Vammaisten tulkkipalvelut

Kunnat järjestävät vammaispalvelulain nojalla tulkkipalvelua vaikeasti kuulovammaisille, kuulo-näkövammaisille ja puhevammaisille. Tulkinta tapahtuu esimerkiksi viittomakielellä, selventävänä kirjoituksena tai äänenä toimimisena.

Tulkkipalvelua haettiin alkujaan kunnan sosiaalivirastosta. Siellä oli käytettävissä mm. kuulo- ja kuulonäkövammaisten luettelo, joka toimitettiin sosiaali- ja terveyshallituksen toimesta. Puhevammaisen tulkintatarpeet olivat kuitenkin siinä määrin yksilällisiä, että heidän kohdallaan tuli kyseeseen muukin kuin tulkkiluettelossa oleva tulkki.

Tulkkipalveluja myönnettin asioimista, opiskelua, tyätä, tiedonsaantia, vapaa-ajan toimintoihin osallistumista ja muita tarpeellisia toimintoja varten. Vammaispalveluasetuksen mukaan kuulonäkövammaisella oli oikeus saada vuoden 1994 alusta lähtien vähintään 240 tuntia ja muulla tulkkipalvelua tarvitsevalla 120 tuntia vuoden aikana. Opiskelua varten tulkkipalvelua myönnetttn todellisen tarpeen mukaan.

Kelan vastuulle

STM:n tiedotteessa (2009) kerrottiin vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelun järjestämis- ja rahoitusvastuu siirtämisestä kunnilta Kansaneläkelaitokselle. Kelan mainittiin järjestävän tulkkauspalvelun, joka olisi käyttäjälle maksutonta. Tulkkauspalveluun todettiin kuuluvan tulkkauksen järjestäminen ja siitä aiheutuvat välttämättämät oheiskustannukset sekä etätulkkauksessa tarvittavat välineet ja laitteet.

Oikeus tulkkauspalveluun annettiin henkilöille, joilla on kuulonäkövamma, kuulovamma tai puhevamma ja jotka vammansa vuoksi tarvitsevat tulkkausta työssä käymiseen, opiskeluun, asiointiin, yhteiskunnalliseen osallistumiseen, harrastamiseen tai virkistykseen. Lisäksi tulkkauspalvelun saamisen edellytyksenä pidettiim, että henkilö kykenee ilmaisemaan omaa tahtoaan tulkkauksen avulla ja hänellä on käytässään jokin toimiva kommunikointikeino. Kelan verkkosivulla (2010) kerrottiin, että tulkkauspalvelut siirtyivät kunnilta Kelan hoidettaviksi1.9.2010 alkaen.

Tuntimäärät

STM:n verkkosivulla (2010) kerrottiin, että tulkkipalveluun on oikeus seuraavasti: kuurosokeat 360 tulkintatuntia vuodessa, kuulovammaiset 180 tulkintatuntia vuodessa ja puhevammaiset 180 tulkintatuntia vuodessa.

Timo Heiskala mainitsi esitelmässään (Tulkipalvelut kuntoon -seminaari, Uudenmaan erityispalvelut ky. 24.9.2004) seuraavat tulkkauksen muodot:

Viittomakieli, viitottu puhe, kirjoitustulkkaus
Opiskelutulkkaus
Etätulkkaus
Seminaari- ja konferenssitulkkaus
Puheen selvennys, AAC
Muut puhevammaisten käyttämät kommunikaatiota tukevat tavat
Tulkinkäytän konsultointi
Viittomakielen ja viittomien perhe- ja ryhmäopetus

Heiskala totesi, että koko maassa oli noin 3.200 tulkkipalvelun käyttäjää eli keskimäärin 0,008-0,065% väestöstä, Noin 70% asiakkaista oli tyäikäisiä ja 10% asiakkaista sai tulkkausta opiskelun vuoksi.

Evantia Oy ilmoitti verkkosivullaan (2010) toteuttavansa yhteistyäkumppaneineen koko Suomen tulkkauspalvelulain mukaisten tulkkausten välityksen. Vuosittain tuli yli 35.000 tilausta.

Tulkkaus ammattina

Wikipedian (2010) mukaan viittomakielen tulkin toinen tyäkieli on viitottu kieli. Viittomakielen tulkki välittää puolueettomasti viestejä viitotun ja puhutun kielen välillä. Tulkkaus tapahtuu Pääasiassa simultaanitulkkauksena. Puhutun ja viitotun kielen lisäksi tulkkausta voidaan tehdä muilla kommunikaatiomenetelmillä, kuten kuuroutuneille viitotulla puheella tai kuurosokeille kädestä käteen- eli taktiiliviittomisella tai muilla kuurosokeiden kommunikaatiomenetelmillä.

Suomessa oli v. 2010 noin 700 tutkinnon suorittanutta viittomakielen tulkkia, joista noin 450 toimi alalla. Osa tulkeista tyäskenteli kielenkääntäjinä, viittomakommunikaation opettajina ja tulkkivälittäjinä.

Diakonia-ammattikorkeakoulun verkkosivun (2010) mukaan viittomakielen tulkkien tutkintonimike on viittomakielentulkki (AMK). Se on 240 opintopisteen laajuinen humanistisen alan ammattikorkeakoulututkinto. Tutkinnon voi suorittaa neljässä vuodessa.

Tulkkien ammattietiikka

Kuurojen Liitto ry, Kuulonhuoltoliitto ry, Suomen Kuurosokeat ry ja Suomen Viittomakielen Tulkit ry sopivat lokakuun 3. päivänä 1996 tulkkien ammattieettisistä säännäistä, joita täydettiin samojen järjestäjen toimesta 20.9.1999. Säännästä on seuraava:

1. Tulkki noudattaa ehdotonta vaitiolovelvollisuutta.
2. Tulkki ei käytä väärin mitään tulkkauksen yhteydessä tietoonsa tullutta.
3. Tulkki ottaa vastaan toimeksiannon vain, jos hänellä on siihen tarpeellinen pätevyys ja jossa hän ei ole jäävi.
4. Tulkki kunnioittaa ja tukee asiakkaidensa itsenäisyyttä ja itsemääräämisoikeutta.
5. Tulkki osoittaa solidaarisuutta ammattikuntaansa kohtaan.
6. Tulkki valmistautuu ajoissa ja huolellisesti tehtäväänsä.
7. Tulkki käyttäytyy toimeksiannon yhteydessä moitteettomasti.
8. Tulkki on puolueeton eikä anna henkilökohtaisten asenteiden- sa tai mielipiteidensä vaikuttaa tyänsä laatuun.
9. Tulkki kehittää jatkuvasti ammattitaitoaan.
10. Jos tulkki toimii sellaisessa asiakastyössä, jossa asiakkaat ovat myös tulkkipalvelun käyttäjiä, hän toimii niin että ammattiroolit eivät sekoitu.

Kuurojen äidinkieli

Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen verkkosivulla kerrottiin, v. 2004, että suomalainen viittomakieli oli noin 4.000-5.000 kuuron äidinkieli. Lisäksi sitä käytti äidinkielenään, toisena kielenään tai vieraana kielenä noin 10.000 kuulevaa suomalaista. Suomen viittomakielinen yhteisä sai alkunsa 1800-luvun puolivälissä, jolloin 11 vuotta kuurojen koulua Ruotsissa käynyt Carl Oscar Malm (1826-1863) palasi Suomeen ja perusti maamme ensimmäisen kuurojenkoulun.

Lisätietoa:

Diak | Diakonia-ammattikorkeakoulu | amk | tutkinto | koulutus :Viittomakielentulkin koulutusohjelma
EDU - Veturi-projektin tuloksista, verkkosivu 2005
Eventia - tulkkauspalvelujen välittäjä
Jantunen, T: Suomalaisen viittomakielen synnystä, vakiintumisesta ja kuvaamisen periaatteista. Kuurojen Liitto, julkaisusarja L 1/2001
Kalela Esa: Etiikka tulkkaustilanteissa viittomakieli- ja kuulovammaisalalla - Kuuloliitto. Premedia Helsinki Oy, 2010
Kela - Vammaisten tulkkauspalvelut
Karinen, Mikko (toim): Voimaa ammattilaiselle, Viittomakielentulkkien tyäelämäprojekti 2001-2003, Projektiraportit ja selvitykset 1/2003. HUMAK, Helsinki
Marjanen, Kati, Tainio, Marika: Esteetän etätulkkaus. Etu-projekti 2002-2004, loppuraportti. Kuurojen liitto ry:n julkaisuja 31, Helsinki 2004

Markovitch, Raili: Käden ulottuvilla. Tutkimus kuvapuhelimen merkityksestä viittomakielisten yhteisässä. Kuurojen liitto ry., Helsinki 2003
Miikki, Ritva:Hankepalaute 2005. Kuulo- ja puhevammaisten verkostoituvat tulkkipalvelut (VETURI). StakesTieto/Asiakaspalvelu 2006
Miten hankintapiirin perustaminen muuttaa tulkkauksen organisointia? Timo Heiskala, Uudenmaan erityispalvelut -kuntayhtymä 24.9.2004
Opetushallitus: Puhevammaisten tulkkipalvelun erikoisammattitutkinto 2001. Tutkinnon perusteet. Määräys 2/011/2001. Edita Oy, Helsinki 2001
Papunet - Puhevammaisten tulkkauspalvelu
Pulli, T: Tulppa suusta. Puhevammaisten tulkkipalvelun järjestäminen kunnissa. Kuvaus kehittämistyästä ja AAC-menetelmien käytästä. Kehitysvammaliittory, Helsinki 1995
Pynnänen, M: Tulkinkäyttäjien tietämys tulkin roolista ja tyänkuvasta. Turun kristillinen opisto. Tutkielma viittomakielentulkin opintoja varten, 1988
Sosiaali- ja terveysministeriä - Tulkkipalvelut vammaisille

Rinnekoti - Puhevammaisten tulkkipalvelut
Rautavaara Aulikki, Kokko Jouko: Kuulo- ja puhevammaisten verkostoituvat tulkkipalvelut. Selvitys alueyhteistyän tuloksellisuudesta ja vaikutuksista. Sosiaali- ja terveysministeriän selvityksiä. Helsinki, 2006
Roisko, Eija (toim,): Puhevammaisten tulkkipalvelut Uudenmaan maakunnassa 1999 - 2001. Tikoteekin raportteja 1/2003. Kehitysvammaliitto r.y., Helsinki 2003
Rouvinen, Ritva: Aistit avoinna - elämässä mukana. Matka kuurosokeiden kulttuuriin. Aiheita-sarja 24:2003. Stakes, Helsinki
Selin-Gränlund, P: Tulkin valta ä vaiettu näkökulma tulkkauksen laadun määrittelyssä. Humanistinen ammattikorkeakoulu, Helsingin koulutusyksikkä. Opinnäytetyä 2005
Sosiaali- ja terveysministeriä - Tulkkauspalvelun järjestämisvastuu siirretään kunnilta Kelalle, tiedote 332/2009
Suomalainen viittomakieli ja sen käyttäjät, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, verkkosivu 2004
Suomalainen viittomakieli - Wikipedia
Suomen Sormiaakkoset ja Viittomakieli / Finnish Manual Alphabet and Sign Language, verkkosivu 2004
Suvi - Suomalaisen viittomakielen perussanakirja

Tainio, Marika:Kuurojen multimodaaliset tulkkipalvelut. Kumu-projekti loppuraportti. Kuurojen liitto ry., Helsinki 2006
Topo, Päivi, Heiskanen Marja-Liisa, Rautavaara, Aulikki, Hannikainen-Ingman, Katri, Tiili- kainen, Reeta, Saarikalle, Kristiina: Kuulo- ja puhevammaisten tulkkipalvelut, vammaispalvelulain toteutuminen. Raportteja 255:2000. Stakes, Helsinki
Uudenmaan VETURI-hanke hakee uusia malleja tulkkipalveluihin - Poikonen, Pirjo, Lappi Päivi - Dialogi nro 3/ 2003
Vaikeasti kuulovammaisten tulkkipalvelu, STAKES, verkkosivu 2004
Verkostoituvat tulkkipalvelut. Kuulo- ja puhevammaisten toimivat tulkkipalvelut. Seudullis- ten yhteistyämallien ja sopimusten lupaus. Keski-Suomen asiantuntijatyäryhmän loppuraportti (2004). Keski-Suomen VETURI-asiantuntijaryhmä, moniste
VETURI Kuulo- ja puhevammaisten verkostoituvat tulkkipalvelut. Tulkkipalvelun alueellisten ja seudullisten yhteistyämallien lupaus, STAKES, verkkosivu 2004
Viittomia. Pääjärven kuntayhtymä, verkkosivu 2006
Viittomakielen tulkkiWikipedia
VIIVI Viittomakielisen opetuksen portti - Tulkkipalvelut

Kehitysvammahuollon BBS 30.11.1997
Kari Viitapohja 28.9.2004, 15.12.2010