 |
Depressio
Kehitysvammaisilla esiintyy tavallista enemmän psyykkisiä häiriöitä. Ne voivat johtua aivovaurioista, mutta ympäristötekijöillä saattaa olla vieläkin suurempi merkitys.
Markku Ojanen mainitsi v. 1999 Tampereen yliopiston verkkosivulle
kootussa luentomateriaalissaan, että masennus on siinä määrin yleinen
psyykkinen ongelma, että useimmat ihmiset ovat joskus elämässään kokeneet
sen. Hän piti sitä normaalielämään liittyvänä ilmiönä, kun
kyseessä on lyhyehkö episodi. Hän totesi, että vakavampi,
pitempiaikainen, masennusvaihe on ollut ehkä noin 10 prosentilla väestöstä.
Depressiolle on ominaista se, että häiriö painottuu vahvasti tunteisiin,
vaikka myös kielteiset kognitiot (ajatukset) ovat yleisiä. Depressiossa mieli
on jatkuvasti matalalla. Joillakin korostuu pahan olon tunne, suoranainen
ahdistuneisuus, toisilla välinpitämättömyys kaikkeen.
Tavallisimpia depression eli masennuksen aiheuttajia kehitysvammaisilla ovat
olleet henkiset
järkytykset, elämän virikkeettömyys, tunnekontaktien häiriintyminen sekä onnistumisen
kokemusten puuttuminen. Vaikeudet elämän tavanomaisten sosiaalisten roolien
haltuun otossa ja osaamisen puutteet saattavat aiheuttaa halua välttää
tilanteita, joihin liittyy epäonnistumisen riski. Alisuorittamisesta voi
kehittyä strateginen toimintamalli.
Ojanen kertoi luentomateriaalissaan Seligmanin opitun avuttomuuden teoriasta. Sen mukaan masennuksen taustalla on kokemus, jossa yksilö menettää tilanteen hallinnan. Hän ei lainkaan voi kontrolloida tilanteeseen vaikuttavia tekijöitä. Hän voi vain odottaa, mitä tuleman pitää.
Ojanen totesi, että opitun avuttomuuden seuraukset muistuttavat tavattomasti masennusta. Hän kertoi opittuun avuttomuuteen liittyvän seuraavia oireita:
Passiivisuus
Vaikeus oppia, että toiminta tuottaa tulosta
Aggression puute
Avuttomuus vähenee ajan myötä
Painon menetys, syömättömyys, hermostuneisuus, seksuaaliset ongelmat
Norepinephrinen väheneminen keskushermostossa
Vatsahaava ja stressi
Ojanen mainitsi lisäksi, että lukuisat tutkimukset ovat osoittaneet, että masennukset liittyvät erilaisiin menetyksiin ja onnettomuuksiin. Hän arvioi, että perinnöllinen alttius näkyy todennäköisesti masennukseen taipuvana temperamenttina.
Tukiaseman nettisivulla (2004) kerrottiin, että noin 6 % suomalaisista sairastaa hoitoa vaativaa depressiota. Noin 20 % sairastuu vakavaan depressioon jossakin elämänsä vaiheessa, monet useamman kerran. Naisilla depressio on ollut hieman yleisempää kuin miehillä.
Jouko K. Salminen kirjoitti Lääkärilehdessä (2003), että joka viides sairauslomapäivä aiheutui psykiatrisista syistä. Useimmiten syynä olivat erilaiset masennustilat, joiden osuus kaikista mielenterveyshäiriöistä johtuvista sairauslomista oli noin 60 %. Masennustilojen aiheuttamien sairauslomakausien määrä oli kasvanut kuudessa vuodessa 70 %, ja kasvu näytti jatkuvan edelleen. Salminen piti kuntoutuskursseja tärkeinä, jos ne tarjoavat kuntoutusmahdollisuuden riittävän ajoissa.
Outi Saarento kirjoitti (Therapia Fennica 1997), että depressio on ihmisen perusreaktio psyykkiseen kipuun. Hän totesi, että masentuneisuus sinänsä on normaali tunne, jolla on tärkeä adaptiivinen merkitys. Elämään kuuluu ajoittainen suru, murhe, tuska ja alakulo. Depressiivisyys voi vaihdella lyhyestä alakuloisuuden vireestä aina hengenvaaralliseen, psykoottiseen, tilaan saakka. Masennuksen taustalta on löydettävissä biologisia, psykologisia ja sosiologisia tekijöitä.
Saarento totesi, että kun selvät masennuksen oireet ovat kestäneet yli kaksi viikkoa, puhutaan varsinaisesta kliinisestä depressiosta. Depressio voi olla unipolaarinen, jolloin potilaalla esiintyy vain depressiojaksoja tai bipolaarinen, jolloin esiintyy sekä depressiivisiä että maanisia tiloja. Sen lisäksi, että depressiota esiintyy itsenäisenä tautina, liittyy masentuneisuutta moneen muuhun somaattisen tai psyykkiseen sairastamiseen.
Kehitysvammaisuutta aiheuttavista oireyhtymistä mm. psykososiaalinen lyhytkasvuisuus sekä etenevä ulkoinen silmälihastulehdus ja sukupuolinen kehittymättömyys on mainittu myös depressio-oireistoina.
Useissa tutkimuksissa on viitattu siihen, että kehitysvammaisten vammaisten vanhemmilla on tavanomaista suurempi masentumisen riski. M.B. Olsson ja C.P. Hwang kirjoittivat Journal of intellectual disability research-julkaisussa (2001), että vammaisten lasten yksinhuoltajaäideillä vaikean masentuneisuuden riski oli erityisen korkea.
Masennus voi näkyä häiriökäyttäytymisenä
Kehitysvammaiset voivat ilmentää masennustaan häiriökäyttäytymisenä. Masennustila saattaa vaikuttaa näin luonnehäiriöltä.Kehitysvammaisten masennuksen hoidossa on käytetty usein psyykenlääkkeitä, joilla on yritetty lieventää häiriökäyttäytymistä. Sosiaalisesta näkökulmasta katsoen oleellista olisi, että kehitysvammaiset voisivat saavuttaa onnistumisen kokemuksia ja että heillä voisi olla läheisiä ihmiskontakteja ja ystävyyssuhteita.
Linkkejä:
Anxiety kotisivu
Depressio ja
Mania, Jyrki Vartiaisen mielenterveyslinkit
Depressio on kansantauti,
Käypähoito
Epileptikkojen depression ja
psykoosien diagnosointi ja hoito - (abstrakti) Kanner AM, Dunn DW, Journal of child
neurology 2004 Aug;19 Suppl 1:S65-72
Kehitysvammaisten aikuisten
mielenterveysongelmien esiintyvyys ruotsalaisissa otoksissa - (abstrakti) Gustafsson C,
Sonnander K, Social psychiatry and psychiatric epidemiology 2004
Jun;39(6):448-56
Kehitysvammaisten masennuksen
diagnosointi ja hoito - (abstrakti) Janowsky DS, Davis JM., Current
psychiatry reports 2005 Dec;7(6):421-8
Masennusklinikka
- Masennustila eli depressio ja pitkäaikainen masennus - Tohtori.fi
Masennuspotilaan kuntoutukseen tarvitaan monipuolisuutta, Jouko K. Salminen, Suomen Lääkärilehti
36/2003 vsk 58
Mielialahäiriöt (F30-F39) Therapia Fennica 1997
Outi Saarento - Hoito.org
Mielisairaudet ja kehitysvammaisuus
Mielenterveyden Keskusliitto
Pelokkaat.net - Depressio
ja sosiaalisten tilanteiden pelko
Psykososiaaliset masennusteoriat ja
kehitysvammaiset - (abstrakti) Ailey SH, Miller A, Research and theory for nursing
practice 2004 Summer-Fall;18(2-3):131-48
Psyykkisten
häiriöiden luennot, kevät 1999, Markku Ojanen, Tampereen yliopiston
psykologian laitos
Tukiasema.net
- Masennus eli depressio
Dr. Ivan's Depression Central
Depression Information and Support
Depression, NIMH
Screening
adolescents with mental retardation for depression, Ailey SH, J Sch Nurs. 2000
Feb;16(1):6-11 - PubMed
The
assessment of emotional distress experienced by people with an intellectual
disability: a study of different methodologies, Bramston P, Fogarty G, Res Dev
Disabil. 2000 Nov-Dec;21(6):487-500 - PubMed
Depression
in mothers and fathers of children with intellectual disability, Olsson MB,
Hwang CP, J Intellect Disabil Res. 2001 Dec;45(Pt 6):535-43 - PubMed
Comparison
of psychopathology in the mothers of autistic and mentally retarded children,
Firat S, Diler RS, Avci A, Seydaoglu G, J Korean Med Sci. 2002 Oct;17(5):679-85
- PubMed
Depression
and anxiety in hyperthyroidism, Demet MM, Ozmen B, Deveci A, Boyvada S, Adiguzel
H, Aydemir O, Arch Med Res. 2002 Nov-Dec;33(6):552-6 - PubMed
Assessment
and diagnosis of depression in people with intellectual disability, McBrien JA,
J Intellect Disabil Res. 2003 Jan;47(Pt 1):1-13 - PubMed
Identifying
bipolar disorders in individuals with intellectual disability, Cain NN, Davidson
PW, Burhan AM, Andolsek ME, Baxter JT, Sullivan L, Florescue H, List A, Deutsch
L, J Intellect Disabil Res. 2003 Jan;47(Pt 1):31-8 - PubMed
The
assessment of mood in adults who have severe or profound mental retardation,
Ross E, Oliver C, Clin Psychol Rev. 2003 Mar;23(2):225-45 - PubMed
Intellectual
disabilities, depressive episode, diagnostic criteria and Diagnostic Criteria
for Psychiatric Disorders for Use with Adults with Learning Disabilities/Mental
Retardation (DC-LD), Smiley E, Cooper SA, J Intellect Disabil Res. 2003 Sep;47
Suppl 1:62-71 - PubMed
Behavior
and mental health problems in children with epilepsy and low IQ, Buelow JM,
Austin JK, Perkins SM, Shen J, Dunn DW, Fastenau PS, Dev Med Child Neurol. 2003
Oct;45(10):683-92 - PubMed
A
comparison of anxiety and depression in sex offenders with intellectual
disability and a control group with intellectual disability, Lindsay WR, Lees MS,
Sex Abuse. 2003 Oct;15(4):339-45 - PubMed
Reliability
and validity of an assessment instrument for anxiety, depression, and mood among
individuals with mental retardation, Esbensen AJ, Rojahn J, Aman MG, Ruedrich S,
J Autism Dev Disord. 2003 Dec;33(6):617-29 - PubMed
Cultural
context of caregiving: differences in depression between Puerto Rican and
non-Latina White mothers of adults with mental retardation, Magana S, Seltzer
MM, Krauss MW, Ment Retard. 2004 Feb;42(1):1-11 - PubMed
Laadittu (Kehitysvammahuollon BBS) 20.1.1998
Kari Viitapohja 28.3.2002, 30.10.2004