sclerosis - McGrae JD Jr, Hashimoto K, Br J Dermatol. 1996 - PubMed
A cross sectional study of renal involvement in tuberous sclerosis - Cook JA, Oliver K, Mueller RF, Sampson J, J Med Genet. 1996 - PubMed
Developmental enamel defects in tuberous sclerosis: a clinical genetic marker? - Flanagan N, O'Connor WJ, McCartan B, Miller S, McMenamin J, Watson R, J Med Genet. 1997 - PubMed
Renal angiomyolipomata and learning difficulty in tuberous sclerosis complex - O'Callaghan FJ, Noakes M, Osborne JP, J Med Genet 2000;37:156-157 ( February )
A novel missense mutation in the GTPase activating protein homology region of TSC2 in two large families with tuberous sclerosis complex - Khare L, Strizheva GD, Bailey JN, Au KS, Northrup H, Smith M, Smalley SL, Henske EP, J Med Genet 2001;38:347-349 ( May )
Genotype/phenotype correlation in 325 individuals referred for a diagnosis of tuberous sclerosis complex in the United States - Au KS, Williams AT, Roach ES, Batchelor L, Sparagana SP, Delgado MR, Wheless JW, Baumgartner JE, Roa BB, Wilson CM, Smith-Knuppel TK, Cheung MY, Whittemore VH, King TM, Northrup H - Genet Med. 2007 Feb;9(2):88-100 - PubMed
Overlapping neurologic and cognitive phenotypes in patients with TSC1 or TSC2 mutations - Jansen FE, Braams O, Vincken KL, Algra A, Anbeek P, Jennekens-Schinkel A, Halley D, Zonnenberg BA, van den Ouweland A, van Huffelen AC, van Nieuwenhuizen O, Nellist M - Neurology. 2008 Mar 18;70(12):908-15 - pubMed
Tuberous sclerosis - Curatolo P, Bombardieri R, Jozwiak S - Lancet. 2008 Aug 23;372(9639):657-68 - PubMed

Laadittu (Kehitysvammahuollon BBS-aineistoa) 6.12.1997
AN 16.4.2000
Kari Viitapohja 7.12.2002, 19.7.2004, 21.5.2009, 26.3.2011