Älykkyysosamäärä ja kehitysvamma
Älykkyydellä tarkoitetaan sitä kuinka hyvin tai huonosti henkilön älykkyysosamäärä vastaa ihmisen normaalia älykkyyttä. Normaaliälykkyyden tunnusluku on n. 100. Suurin osa väestöstä asettuu älykkyysosamäärältään luokaan 80 - 120.Älykkyysosamäärältään 70:n ja 79:n välille sijoittuvia henkilöitä on pidetty psykologisesti heikkolahjaisina.
Lievästi kehitysvammaisiksi katsotaan henkilöt, joiden älykkyysosamäärä vaihtelee 50 ja 69 välillä. Lääketieteessä on käytössä diagnoosi Retardatio mentalis levis.
Keskitasoisesti kehitysvammaisiksi katsotaan henkilöt, joiden älykkyysosamäärä vaihtelee 35 ja 49 välillä. Lääketieteellinen diagnoosi on Retardatio mentalis moderata.
Vaikeasti kehitysvammaisina pidetään henkilöitä, joiden älykkyysosamäärä vaihtelee 34 ja 20 välillä. Lääketieteellinen nimitys on Retardatio mentalis gravis.
Syvästi kehitysvammaisia ovat henkilöt, joiden älykkyysosamäärä on vähemmän kuin 20. Vastaava lääketieteellinen termi on Retardatio mentalis profunda.
Tohtori.fi:n muistiklinikan nettisivulla (2003) kerrottiin, että älykkyys koostuu matemaattis-loogisesta päättelystä, havaitsemisesta, tarkkaavuudesta, kielellisyydestä, musikaalisuudesta ja muistista. älykkyyttä mitataan psykologisin testein.
Alfred Binet (1857-1911) kumppaneineen kehitti Ranskan valtion toimeksiannosta ensimmäisen älykkyystestin v. 1903. Se koostui muutamasta kymmenestä tehtävästä, joita oli kokeiltu eri ikäisillä lapsilla, kehitysvammaisilla ja sotilailla. Testiä käytettiin aluksi apukoululaisten valitsemiseen ja kehitysvammaisten luokittamiseen. Turkulainen perinnöllisyystieteen professori Petter Portin kertoi Helsingin Sanomien kuukausiliitteessä (Professori Vanhasen uusi rotuoppi, Tommi Nieminen. elokuu 2004), että kun äo-tutkimus otettiin Suomessa käyttöön sotien jälkeen, kansan keskiarvo asetettiin 100 pisteeseen. Keskiarvoa piti rukata uudelleen 1960-luvulla, kun kansan keskimääräinen älykkyysosamäärä oli noussut 120 pisteeseen. Portinin tietämän mukaan kansan älykkyys olisi sen jälkeen noussut edelleen n. 20 pistettä. Hän piti älykkyyden nousua koululaitoksen ansiona.
Älykkyystestejä on arvosteltu siitä, että niiden tehtävät ovat kulttuurisidonnaisia eivätkä ne anna välttämättä objektiivista tietoa erilaisissa olosuhteissa elävien ihmisten älyllisistä eroista. Irlantilaisen Richard Lynnin ja suomalaisen Tatu Vanhasen kirja IQ and the Wealth of Nations (äO ja kansojen varallisuus) julkaistiin v. 2002. Teoksessa väitettiin, että kansojen hyvinvointi riippuu niiden keskimääräisestä älykkyydestä. Kirjoittajat olivat toimeenpanneet ympäri maailmaa älykkyystestauksia ja verranneet saatuja tuloksia maiden kansantulotietoihin.
Seuraava taulukko on kopioitu Wikipedia-tietosanakirjasta 8.8.2004:
|
|
Jos tuloksia voitaisiin pitää oikeina (niitä on aika lailla arvosteltu), guinealaiset olisivat keskimäärin kehitysvammaisia ja afrikkalaiset heikkolahjaisia tai rajatilakehitysvammaisia (ÄO 70-79, USA:ssa käyttöön otettu käsite borderline mental retardation).
Käsitys kehitysvammaisuuden liittymisestä rodullisiin tai kansallisiin perintöihin on vanha. Muun muassa John Langdon Haydon Down (1828-1896), Downin oireyhtymän ensimmäinen kuvaaja, esitteli havaintonsa kirjoituksessaan Observations on an Ethnic Classification of Idiots (Havaintoja idioottien etnisestä luokituksesta). Siinä kehitysvammaisuuden tärkeimmät muodot koostuivat kaukasialaisesta ja mongolialaisesta tautiperheestä ja niiden muunnelmista. Vasta myöhemmin saatiin tietää, että mongolismin syynä oli useimmiten satunnainen kromosomimuutos, 21-trisomia.
R. J. Herrnstein and Charles Murray raportoivat tutkimustuloksiaan teoksessa The Bell Curve (kellokäyrä) v. 1994. Niiden mukaan Amerikan intiaanien älykkyysosamäärä oli ollut n. 15 pistettä matalampi kuin Euroopasta muuttaneen väestön. Niinikään mustan väestön älykkyys oli valkoista matalampi. Useimmat tutkijat selittivät tulosta koulutustaustalla ja muilla sosiokulttuurisilla seikoilla. Kirjassa väitettiin myös, että itäaasialaisten ja juutalaisten keskimääräinen älykkyys oli muita väestöryhmiä korkeampi.
Van Naarden Braun, Autry ja Boyle (Paediatric and perinatal epidemiology 2005) kertoivat, että Atlantan koulujen oppilaista 2%:lla oli vakava kehityshäiriö. Kehityshäiriöistä kärsineillä oli 8-kertainen riski kehitysvammaisuuteen muuhun väestöön nähden. Sukupuolella, rodulla, syntymäpainolla, äidin koulutuksella tai iällä ei ollut merkittävää vaikutusta.
Gunnell ja Magnusson ja Rasmussen (BJM 2005) raportoivat tutkimuksestaan, jonka mukaan alhainen älykkyysosamäärä lisäsi itsemurhan riskiä. Tulokseen oli päädytty tarkastelemalla lähes miljoonaa ruotsalaista miestä 26 vuoden ajan. Älykkyystesteissä heikoimmat tulokset saaneet tekivät itsemurhan 2-3 kertaa todennäköisemmin kuin testeissä parhaiten menestyneet. Suurin riski oli hyvin koulutettujen vanhempien huonosti menestyneillä lapsilla. Puolalaiset Jackowska ja Dega-Rudewicz (Psychiatria polska 2004) tutkivat masentuneisuutta 80 lievästi kehitysvammaisella ja 80 normaalin älykkyysosamäärän testissä saaneella henkilöllä. Tutkimus osoitti, että masentuneisuus oli merkittävästi muita yleisempää kehitysvammaisilla. Koko aineistossa tytöt olivat poikia masentuneempia. Uskonnollisuus selitti osaltaan masentuneisuutta muilla kuin kehitysvammaisilla.
Matti Sillanpää (Epilepsy & Behavior 2004) tutki lapsina epilepsian saaneiden oppimisvaikeuksista kärsineiden aikuisten lääketieteellisiä ja sosiaalisia seuraamuksia. Puolella oli kehitysvamma (ÄO alle 70).
Lincoln kumppaneineen (American journal of mental retardation - AJMR 2004) tutki 80 Wlliamsin oireyhtymän vammauttaman henkilön älykkyysosamäärän ikäsidonnaisuutta. Tutkimus osoitti, että ikä ei vaikuttanut älykkyyteen. Kittler, Krinsky-McHale ja Devenny (Journal of intellectual disability research - JIDR 2004) kirjoittivat tutkimukseensa perustuen, että kehitysvammaiset naiset saivat muusta väestöstä poiketen älykkyystesteissä huomattavasti parempia tuloksia kuin kehitysvammaiset miehet. Älykkyystestien on sanottu suosivan avaruudellista hahmottamista ja siihen liittyvää kielellis-matemaattista osaamista. On väitetty, että romaanisia kieliä puhuvat saavat kieliopillisista syistä testeissä heikompia tuloksia kuin itäaasialaisia kieliä puhuvat. Älykkyysosamäärän perusteella kehitysvammaisiksi katsottavia henkilöitä on ollut Euroopassa n. 0,62 % väestöstä. Noin puolet heistä on ollut lievästi kehitysvammaisia, reilu neljännes keskitasoisesti kehitysvammaisia ja loput vaikeasti tai syvästi kehitysvammaisia.
Amerikkalaisella PSYweb-nettisivulla kirjoitettiin v. 2004, että noin prosentti USA:n kehitysvammaisista on ollut syvästi kehitysvammaisia, 4 % vaikeasti kehitysvammaisia, 10 % keskitasoisesti kehitysvammaisia ja 85 % lievästi kehitysvammaisia.
Lisätietoja:
Kehitysvammaisuus
Älykkyysosamäärä - Wikipedia
Teemu Leppäsen kotisivu - Tietoa älykkyydestä, verkkosivu 2004
Muistiklinikka - Mitä aivoissa tapahtuu? Timo Erkinjuntti, Maarit Huovinen, Tuomo Hänninen, Veijo Pulliainen ja kumppanit, Tohtori.fi 2003
Älykkyyden tutkimusmenetelmiä, Karoliina Karjalainen, Marika Nikula ja Laura Veijalainen, Oulun yliopisto, Sampo 1996
Älykkyystestit - Wikikirjat, verkkosivu 2004
A population-based study of the recurrence of developmental disabilities - Metropolitan Atlanta Developmental Disabilities Surveillance Program, 1991-94, Van Naarden Braun K, Autry A, Boyle C - Paediatr Perinat Epidemiol. 2005 Jan;19(1):69-79 - PubMed
Depressive disorders in adolescents with mild retardation. Research report, Jackowska E, Dega-Rudewicz K - Psychiatr Pol. 2004 Jan-Feb;38(1):37-49 - PubMed
Estimated IQs of the Greatest Geniuses, Ulf Norlinger, Stockholm, Sweden 1998
Flynn effect - Wikipedia, the free encyclopedia
Genetics of general intelligence, The IQ-Trap: Intelligence, Social Structure, and Politics. Graz 2000
IQ and the Wealth of Nations - Wikipedia, the free encyclopedia
IQ Classifications, BCA
IQ Comparision website 2000-2001 Rodrigo de la Jara
IQ tests 2001-2004 by 2H i Helenelund HB
IQ - Wikipedia, the free encyclopedia
Learning disability: occurrence and long-term consequences in childhood-onset epilepsy, Sillanpää M, Epilepsy Behav. 2004 Dec;5(6):937-44 - PubMed
Low intelligence test scores in 18 year old men and risk of suicide: cohort study - D Gunnell, P K E Magnusson, F Rasmussen, BMJ 2005;330:167 (22 January), doi:10.1136/bmj.38310.473565.8F (published 22 December 2004)
Mensa International web site
Mental Retardation, PSYweb
Measuring Intelligence, The Learning Curve, verkkosivu 2004
Review Article: The Bell Curve by Herrnstein and Murray, Arthur S. Goldberger and Charles F. Manski, June 1995
Sex differences in performance over 7 years on the Wechsler Intelligence Scale for Children--Revised among adults with intellectual disability, Kittler P, Krinsky-McHale SJ, Devenny DA, J Intellect Disabil Res. 2004 Feb;48(Pt 2):114-22 - PubMed
The AAMR Definition of Mental Retardation, verkkosivu 2004
The Bell Curve - Wikipedia, the free encyclopedia
The relationship between age and IQ in adults with Williams syndrome, Searcy YM, Lincoln AJ, Rose FE, Klima ES, Bavar N, Korenberg JR, Am J Ment Retard. 2004 May;109(3):231-6 - PubMed
Kehitysvammahuollon BBS 27.11.1997
Kari Viitapohja 23.2.2003, 8.8.2004, 25.8.2004