Rinnekoti-Säätiö

Kehitysvammahuollon tietopankki

hoitajapiirros

Syömähimo, lihavuus, kehitysvammaisuus, lyhytkokoisuus, erityiset kasvonpiirteet ja sukuelinten kehittymättömyys

Prader-Willin oireyhtymä

Prader-Willin oireyhtymä (PWS) on harvinainen häiriötila. Arviot sen esiintyvyydestä USA:ssa ovat vaihdelleet 1/16.000 ja 1/25.000 välillä.  Ann Scheimann kirjoitti eMedicine-artikkelissaan 10.7.2004, että oireistoa on esiintynyt Ruotsin maaseutualueella suhteessa 1/8.000 ja läntisessä Japanissa 1/16.000. Sukupuoli- tai rotueroja ei ole havaittu. USA:n PWSA-yhdistyksen nettisivulla (2004) esiintyvyydeksi ilmoitettiin 1/12.000-15.000 väestöstä. Sari Kantolan Suomen PWS-yhdistyksen verkkosivulla julkaistussa reportaasissa mainittiin (2004), että Suomessa oli kaikkiaan n. 150 vammautunutta. Osa oireista aiheutunee häiriöistä väliaivojen alueelta (hypotalamus), jossa sijaitsee mm. nälän tunnetta säätelevä keskus. Oireyhtymän aiheuttajana pidetään 15. kromosomissa olevaa geneettistä muutosta, joka voidaan todeta useimmiten DNA-tutkimuksella.

Oireiston kuvasivat ensimmäisen kerran v. 1956 sveitsiläiset lääkärit Prader, Labhart ja Willi. OMIM-tietokannan 2004 päivitetyssä PWS-artikkelissa tosin todettiin, että ensimmäinen kuvaus olisikin ollut J.L. Downin (Mental Affections of Childhood and Youth. London: Churchill, pub.1887. Pp. 172 only) käsialaa. Down tunnetaan paremmin hänen omaa nimeään kantavasta oireyhtymästä.

Ruokavalio välttämätön

PWS:lle ominaisia piirteet ovat pienet kädet ja jalat, kapeat hartiat, ylipaino usein keskivartalolla, kapea otsa, mantelinmuotoiset silmät, kapeat huulet, suupielet alaspäin, vaaleus ja helposti auringossa palava iho. Varhainen diagnoosi on tärkeä. Kun oireyhtymä on todettu, voidaan alkaa noudattaa sopivia elämäntapoja niin aikaisin kuin mahdollista. Liikunnallista harjoitusta ja ohjausta tarvitaan ensimmäisestä elinvuodesta alkaen, koska lihakset ovat heikot ja motoriikka kehittymätöntä.

PWS-henkilöt tarvitsevat jatkuvaa apua syömisen säännöstelyssä. Ajoissa aloitettu ja erittäin vähärasvainen ruokavalio säännöllisine aterioineen voi estää ylipainon kehittymisen tai ainakin lieventää sitä. Lapsen on helpompi hyväksyä ruoan säännöstely, kun se aloitetaan varhain. Hänen energiantarpeensa on noin 60% normaalin lapsen tarvitsemasta määrästä.

Myös liikunta on tärkeää. Uinti, ratsastus, voimaharjoittelu, kävely jne. ovat sopivia liikuntamuotoja. Vammautuneet tarvitsevat liikuntaharrastuksiin jatkuvaa innostamista ja aktivointia.

Harm Boer kumppaneineen kirjoitti The Lancet-julkaisussa (2002), että seitsemällä heidän tutkimistaan 25 vammautuneesta oli psykoottisia oireita. Myös PWS-yhdistyksen Tiina Silvast mainitsi edellä mainitussa Sari Kantolan reportaasissa käyttäytymisongelmien yleisyydestä.

Eero Palolampi kirjoitti Lasten kuntoutuskotia varten laatimassaan artikkelissa (toukokuu 2002), että kasvuhormonihoidosta oli saatu hyviä varhaistuloksia. Myöhemmin kouluiässä, nuoruudessa tai aikuisena lääkehoito saattoi lieventää pakko-oireista käyttäytymistä. Kirjoittajan mukaan kysymykseen tulivat lähinnä serotoniinin takaisinottoa säätelevät lääkkeet, joita käytettiin usein aikuisten masennustilojen ja pakko-oireiden hoidossa.

Smith, Loughnan ja Steinbeck raportoivat (2003) Australian Sidneyssä poliklinikalla 10 vuoden aikana käyneestä 36 PWS-aikuisesta. Heistä 10 (28%) kuoli keskimäärin 33,2 vuoden ikäisinä (vaihteluväli 20-49 vuotta). Kuolleista 6 oli miehiä ja 4 naisia. Ylivoimaisesti tärkein kuolinsyy oli sydänvika. Kaikilla oli ollut uniapnea, 19 %:lla diabetes ja 28 %:lla psyykkistä oireilua. Menehtyneet eivät olleet sen lihavampia kuin muutkaan vammautuneet. Kirjoittajien mukaan 15. kromosomin uniparentaalidisomian (UPD) osuus kuolemantapauksissa oli odotettua suurempi. UPD tarkoittaa, että kromosomin kumpainenkin pari on peräisin samalta vanhemmalta.

J. Whittington kumppaneineen kirjoitti Journal of intellectual disability research-julkaisussa (2004), että joillakin vammautuneilla esiintyi huomattavaa näköön ja avaruudelliseen hahmottamiseen liittyvää taidokkuutta. Kirjoittajien mukaan vammautuneiden älykkyysosamäärä oli keskimäärin 40 pistettä matalampi kuin normaaliväestön. Muuan 1990-luvulla 40-vuotiaana sydänvikaan kuollut PWS-tuttavani (Viitapohja 28.10.2004) oli lahjakas naivistinen piirtäjä ja maalari. Hän oli nipin napin kehitysvammainen ja hän osasi lukea ja kirjoittaa verrattain hyvin, matematiikka tuotti vaikeuksia, mutta palapelien kokoamisessa hän oli mestari. Tuttavani oli ruokavalioistaan huolimatta vaikeasti ylipainoinen ja hänellä oli aikuisiässä puhjennut diabetes. Hän suuttui herkästi, jos koki tuli tulleensa väärin kohdelluksi, mutta psykoottisia piirteitä hänellä ei ollut.

John F. Jacksonin, Ada Hamoshin ja kumppanien toimittamassa OMIM-tietokannan kliinisessä tiivistelmässä (2004) mainittiin, että vammautuneiden keskipituus oli ollut miehillä 155 cm ja naisilla 147 cm. Lihavuus tuli heidän mukaansa esille 6 kk - 6 vuoden iässä. Suu vaikutti pienehköltä ja hampaisiin saattoi muodostua varhain kariesta. Toisinaan oli esiintynyt vino- ja yhdyssormisuuttakin.

de Lind van Wijngaarden kumppaneineen (2008) havaitsi PWS-potilaiden kärsineen lisämunuaisen vajaatoiminnasta stressitilanteissa (15 satunnaisesti poimitusta 25 henkilöstä). Kirjoittajat pitivät tätä syynä PWS-vammaisten äkkikuolemiin infektio-sairauksien yhteydessä.

Oireet

- Lihasten heikkous, mm vastasyntyneiden imemisvaikeuksia
- Vastasyntyneen heikko itku, aikuisena usein nasaalinen ääni
- Vastasyntyneen velttous
- Sikiöajan runsas liikehdintä
- Pohjaton ruokahalu, joka rajoittamattomana johtaa vaikeaan ylipainoon
- Psyykkisen kehityksen taso vaihteleva, lievähkö kehitysvammaisuus tavallinen
- Lyhytkasvuisuus
- Pienet kädet
- Lyhyet jalat
- Torkahtelua (hypoventilaatio-oireita) ja unihäiriöitä
- Taipumus poikkeavaan reagointiin lääkeaineille
- Taipumus skolioosiin, myös kyttyräselkäisyys ja luukato (osteoporoosi) ovat riskejä
- Tasapainovaikeuksia
- Korkea kipukynnys
- Mieltymys raapia ja repiä haavoja, ihovauriot paranevat huonosti
- Heikosti kehittyneet sukupuolielimet, myöhäinen tai epätäydellinen puberteetti, puuttuvat kuukautiset
- Pitkäpäisyys
- Mantelin muotoiset silmät
- Ylöspäin viistot silmäluomiraot
- Ohut ylähuuli
- Alaspäin viistot suunpielet
- Sylki usein paksua, minkä vuoksi suuhygieniaan on kiinnitettävä huomiota
- Vaalea iho, pigmentin puute
- Karsastus ja likinäköisyys
- Käyttäytymisongelmia, tavallisesti  hyväntahtoiset vammaiset saavat ajoittain yllättäviä raivonpuuskia.

Geneettinen mekanismi

Oireyhtymän aiheuttaa yleensä isältä saatujen SNRPN-(geenikarttamerkintä 15q11-q13) ja NECDIN- (15q12) ja ehkä eräiden muidenkin geenien perimäaineksen puutokset. SNRPN sijaitsee sekä Prader-Willin että Angelmanin oireyhtymän kriittisellä geenialueella. Sen on arveltu toimivan muiden geenien toimintaa aktivoivana leimautumiskeskuksena. Äidin puolelta saadun perimäaineksen mutaatiovaikutukset ovat harvinaisempia, koska leimautumistapahtuma ei aktivoi äiti-geenejä, jotka tosin voivat joskus tunkeutua geeniparin molempiin osiin, mikä puolestaan johtaa usein 15. kromosomin osittaiseen trisomiaan eli kolmoisesiintymään. Noin 70 %:lla on ollut geenialueen 15q11 mikrodeleetio (perimäaineen erittäin pieni puutos).

Kirjallisuudessa on kuvattu myös 6. kromosomin deleetioihin liittyvä oireyhtymän tyyppi. L Faivre kumppaneineen kirjoitti Journal of Medical Genetics-lehdessä (2002) SIM1-geenin perimäaineen hävikistä (geenikarttamerkintä 6q16.2). Kirjoittajat mainitsivat, että kyseessä oli viides samasta ilmiöstä kertova raportti. SIM1-geenin katsottiin kytkeytyvän erityisesti lihavuuteen.

Vaikka oireyhtymä saattaa myös periytyä, suurin osa vammautuu satunnaisen mutaation seurauksena.

Ulkoisilta piirteiltään oireistoa muistuttava häiriötila on Urban-Rogers-Meyerin oireyhtymä.

Lisätietoja:

Hidastunut mahalaukun tyhjeneminen Prader-Willin oireyhtymässä (lyhyt seloste) - Arenz T, Schwarzer A, Pfluger T, Koletzko S, Schmidt H - J Pediatr Endocrinol Metab. 2010 Sep;23(9):867-71
Käytös- ja psykiatriset häiriöt Prader-Willin syndroomassa Japanissa. (abstrakti) Hiraiwa R, Maegaki Y, Oka A, Ohno K. - Brain & development 2007 Feb 19
Kuolleisuus Prader-Willin oireyhtymässä (lyhyt seloste) - Stewart L. Einfeld, Sophie J. Kavanagh, Arabella Smith, Elizabeth J. Evans, Bruce J. Tonge and John Taffe - American Journal on Mental Retardation: Vol. 111, No. 3, pp. 193–198 (2006)
Mikrodeleetio 15q13.3 ja autismi (abstrakti) - Pagnamenta AT, Wing K, Akha ES, Knight SJ, Bölte S, Schmötzer G, Duketis E, Poustka F, Klauck SM, Poustka A, Ragoussis J, Bailey AJ, Monaco AP, European Journal of Human Genetics 2008 Dec 3
Prader-Willi oireyhtymä (PWS), Lasten kuntoutuskoti, Eero Palolampi, nettisivu 2004
Prader-Willin syndrooma (abstrakti) - Cassidy SB, Driscoll DJ, European journal of human genetics 2009 Jan;17(1):3-13
Prader-Willin syndrooma ja kasvuhormonihoito (lyhyt seloste) - Castinetti F, Reynaud R, Brue T; Annales d'endocrinologie 2008 Sep;69 Suppl 1:S6-S10
Psykiatrinen sairaus Prader-Willin oireyhtymä -kohortissa (lyhyt seloste) - Sinnema M, Boer H, Collin P, Maaskant MA, van Roozendaal KE, Schrander-Stumpel CT, Curfs LM. - Research in developmental disabilities, 2011 Mar 29
Inv dup(15) kromosomioireyhtymä
Prader-Willis syndrom - Små och mindre kända handikappgrupper, nettisivu 2004

Prader-Willi Syndrome - eMedicine, Ann Scheimann
Prader-Willi Syndrome Association (USA)
PRADER-WILLI SYNDROME; PWS - OMIM, Victor A. McKusick, Moyra Smith et al.
SMALL NUCLEAR RIBONUCLEOPROTEIN POLYPEPTIDE N; SNRPN - OMIM, Victor A. McKusick
IMPRINTED IN PRADER-WILLI SYNDROME; IPW - OMIM, Mark H. Paalman
Multiple Congenital Anomaly/Mental Retardation (MCA/MR) Syndromes, Stanley Jablonski 1999
Prader-Willi Syndrome - GeneReviews, Suzanne B Cassidy and Stuart Schwartz, nettisivu 2004
Prader-Willi syndrome - WrongDiagnosis.com
THE GENES INVOLVED IN PRADER-WILLI AND ANGELMAN SYNDROMES, Zygote: A Developmental Biology Website, nettisivu 2009
Prader Willi Syndrome Q&A, ARC, nettisivu 2004
Prader-Willi Syndrome - About.com, Mary Kugler
Prader-willi Syndrome - Geometry.Net
Prader-Willi Syndrome - Open Directory
Prader Willi Syndrome - The Family Village
Prader-Willi syndrome - Wikipedia, the free encyclopedia
Prader-Labhardt-Willy syndrome - www.whonamedit.com

Death in adults with Prader-Willi syndrome may be correlated with maternal uniparental disomy - A Smith, G Loughnan, K Steinbeck, J Med Genet 2003;40:e63 (pdf)
Deletion of the SIM1 gene (6q16.2) in a patient with a Prader-Willi-like phenotype - Faivre L, Cormier-Daire V, Lapierre JM, Colleaux L, Jacquemont S, Genevieve D, Saunier P, Munnich A, Turleau C, Romana S, Prieur M, De Blois MC, Vekemans M, Journal of Medical Genetics 2002;39:594-596
Population prevalence and estimated birth incidence and mortality rate for people with Prader-Willi syndrome in one UK Health Region - J E Whittington, A J Holland, T Webb, J Butler, D Clarke, H Boer, J Med Genet 2001;38:792-798 (November)

Psychotic illness in people with Prader Willi syndrome due to chromosome 15 maternal uniparental disomy - Harm Boer, Anthony Holland, Joyce Whittington, Jill Butler, Tessa Webb and David Clarke, The Lancet, Volume 359, Issue 9301, 12 January 2002, Pages 135-136
Adults with Prader-Willi syndrome: a survey of 232 cases - Greenswag LR, Dev Med Child Neurol. 1987 Apr;29(2):145-52 - PubMed
Nondisjunction of chromosome 15: origin and recombination - Robinson WP, Bernasconi F, Mutirangura A, Ledbetter DH, Langlois S, Malcolm S, Morris MA, Schinzel AA, Am J Hum Genet. 1993 Sep;53(3):740-51 - PubMed
Epimutations in Prader-Willi and Angelman syndromes: a molecular study of 136 patients with an imprinting defect - Buiting K, Gross S, Lich C, Gillessen-Kaesbach G, el-Maarri O, Horsthemke B, Am J Hum Genet. 2003 Mar;72(3):571-7. Epub 2003 Jan 23 - PubMed
Unexpected death and critical illness in Prader-Willi syndrome: report of ten individuals - Stevenson DA, Anaya TM, Clayton-Smith J, Hall BD, Van Allen MI, Zori RT, Zackai EH, Frank G, Clericuzio CL, Am J Med Genet. 2004 Jan 15;124A(2):158-64 - PubMed
Prader-Willi syndrome: causes of death in an international series of 27 cases - Schrander-Stumpel CT, Curfs LM, Sastrowijoto P, Cassidy SB, Schrander JJ, Fryns JP, Am J Med Genet. 2004 Feb 1;124A(4):333-8 - PubMed
Cognitive abilities and genotype in a population-based sample of people with Prader-Willi syndrome - Whittington J, Holland A, Webb T, Butler J, Clarke D, Boer H, J Intellect Disabil Res. 2004 Feb;48(Pt 2):172-87 - PubMed
Psychotic disorders in Prader-Willi syndrome - Vogels A, De Hert M, Descheemaeker MJ, Govers V, Devriendt K, Legius E, Prinzie P, Fryns JP, Am J Med Genet. 2004 Jun 15;127A(3):238-43 - PubMed
Prader-Willi syndrome: the care and treatment of infants, children, and adults - Zipf WB, Adv Pediatr. 2004;51:409-34 - PubMed
Growth hormone therapy for Prader-Willi syndrome: a critical appraisal - Allen DB, Carrel AL, J Pediatr Endocrinol Metab. 2004 Sep;17 Suppl 4:1297-306 - PubMed
High incidence of hip dysplasia but not slipped capital femoral epiphysis in patients with Prader-Willi syndrome - West LA, Ballock RT, J Pediatr Orthop. 2004 Sep-Oct;24(5):565-7 - PubMed
A comprehensive team approach to the management of patients with Prader-Willi syndrome - Eiholzer U, Whitman BY, J Pediatr Endocrinol Metab. 2004 Sep;17(9):1153-75 - PubMed
NSCL-1 and NSCL-2 synergistically determine the fate of GnRH-1 neurons and control necdin gene expression - Kruger M, Ruschke K, Braun T, EMBO J. 2004 Oct 27;23(21):4353-64 - PubMed
Serum adiponectin levels in adults with Prader-Willi syndrome are independent of anthropometrical parameters and do not change with GH treatment - Hoybye C, Bruun JM, Richelsen B, Flyvbjerg A, Frystyk J, Eur J Endocrinol. 2004 Oct;151(4):457-61 - PubMed Corticospinal physiology in patients with prader-willi syndrome: a transcranial magnetic stimulation study - Civardi C, Vicentini R, Grugni G, Cantello R, Arch Neurol. 2004 Oct;61(10):1585-9 - PubMed

Exclusion of the C/D box snoRNA gene cluster HBII-52 from a major role in Prader-Willi syndrome - Runte M, Varon R, Horn D, Horsthemke B, Buiting K. - Hum Genet. 2005 Feb;116(3):228-30 - PubMed
Mosaic imprinting defect in a patient with an almost typical expression of the Prader-Willi syndrome - Wey E, Bartholdi D, Riegel M, Nazlican H, Horsthemke B, Schinzel A, Baumer A. - Eur J Hum Genet. 2005 Mar;13(3):273-7 - PubMed
Intracranial abnormalities detected by three-dimensional magnetic resonance imaging in Prader-Willi syndrome - Miller JL, Couch JA, Schmalfuss I, He G, Liu Y, Driscoll DJ. - Am J Med Genet A. 2007 Mar 1;143(5):476-83 - PubMed
Conditional cardiovascular response to growth hormone therapy in adult patients with Prader-Willi syndrome - Marzullo P, Marcassa C, Campini R, Eleuteri E, Minocci A, Sartorio A, Vettor R, Liuzzi A, Grugni G. - J Clin Endocrinol Metab. 2007 Apr;92(4):1364-71 - PubMed
High prevalence of central adrenal insufficiency in patients with Prader-Willi syndrome - de Lind van Wijngaarden RF, Otten BJ, Festen DA, Joosten KF, de Jong FH, Sweep FC, Hokken-Koelega AC. - J Clin Endocrinol Metab. 2008 May;93(5):1649-54 - PubMed
Prader-Willi phenotype caused by paternal deficiency for the HBII-85 C/D box small nucleolar RNA cluster - Sahoo T, del Gaudio D, German JR, Shinawi M, Peters SU, Person RE, Garnica A, Cheung SW, Beaudet AL. - Nat Genet. 2008 Jun;40(6):719-21 - PubMed
Mechanisms of imprinting of the Prader-Willi/Angelman region - Horsthemke B, Wagstaff J. - Am J Med Genet A. 2008 Aug 15;146A(16):2041-52 - PubMed
A deletion of the HBII-85 class of small nucleolar RNAs (snoRNAs) is associated with hyperphagia, obesity and hypogonadism - de Smith AJ, Purmann C, Walters RG, Ellis RJ, Holder SE, Van Haelst MM, Brady AF, Fairbrother UL, Dattani M, Keogh JM, Henning E, Yeo GS, O'Rahilly S, Froguel P, Farooqi IS, Blakemore AI. - Hum Mol Genet. 2009 Sep 1;18(17):3257-65 - PubMed

Laadittu (Kehitysvammahuollon BBS) 22.3.1997
Kari Viitapohja 14.5.2000, 2.3.2002, 28.10.2004, 20.4.2011


Rinnekoti-Säätiö | Kehitysvammahuollon tietopankki