 |
Shokki
Wikipediassa (2009) kerrottiin, että shokki (šokki) on traumaattisen psyykkisen kriisin ensimmäinen vaihe, joka alkaa heti laukaisevan tilanteen tapahduttua. Se on reaktio, joka auttaa suojautumaan yllättävältä ja järkyttävältä tiedolta, jota mieli ei sillä hetkellä pysty käsittelemään. Vaihe voi kestää jopa muutaman vuorokauden ajan. Wikipediassa mainittiin edelleen, että Šokissa ihminen ei pysty käsittämään tapahtunutta tai kieltää sen. Ihmisten reagointi tilanteeseen vaihtelee. Moni lamaantuu ja näyttää ulospäin tyyneltä, osa (n. 10–20 % ihmisistä) taas joutuu sekavuustilaan, joka ilmenee esimerkiksi huutona ja itkuna. Jälkeenpäin monet eivät pysty muistamaan vaiheen tapahtumia, mutta usein tyypillistä šokille on, että onnettomuustilanteesta jää aivoihin vahva muistijälki pienimpiä yksityiskohtia myöten, jotka myöhemmin saattavat palautua mieleen takaumina. Tietoisuuden tasossa saattaa tapahtua muutoksia; esimerkiksi aika voi tuntua hidastuvan. Tunteet saattavat šokkitilanteessa kytkeytyä "pois päältä", jolloin ihminen kyllä havainnoi ympärillään tapahtuvat järkyttävätkin asiat mutta ne eivät aiheuta esimerkiksi surua tai kauhua. Olo voi tuntua epätodelliselta ja unenomaiselta.Shokkia seuraa masennus
Henkinen shokki laukeaa tavallisesti masennuksena, joka voi kestää varsin pitkäänkin. Masennuksesta ja surusta yritetään puolestaan päästä eroon yliaktiivisella toiminnalla. Yliaktiivisuus muuttuu vähitellen sopeutumiseksi. Ihminen unohtaa ikävän asian, jos voi, tai totuttautuu elämään sen kanssa. Cullbergin (1991) mukaan traumaattisen kokemuksen käsittelyprosessi käsittää neljä vaihetta. Nämä ovat psyykkinen sokki, reaktiovaihe, työstämis- ja käsittelyvaihe sekä uudelleen orientoitumisen vaihe.Elämäntilanne ja kokemukset vaikuttavat
Vammaisuus on yksi henkisen järkytyksen käynnistäjistä, joka tosin vaikuttaa eri ihmisiin heidän elämäntilanteestaan ja kokemusmaailmastaan riippuen eri tavoin. Psyykkiseen shokkiin ja kriisiin joutunutta ihmistä voidaan auttaa, jos hän saa kertoa tuntemuksistaan luotettavalle ja empaattiselle ihmiselle. Vaikeissa kriisitapauksissa on apua saatavissa mielenterveystoimistoista. Henkisten järkytysten merkitystä arvioitaessa tulee muistaa, että kukaan ei voi koskaan täysin astua toisen asemaan eikä kokemustaustaan. Niin ollen toisen ihmisen kriisin syvyyttä ei voi ulkopuolinen täysin ymmärtääkään. Terveen arkijärjen käyttö ei näissä asioissa välttämättä auta - kenties se vain pahentaa tilannetta. Väisänen ja Karttunen (2007) totesivat Therapia Fennica -artikkelissaan, että vakava sairastuminen ja onnettomuudet tuottaman kriisin jakavat omaiset, jotka psykologisessa shokissaan voivat olla avuttomia, vaikka ulkonaisesti näyttävät rauhallisilta. Omaisia varten olisi hyvä määrittää yksi henkilö, joka toimii tiedon välittäjänä ja huolehtii, että omaiset saavat tilanteen hallintaan.Shaw kumppaneineen (2006) tutki 40 vanhemman mielialoja amerikkalaisessa neonataalisen tehohoidon yksikössä, 28% oli kokenut shokkireaktioita.
Lisätietoja:
Šokki - Wikipedia
Achté, K. & Kuoppasalmi, K: Moderni Psykosomatiikka. Juva: WSOY 1990
Cullberg, J: Tasapainon järkkyessä. Otava. Keuruu 1991
Dyregov, A: Katastrofipsykologian perusteet. Helsinki: Vastapaino 1994
Tukiasema.net - Kuinka reagoimme kriiseihin
Kriisi - Virtuaalipsykologi, nettisivu 1998>
Kriisissä olevat - Sosweb-sosiaalityön työmenetelmät
Kriisit - Suomen Mielenterveysseura, nettisivu 1998
Kriisityö - Sosiaaliportti
Trauma - Traumaterapiakeskus Traumaattiset kriisit ja niiden hoito
Mielisairaudet ja kehitysvammaisuus
Traumaattiset kriisit ja niiden hoito - Leena Väisänen ja Marja-Liisa Karttunen - Therapia Fennica.fi
Acute stress reaction - Wikipedia, the free encyclopedia
Creamer, M., O'Donnell, M.L., and Pattison, P: Acute stress disorder is of limited benefit in predicting post-traumatic stress disorder in people surviving traumatic injury. Behavior, Research and Therapy, 2004, 42, 315-328
Medical Shock Causes, Symptoms, Diagnosis, and Treatment on MedicineNet.com
Acute stress disorder among parents of infants in the neonatal intensive care nursery. Shaw RJ, Deblois T, Ikuta L, Ginzburg K, Fleisher B, Koopman C - Psychosomatics. 2006 May-Jun;47(3):206-12 - PubMed
The relationship between acute stress disorder and posttraumatic stress disorder in the neonatal intensive care unit. Shaw RJ, Bernard RS, Deblois T, Ikuta LM, Ginzburg K, Koopman C - Psychosomatics. 2009 Mar-Apr;50(2):131-7 - PubMed
Traumatic stress in parents of children admitted to the pediatric intensive care unit. Balluffi A, Kassam-Adams N, Kazak A, Tucker M, Dominguez T, Helfaer M - Pediatr Crit Care Med. 2004 Nov;5(6):547-53 - PubMed
Troubled Times: Mental Trauma
bbc.co.uk - Health - Illnesses and Conditions - Shock, nettisivu 1998
Laadittu (Kehitysvammahuollon BBS-aineistoa) 20.1.1998
Kari Viitapohja 10.5.2009