Diabetes
Diabetes eli sokeritauti johtuu haiman vajaatoiminnasta. Verensokeri nousee liian korkealle tasolle, kun haima ei eritä tarpeeksi insuliinia tai insuliinin imeytyminen on puutteellista.
Verensokerin ja insuliinin nopeat muutokset voivat aiheuttaa shokkitilan ja tajuttomuuskohtauksen. Diabetesta hoidetaankin verensokerin vaihtelujen tasaisuuteen pyrkivällä ruokavaliolla sekä insuliinilääkkeillä. Lievemmissä tapauksissa lääkitys voidaan hoitaa pillereillä, vaikeimmissa tapauksissa insuliini on pistettävä kehoon. Toisinaan käytetään myös insuliinia automaattisesti kehoon ruiskuttavia välineitä.
Vaikeissa diabeteksen tautitiloissa elimistön aineenvaihdunta häiriintyy siinä määrin, että seuraamuksena on elimistön rappeutuminen. Vaikea diabetes voi johtaa näin silmien näkökyvyn heikentymiseen ja eri elinten tuhoutumiseen.
Kaksi päämuotoa
Diabetes jaetaan perinteisesti kahteen päämuotoon. Nämä ovat nuoruustyyppi eli tyyppi 1 (IDDM = insuliiniriippuvainen diabetes mellitus) ja aikuistyyppi eli tyyppi 2 (NIDDM = ei-insuliiniriippuvainen diabetes mellitus). Suomessa nuoruustyypin diabeetikoiden osuus kaikista diabeetikoista on noin 15 prosenttia. Victor A.
McKusick kumppaneineen (OMIM 2004) kirjoitti, että 1. tyypin diabeteksen yhteydessä oli tehty havaintoja mutaatioista geenijaksoilla Xp11.23-q13.3, 12q24.2, 1p13 ja 6p21.3. Toisen tyypin geenivirheiden lista oli vieläkin pitempi (20q12-q13.1, 20q12-q13.1, 19p13.2, 17q25, 17cen-q21.3, 13q34, 13q12.1, 12q24.2, 11p12-p11.2, 6p12, 2q32 ja 2q24.1).
Jaottelu ei ole täysin kattava. Toiset nuorista diabeetikoista tulevat toimeen ilman insuliinia ja toiset tarvitsevat insuliinihoitoa ikääntymisestään huolimatta jo taudin varhaisessa vaiheessa.
Yleinen sairaus
Hannu
Penttinen (Tohtori.fi 1990) kirjoitti, että diabeteksen esiintyvyys on 2-4% väestöstä.
Vyötärölihavuus on tärkein aikuistyypin diabeteksen vaaratekijä, hän totesi. Penttisen artikkeliin oli liitetty yksinkertainen omena-päärynä -indeksi, jolla sivulla kävijä saattoi testata oman rasvakudoksensa muodostumista. Turun Sanomat uutisoi (2011), että nuoruustyypin diabetes oli lisääntynyt yli 30 prosenttia kymmenen vuoden aikana. Lehdessä haastatellun Diabetesliiton ylilääkärin Pirjo
Ilanne-Parikan mukaan siitä voitiinkin puhua kansallisena epidemiana. Suomessa tautia sairastettiin väkilukuun suhteutettuna enemmän kuin missään muualla.
Turun Sanomien uutisessa kerrottiin vielä, että Turun yliopiston lastentautiopin professorin Olli
Simellin mukaan diabetekseen sairastuvien lasten verestä oli löytynyt viitteitä haimassa tapahtuviin vaurioihin paljon ennen sairauden puhkeamista. Professori arvioi, että löydösten ansiosta tyypin 1 diabetekseen voidaan kehittää rokote lähitulevaisuudessa.
Maailman terveysjärjestön (WHO) nettisivulla (2005) kerrottiin, että maailmassa oli ainakin 171 miljoonaa diabeetikkoa.
Diabetes ja kehitysvammaisuus
McDermott,
Platt ja
Krishnaswami (Family medicine 1997) kirjoittivat amerikkalaisen kehitysvammalaitoksen asukkaiden terveydentilaa tutkittuaan, että
kehitysvammaisilla oli esiintynyt muuta väestöä harvemmin diabetesta.
Mokhtar ja
Abdel-Fattah (Eastern Mediterranean health journal 2001) tutkivat
Downin oireyhtymän pääoireiden esiintymistä Egyptin Aleksandriassa. He totesivat, että mm. äidin diabetes oli lisännyt riskiä synnyttää Down-lapsi. Espanjalainen
Martinez-Frias kumppaneineen (American Journal of Medical Genetics 2002) puolestaan ei löytänyt näyttöä asiasta.
Meissner kumppaneineen (European journal of endocrinology 2003) tutki insuliinin liikaerityssairauden esiintymistä vastasyntyneillä ja lapsilla. Lapsuudessa puhjennut oire liittyi 44%:lla psykomotoriseen kehitysviiveeseen tai
epilepsiaan (25%:lla).
Michael
Ristow (Journal of Molecular Medicine 2004) kirjoitti, että yli 20 hermokudoksen rappeutumiseen kytkeytynyttä oireyhtymää liittyi diabetes mellitukseen, insuliini-vastustuskyvyn lisääntymiseen ja lihavuuteen, häiriintyneeseen insuliini-herkkyyteen ja lisääntyneeseen tai heikentyneeseen insuliinin tuotantoon. Hän mainitsi mm.
Alzheimerin taudin, Downin oireyhtymän, Friedreichin ataksian,
Huntingtonin taudin, useat
mitokondriosairaudet,
myotonisen lihassurkastuman, Parkinsonin taudin,
Prader-Willin oireyhtymän ja Wernerin oireyhtymän (aiheuttaa poikkeuksellisen nopeaa vanhenemista).
Idris,
Miller ja
Page (Diabetic medicine 2004) raportoivat synnynnäisestä insuliini-resistantista oireyhtymästä, johon liittyi epilepsia ja kehitysvammaisuus. Suvun kolme naista olivat vammautuneet muttei yksikään mies. Kirjoittajat pitivät kuvaamaansa häiriötilaa uutena oireyhtymänä.
Sokeriarvot
Verensokerin omamittausta varten diabeetikko saa
lääkinnällisinä apuvälineinä verensokerimittarin, sormenpääpistolaitteen ja mittareissa käytettäviä mittausliuskoja. Sairaaloilla ja terveyskeskuksilla on diabeteshoitajia neuvontaa ja apuvälineiden jakelua varten. Diabeteksen ja sokeriaineenvaihdunnan häiriöiden diagnostiset plasman pitoisuudet paastossa (ravinnottoman yön jälkeen) ja sokerirasituskokeessa (75 g) 2 tunnin kohdalla (mmol/l) (WHO 1999) aikuistyypin diabeteksessa ovat:
| Plasman paastoglukoosi |
|
2 tunnin plasman glukoosi (75 g OGTT) |
|
| Diabetes mellitus ≥ 7,0 mmol/l |
|
Diabetes mellitus ≥ 11,1 mmol/l |
|
| Heikentynyt arvo ≥ 6,1 mmol/l |
|
Heikentynyt arvo ≥ 7,8 mmol/l |
|
| Normaali |
|
Normaali |
|
Insuliinihoidosta
Pirjo
Ilanne-Parikka (2009) kirjoitti, että pitkäaikaista sokeritasapainoa voidaan omien mittausten lisäksi seurata laboratoriokokeella, jossa verinäytteestä määritetään veren punasolujen hemoglobiinin sokeroitunut osuus. Kyseessä on sokerihemoglobiinikoe (HbA1c).
Ilanne-Parikka mainitsi, että diabeteksen hoidon yleistavoitteena on pitää verensokerin taso mahdollisimman normaalina ilman liian matalia arvoja. "Tablettihoidossa verensokerin liiallisen laskun riski on pienempi kuin insuliinihoidossa, ja HbA1c-arvossa voidaan osalla henkilöistä turvallisesti tavoitella jopa normaalia arvoa ? 6 % tai useimmilla tasoa alle 7 %. Insuliinihoitoiselle diabeetikolle tavoitellaan tulosta 6,5–7,5 %, mikä vastaa keskimääräistä plasman glukoositasoa noin 7,7–9,3 mmol/l", kirjoittaja totesi.
Lääkeinsuliinia on sekä pitkä- että lyhytkestoista. Niitä käytetään erikseen tai yhtäaikaa. Pitkäkestoisen insuliinin on katsottu jäljittelevän normaalia aterian jälkeistä insuliinin eritystä. Lyhytaikainen toimii ateriainsuliinina. Sitä käytetään 30 minuuttia ennen hiilihydraattipitoista aterian nauttimista.
Insuliinia voidaan annostella joko ruiskulla, insuliinikynällä tai insuliinipumpulla. Ruiskua käytettäessä neula pistetään ihonalaiseen rasvakudokseen. Paula
Nikkanen (Terveyskirjasto 2009) kirjoitti, että insuliiniruiskut ovat kertakäyttöisiä. "Ne ovat kiinteäneulaisia yksikköasteikolla varustettuja ruiskuja, joita on kolmea kokoa: 30, 50 ja 100 yksikköä. Ruiskuissa kiinteästi olevat neulat ovat 8,12 ja 12,7 mm pituisia, erittäin ohuita erityishiottuja neuloja. Yleisimmin pistämiseen käytetään 8 mm neuloilla varustettuja ruiskuja. Neulan kärjen hionnan ja neulan silikonoinnin (silikoni on neulan pinnalla oleva liukastusaine) ansiosta pistäminen ei yleensä aiheuta kipua", Nikkanen mainitsi.
Lisätietoja:
Aikuisdiabeetikon ruokavalio, Tohtori.fi - verkkosivu 2005
Aikuistyypin diabetes - Wikipedia
Aro, E. (toim.): Diabetes ja ruoka. Suomen diabetesliitto. Tampere 2007
Aro, E., Huhtanen, J., Ilanne-Parikka, P. & Kokkonen, L: Ikäihmisen diabetes. Suomen diabetesliitto. Tampere 2007
Diabeetikon ruokavaliosuositus 2008 - Suomen Diabetesliitto ry
Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelma 2000-2010. Suomen Diabetesliiton julkaisuja Tampere: Suomen Diabetesliitto 2000
Diabetes, Hannu Penttinen, Tohtori.fi 1990
Diabetes - Pelastustoimi.net, nettisivu 2005
Diabetes altistaa munuaissairauksille - Lääkäriasema Pulssi. Tietopulssi 1/2011
Diabetes Suomessa - Leipätiedotus - verkkosivu 2006
Diabetes mellitus I:n varhainen puhkeaminen, Hashimoton tyreoidiitti ja keliakia 7-vuotiaalla Down-pojalla (lyhyt seloste) - Lämmer C, Weimann E Pediatr Diabetes 2008 Aug;9(4 Pt 2):423-5
Diabetes - Käypä hoito 15.9.2009
Diabetes (sokeritauti) - Pertti Mustajoki - Terveyskirjasto 27.4.2010
Diabetes - Wikipedia
DIPP - Diabeteksen ennustaminen ja ehkäisy -tutkimus
Diabeteksen ravitsemushoito - Eliina Aro – TherapiaFennica 2007
Heikkilä, Antti: Diabeteksen hoito ruokavaliolla. Rasalas-Kustannus 2010
Ilanne-Parikka, P., Kangas, T., Kaprio E. & Rönnemaa, T. (toim.): Diabetes. Hämeenlinna: Karisto Oy 2006
Insuliini - Wikipedia
Insuliinien annosteluvälineet ja niiden käyttö - Paula Nikkanen - Terveyskirjasto 15.9.2009
Kela - 103 Diabetes
Kivelä Salla ja Pitkänen Mari: Tyypin 1 diabetesta sairastava lapsi ja nuori perheessä: Hoidonohjauksen haasteet ja insuliinihoidon toteutus. Opinnäytetyö. Helsingin ammattikorkeakoulu STADIA 2007
Lasten ja nuorten diabetes, Tohtori fi, nettisivu 2005
Litsfeldt, Lars-Erik: Diabetes - ei kiitos. readme.fi 2010
Metabolinen oireyhtymä - Wikipedia
Nuoruustyypin diabetes lisääntynyt kolmanneksen - Uutinen, Turun Sanomat 31.1 2011
Palkama, Tarja: Elämäntapaohjaus tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisyssä - kirjallisuuskatsaus eurooppalaisiin tutkimuksiin. Opinnäytetyö. Laurea- Ammattikorkeakoulu, Tikkurila 2008
Peltoniemi, Pauliina: Sokerinkäyttö on diabeteksessa heikentynyt myös rasituksessa - Väitöskirja, Turun yliopisto 2001
Poliklinikka.fi - Diabetes, tyyppi 2
Sokerihemoglobiini, HbA1c - Pirjo Ilanne-Parikka - Terveyskirjasto 15.9.2009
Suomen Diabetesliitto
Tietoa MODY-diabeteksesta (Maturity Onset Diabetes of the Young), Brita Liljeström, Väestöliiton perinnöllisyysklinikka 2002
TYYPIN 2 DIABETES : Itsehoito-opas - Orion Pharma 2010 (pdf)
Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma 2003-2010, Suomen Diabetesliitto ry, 2004
Uhkaako tyypin 2 diabetes myös suomalaisia lapsia? - Saha, Keskinen, Veijola, Tapanainen - Duodecim 2003;119:1419-1423
YLE - Terveys - Tutkittua: Diabetes, verkkouutinen 2005
Woodhouse-Sakatin oireyhtymä, nuoruusiän diabetes ja viivästynyt puberteetti israelilais-arabialaisessa suvussa (lyhyt seloste) - Rachmiel M, Bistritzer T, Hershkoviz E, Khahil A, Epstein O, Parvari R. - Horm Res Paediatr. 2011 Feb 8
Diabetes - Barnenhetens hemsida, nettisivu 2005
American Diabetes Association
CDC Diabetes Public Health Resource
children with DIABETES On-line Community
Diabetes Health magazine - The Essential Resource for Living Well
DIABETES MELLITUS, INSULIN-DEPENDENT; IDDM - OMIM, Victor A. McKusick et al.
DIABETES MELLITUS, NONINSULIN-DEPENDENT; NIDDM - OMIM, Victor A. McKusick et al.
Diabetes mellitus - Wikipedia, the free encyclopedi
Diabetes mellitus type 2- Wikipedia, the free encyclopedi
Juvenile Diabetes Research Foundation
National Institute of Diabetes &
Digestive & Kidney Diseases (NIDDK)
WHO | The Diabetes Programme
Neurodegenerative disorders associated with diabetes mellitus, Michael Ristow, Journal of Molecular Medicine, volume 82, Number 8, August 2004 Pages: 510 - 529
Are individuals with mental retardation at high risk for chronic disease? - McDermott S, Platt T, Krishnaswami S - Fam Med. 1997 Jun;29(6):429-34 - PubMed
Myotonic dystrophy: molecular genetics and diagnosis - Gharehbaghi-Schnell E, Finsterer J, Korschineck I, Mamoli B, Binder BR - Wien Klin Wochenschr. 1998 Jan 16;110(1):7-14 - PubMed
Diabetic retinopathy in Down's syndrome - Fulcher T, Griffin M, Crowley S, Firth R, Acheson R, O'Meara N - Br J Ophthalmol. 1998 Apr;82(4):407-9 - PubMed
Major birth defects among infants with Down syndrome in Alexandria, Egypt (1995-2000): trends and risk factors - Mokhtar MM, Abdel-Fattah M - East Mediterr Health J. 2001 May;7(3):441-51 - PubMed
Mortality of patients with childhood onset (0-17 years) Type I diabetes in Israel: a population-based study, Laron-Kenet T, Shamis I, Weitzman S, Rosen S, Laron ZV - Diabetologia. 2001 Oct;44 Suppl 3:B81-6 - PubMed
Evaluation of insulin resistant diabetes mellitus in Alström syndrome: a long-term prospective follow-up of three siblings - Satman I, Yilmaz MT, Gursoy N, Karsidag K, Dinccag N, Ovali T, Karadeniz S, Uysal V, Bugra Z, Okten A, Devrim S - Diabetes Res Clin Pract. 2002 Jun;56(3):189-96 - PubMed
Metabolic profile and body composition in adults with Prader-Willi syndrome and severe obesity - Hoybye C, Hilding A, Jacobsson H, Thoren M - J Clin Endocrinol Metab. 2002 Aug;87(8):3590-7 - PubMed
Identification of mutations in the arginine vasopressin receptor 2 gene causing nephrogenic diabetes insipidus in Chinese patients - Chen CH, Chen WY, Liu HL, Liu TT, Tsou AP, Lin CY, Chao T, Qi Y, Hsiao KJ - J Hum Genet. 2002;47(2):66-73 - PubMed
Cerebral palsy in childhood: 250 cases report - Bringas-Grande A, Fernandez-Luque A, Garcia-Alfaro C, Barrera-Chacon M, Toledo-Gonzalez M, Dominguez-Rolda JM - Rev Neurol. 2002 Nov 1-15;35(9):812-7 - PubMed
Epidemiological evidence that maternal diabetes does not appear to increase the risk for Down syndrome - Martinez-Frias ML, Rodriguez-Pinilla E, Bermejo E, Prieto L - Am J Med Genet. 2002 Nov 1;112(4):335-7 - PubMed
Long-term follow-up of 114 patients with congenital hyperinsulinism - Meissner T, Wendel U, Burgard P, Schaetzle S, Mayatepek E - Eur J Endocrinol. 2003 Jul;149(1):43-51 - PubMed
Phenotypic and genetic heterogeneity in congenital generalized lipodystrophy - Agarwal AK, Simha V, Oral EA, Moran SA, Gorden P, O'Rahilly S, Zaidi Z, Gurakan F, Arslanian SA, Klar A, Ricker A, White NH, Bindl L, Herbst K, Kennel K, Patel SB, Al-Gazali L, Garg A - J Clin Endocrinol Metab. 2003 Oct;88(10):4840-7 - PubMed
Maternally inherited diabetes and deafness (MIDD) syndrome: a clinical and molecular genetic study of a Taiwanese family - Chen YN, Liou CW, Huang CC, Lin TK, Wei YH - Chang Gung Med J. 2004 Jan;27(1):66-73 - PubMed
Familial hyperinsulinaemia associated with epilepsy and mental retardation--a syndrome of familial insulin resistance - Idris I, Miller D, Page SR, - Diabet Med.2004 Jun;21(6):628-31 - PubMed
22q13 deletion syndrome with central diabetes insipidus: a previously unreported association - Barakat AJ, Pearl PL, Acosta MT, Runkle BP, - Clin Dysmorphol. 2004 Jul;13(3):191-4 - PubMed
Congenital or late-onset myopathy in patients with the T14709C mtDNA mutation - Mancuso M, Ferraris S, Nishigaki Y, Azan G, Mauro A, Sammarco P, Krishna S, Tay SK, Bonilla E, Romansky SG, Hirano M, Dimauro S, - J Neurol Sci. 2005 Jan 15;228(1):93-7 - PubMed
Neonatal diabetes mellitus due to pancreatic agenesis and pervasive developmental disorder - Giannattasio A, Pintaudi M, Mancardi MM, Battaglia FM, Veneselli E, Lorini R, d'Annunzio G. - Ital J Pediatr. 2009 Jul 31;35(1):23 - PubMed
High prevalence of diabetes and pre-diabetes in adults with Williams syndrome - Pober BR, Wang E, Caprio S, Petersen KF, Brandt C, Stanley T, Osborne LR, Dzuria J, Gulanski B. - Am J Med Genet C Semin Med Genet. 2010 May 15;154C(2):291-8 - PubMed
Prader-Willi syndrome is associated with activation of the innate immune system independently of central adiposity and insulin resistance - Viardot A, Sze L, Purtell L, Sainsbury A, Loughnan G, Smith E, Herzog H, Steinbeck K, Campbell LV. - J Clin Endocrinol Metab. 2010 Jul;95(7):3392-9 - PubMed
Kehitysvamma-diabetes-oireistoja:
Aldredin oireyhtymä; epätäsmällinen verkkokalvorappeumaan liittyvä kehitysvammaisuus
Bardet-Biedlin oireyhtymä
Belgia-tyypin kehitysvammaisuus
Berardinelli-Seipin oireyhtymä
Hirsutismi-, tukirakennehäiriö- ja kehitysvammaoireyhtymä
Holoprosenkefalia
Lihavuus-kehitysvammaisuus-viivästynyt puberteetti-isokiveksisyys-tumma akantoosi-liikainsuliini-oireyhtymä
Monosomia 15q
Ramonin oireyhtymä
Verkkokalvo-kuulo-kehitysvamma
Wolcott-Rallisonin oireyhtymä
Woodhousen ja Sakatin oireyhtymä
Laadittu (Kehitysvammahuollon BBS-aineistoa) 28.5.1998
Kari Viitapohja 2.3.2002
Anni Ford 22.2.2003
Kari Viitapohja 4.2.2005, 4.5.2009, 13.2.2011