Vammaistuki 16 vuotta täyttäneille

Kansaneläkelaitoksen vammaistuen tarkoituksena on tukea työikäisten vammaisten henkilöiden selviytymistä jokapäiväisessä elämässä sekä työelämässä ja opiskelussa.

Vammaistukea voidaan maksaa 16 - 64-vuotiaalle Suomessa asuvalle henkilölle, joka ei saa kansaneläkelain mukaista työkyvyttömyyseläkettä, kuntoutustukea, yksilöllistä varhaiseläkettä tai työeläkelakien mukaista täyttä työkyvyttömyyseläkettä, kuntoutustukea tai yksilöllistä varhaiseläkettä tai vastaavaa etuutta ulkomailta.

Vammaistuen myöntäminen edellyttää, että hakijalla on sairaus tai vamma, joka aiheuttaa toimintakyvyn alentumista ainakin vuoden ajan. Vammaistukea maksetaan tällöin yleisen haitan, tarvittavan avun, palvelusten, ohjauksen ja valvonnan sekä erityiskustannusten perusteella.

Vammaistuki myönnetään joko toistaiseksi tai määräajaksi. Vammaistuen saamiseen eivät vaikuta hakijan tulot eikä varallisuus. Vammaisella on lisäksi oikeus saada omaishoidontukea sekä vammaisuuden perusteella annettavia muita erityispalveluja, jos hänen tilansa sitä edellyttää. Jos näistä palveluista peritään tulojen mukaan porrastettua maksua, katsotaan vammaistuki saajansa tuloksi.

Perusvammaistuki, 85,93 euroa

Alimpaan vammaistukeen on oikeutettu hakija, jolle sairaudesta tai vammasta aiheutuu olennaista haittaa ja jatkuvia erityiskustannuksia. Erityiskustannusten tulee vastata maksettavan vammaistuen määrää.

Korotettu vammaistuki, 200,51 euroa

Korotettuun vammaistukeen on oikeutettu hakija, jolle aiheutuu sairaudesta tai vammasta huomattavaa haittaa tai huomattavia erityiskustannuksia, tai joka tarvitsee henkilökohtaisissa toiminnoissaan, kotitaloustöissä ja asioinnissa kodin ulkopuolella säännöllisesti toistuvaa toisen henkilön apua tai ohjausta ja valvontaa.

Ylin vammaistuki, 388,80 euroa

Ylimpään vammaistukeen on oikeutettu hakija, joka on vaikeasti vammainen tai joka tarvitsee monissa henkilökohtaisissa toiminnoissaan jokapäiväistä, aikaa vievää toisen henkilön apua, huomattavassa määrin säännöllistä ohjausta tai valvontaa taikka jolle aiheutuu sairaudesta tai vammasta erittäin huomattavia erityiskustannuksia.

Vammaistuki ei ole verotettavaa tuloa.

Vammaistukea ryhdyttiin maksamaan 1.1.2010 alkaen myös jatkuvassa laitoshoidossa oleville henkilöille.

Tutkimus selvitti vammaistuen vaikuttavuutta

Vammaistukilaki säädettiin v. 1988 ja se korvasi seuraavana vuoden alusta v. 1951 säädetyn invalidirahain. Tukea sai v. 2003 lopussa 12.468 henkilöä.

Kansaneläkelaitoksen tutkija Lauri Virta selvitti v. 2004 vammaistuen saajien pysyvyyttä tuen piirissä. Virta valitsi tutkimusaineistoonsa henkilöt, jotka pääsivät tuen piiriin vuosina 1991–1993 ja vuosina 1996–1998. Jatkohakijoita ei valittu. Tutkittuja oli 7.586 vuosien 1991–1993 ryhmässä ja 7.260 vuosien 1996–1998 ryhmässä. Alinta vammaistukea saaneiden osuus oli n. 40 % ja erityistukea saaneiden osuus n. 20 %. Suurin tukea saaneiden ryhmä muodostui erilaisten kasvainten vammauttamista henkilöistä. Mielenterveyden häiriöistä kärsivien osuus näytti kasvaneen tutkimusajanjaksolla nopeasti. Kolmen vuoden tarkastelujaksolla lähes puolet 55-64-vuotiaista kuoli. Kuolleisuus oli korkeinta kasvainten vammauttamilla henkilöillä.

Lähes joka neljäs vuosien 1991–1993 ryhmän elossa olleista sai eläkettä puolen vuoden seurannassa. Heidän osuutensa lähes kaksinkertaistui vuoden seurantatilanteeseen mennessä, ja joka toinen elossa ollut sai eläkettä kolmen vuoden kuluttua vammaistuen hakemisesta. Eläkkeelle siirryttiin erityisesti ensimmäisen seurantavuoden jälkimmäisellä puoliskolla. Eläke oli myönnetty myös yli puolelle (63 %) niistä vuosien 1991–1993 tutkituista, jotka menehtyivät kolmen vuoden seurantahetkeen mennessä.

Nopeasti pois etuuden piiristä

Kuuden kuukauden seurantatilanteeseen mennessä tuen piiristä oli poistunut joka toinen 55–64-vuotias, joka toinen 40–54-vuotias korotettua tai erityishoitotukea saanut, yksi neljästä 40–54-vuotiaasta alinta hoitotukea saaneesta ja yksi neljästä 16–39-vuotiaasta korotettua tai erityishoitotukea saaneesta.

Vuoden seurantatilanteeseen mennessä tuen piiristä oli poistunut kolme neljästä 55–64-vuotiaasta, noin kolme neljästä 40–54-vuotiaasta korotettua tai erityishoitotukea saaneesta, kaksi viidestä 40–54-vuotiaasta pienintä hoitotukea saaneesta ja joka toinen 16–39-vuotias korotettua tai erityishoitotukea saanut sekä yksi kuudesta 16–39-vuotiaasta pienintä hoitotukea saaneesta.

Yhden ja kolmen vuoden seurantahetkien välillä etuudesta poistuneiden osuudet suurenivat keskimäärin kymmenellä prosenttiyksiköllä.

Tutkimusraportin keskeinen havainto oli, että joka toinen uusi vammaistuen saaja poistui etuuden piiristä vuoden kuluessa.

Tutkitut näyttivät jakautuneen henkilöihin, jotka saivat etuutta lyhytaikaisesti, ja toisaalta henkilöihin, jotka saivat sitä pitkäaikaisesti. Ensin mainittuja luonnehti jokin nopeasti etenevä sairaus (esim. kasvainten tautiluokka) tai jonkin vakavan, usein äkillisesti ilmenneen sairauden (esim. tapaturmien tai verenkiertoelimistöön liittyvien kohtausten) jälkitila. Siksi monet heistä siirtyivät vuoden kuluessa eläkkeelle tai menehtyivät sairauteensa. Lyhytaikaisten etuuden saajat sijoittuivat ikähaitarin yläpäähän

Pitkäaikaisesti vammaistukea saaneet sairastivat pääasiassa kroonisia sairauksia mm. hermostossa tai tuki- ja liikuntaelimistössä. Perusteena ryhmään lukeutuvien henkilöiden pitempiaikaiseen pysyttelyyn etuuden piirissä saattoi ansiotyön ohella olla se, etteivät he joko päässeet työkyvyttömyyseläkkeelle tai ettei eläke olisi turvannut heille riittävää toimeentuloa.

Lauri Virta arvioi, että vammaistuki kannusti heikosti vammaisia osallistumaan työelämään ja että alin vammaistuki oli ilmeisesti liian matala, jotta sillä olisi ollut työllistymisen kannalta riittävää merkitystä. Lisäksi hän arveli, että vammaistuen piiriin oli suhteellisen vaikea päästä. Noin 35 % vammaistukihakemusista oli hylätty.

Lisätietoja:

Ivalidiliitto - Alle 16-vuotiaan vammaistuki
Kansaneläkelaitos - Vammaistuki aikuiselle
Suomen sähköinen säädöskokoelma
Virta Lauri: Vammaistuen saajat siirtyvät nopeasti eläkkeelle. KELA, Sosiaali- ja terveysturvan selosteita 34/2004, Helsinki
ISBN 951-669-643-0
Virta, L: Vammaistuki heikko kannustin ansiotyöhön - Kela 2004
Vammaistuki – Wikipedia

A.N. 25.12.2002. 1.1.2004
Kari Viitapohja 22.8.2004, 9.1.2006, 2.1.2007, 21.1.2008, 15.12.2010. 10.1.2011