Tukihenkilöpalvelut
Wikisanakirja (2010) määritteli tukihenkilön henkilöksi joka tarjoaa apua tai tukea.
Suomen
CP-liiton hydrokefalia-sivulla (2004) kerrottiin tukiperhe- ja tukihenkilötoiminnasta. Niitä pidettiin omiin kokemuksiin perustuvana vertaistukena. MMC- ja
hydrokefalia-lasten ja heidän perheidensä tueksi oli perustettu tukiperhe- ja tukihenkilöverkosto. Myös muilla vammaisjärjestäillä ja yhteisäillä oli vastaavia toimintoja. Lisäksi kunnat järjestivät lastensuojelun avopalveluna tukihenkilötoimintaa. Oulun Diakonissalaitoksen nettisivuilla kerrottiin 1-2 opintoviikon mittaisesta tukihenkilötoiminnan lisäkoulutuksesta v. 2004.
Kehitysvammaisten tukihenkilöpalvelut
Tukihenkilötoiminta kehitysvammahuollossa on tarkoittanut itsenäisen asumisen, vapaa-ajan käytön avustamista ja ohjaamista tai lyhyen hoitoavun antamista vapaaehtoistoimintana. Tukihenkilöt voivat toimia myös normaaliin tyäelämään sijoittuneen vammaisen apuna. Tukihenkilötoimintaa ovat järjestäneet sekä
erityishuoltopiirit että kunnat, jotka ovat suorittaneet toimeksiantosuhteeseen perustuvan sopimuksen perusteella tukihenkilöiden kulukorvaukset ja palkkiot.
Tukihenkilö tapaa tuettavansa yleensä 2 - 10 kertaa kuukaudessa muutaman tunnin kerrallaan.
Kehitysvammahuollon tukihenkilötoiminta käynnistyi 1980-luvun alkupuolella Karkkilassa, kun kolme aikuista vammaista halusi muuttaa yhteiseen asuntoonsa ja saada apua kotitalous- ja raha-asioiden hoitoon. Toiminnan järjestäjänä oli
Uudenmaan erityishuoltopiiri, jolla ei siihen aikaan ollut ensimmäistäkään asuntolaa koko Länsi-Uudellamaalla. Sittemmin tukihenkilöpalvelua järjestettiin koko Uudellamaalla sekä jossain määrin muualla Suomessa. Muun muassa
Kehitysvammaisten Tukiliitto oli ollut 1990-luvulla organisoimassa toimintaa.
Lastensuojelua
Verson verkkosivulla (2010) kerrottiin, että
lastensuojelun tukihenkilön tai tukiperheen tehtävänä on toimia lapsen aikuisena ystävänä. Tukihenkilön tehtävänä on tarjota lapselle tukea ja aikaa. Tapaamiset ovat yleensä viikon tai kahden viikon välein, keskimäärin parin tunnin mittaisia. Tuettavat ovat yleensä kouluikäisiä lapsia, tai jo itsenäistyviä nuoria. Tärkeintä toiminnassa on lapsen ja aikuisen yhdessäolo. Tukihenkilö on lasta varten. Tukiperhetoiminnassa tuettava lapsi vierailee tukiperheessä esimerkiksi yhden viikonlopun kuukaudessa.
Verkkosivulla mainittiin lisäksi, että lastensuojelun tukihenkilö- ja tukiperhetoimintaa organisoi ja ohjaa tavallisesti kunta. Tukisuhde perustuu lapsen ja hänen vanhempiensa, tukihenkilön tai tukiperheen ja lastensuojelun sosiaalityäntekijän yhteiseen sopimukseen.
Tukiperhe
Jyväskylän kaupungin Sosiaali- ja terveystoimen verkkosivulla (2010) kerrottiin lastensuojelun tukiperheestä. Se on sivun mukaan tavallinen perhe, jolla on aikaa ja tilaa vieraallekin lapselle, kykyä ja halua vastata lapsen tarpeisiin, joskus vaativiinkin tilanteisiin, kykyä toimia yhteistyössä lapsen perheen ja sosiaalityäntekijäiden kanssa, kykyä kohdata erilaisuutta, myänteisyyttä ja avoimuutta sekä joustavuutta ja sitoutuneisuutta. Tukiperhetarpeen taustalla voi olla vanhempien psyykkinen tai fyysinen väsymys, vaikeudet kasvatusasioissa, vaikeudet ihmissuhteissa tai perheen muu erityistilanne.
Rikoksen uhrin tukihenkilö
Oikeusministeriän verkkosivulla (2010) kerrottiin, että rikoksen uhri voi pyytää jonkun henkilön avukseen ja tuekseen rikosasian käsittelyn eri vaiheisiin. Tukihenkilön voi saada myös Rikosuhripäivystyksestä, joka välittää tehtävään koulutettuja tukihenkilöitä. Tukihenkilö ei anna oikeusapua, vaan henkistä tukea rikoksen uhrille ja hänen läheisilleen.
Tuomioistuin voi myöntää rikoksen uhrille tukihenkilön, jos kyse on seksuaalirikoksesta tai läheisen ihmisen tekemästä väkivallasta. Tuomioistuin voi myöntää tukihenkilön silloin, kun rikoksen uhrille ei myönnetä oikeudellista avustajaa. Valtio maksaa tukihenkilön palkkion.
Maaseudun tukihenkilöverkko
MTK:n verkkosivulla (2010) kuvailtiin järjestän tukihenkilötoimintaa. Arjen murheissa tai vaikeissa elämäntilanteissa oli mahdollista yhteyttä Maaseudun tukihenkilöverkkoon. Tukihenkilöstä voi saada keskustelukumppanin, joka kulkee rinnalla vaikean elämäntilanteen yli.
Maaseudulla mainittiin olevan neljäsataa emäntää, isäntää tai maatalouden piirissä muuten tyäskentelevää, jotka olivat saaneet koulutuksen tukihenkilöiksi ja tehneet tukihenkilösitoumuksen. Sitoumus velvoitti vaitioloon sekä tuettavan elämän- ja maailmankatsomuksen kunnioittamiseen.
Tukihenkilö synnytyksessä
HUS:n verkkosivulla (2010) kerrottiin, että tuttu henkilö synnytyksessä luo synnyttäjälle turvallisuuden tunnetta. Tvallisesti mukaan synnytykseen tulee syntyvän lapsen toinen vanhempi. Synnyttäjän tukena voi kuitenkin kuka tahansa synnyttäjälle läheinen henkilö. Pidettiin tärkeänä keskustella siitä, kuka tulee synnytykseen mukaan, vai tuleeko synnyttäjä yksin. "Läsnäolon täytyy tuntua hyvältä niin synnyttäjästä kuin mukaan tulevasta tukihenkilöstäkin", sivulla todettiin.
Kulttuurikummit
MoniNetin verkkosivulla (2009) kirjoitettiin moniulttuurisesta tukihenkilötoiminnasta. Sen ajatuksena oli tukea maahanmuuttajien kotoutumista ja ennaltaehkäistä ongelmien syntymistä. Tukihenkilöinä voivat toimia aikuiset, jotka tukevat maahanmuuttajien suomen kielen kehittymistä, arjen taitojen oppimista ja yhteiskunnassa toimimista.
Tukihenkilötoiminta saattoi olla kummiperhetoimintaa, jolloin koko perhe olo mukana tai voit vaikkapa ävaramummina tai pappanaä toimimista. Usein toivottiin samanikäisen ja samaa sukupuolta olevan tukihenkilöä.
Avaimet arkeen
Turun Seudun Vanhustuki ry toteutti Raha-automaattiyhdistyksen tuella tukihenkilöprojektin Avaimet arkeen 2008-2010. Hankkeen tarkoituksena oli lisätä vanhusten selviytymistä kotona tuomalla tietoa erilaisista yhteiskunnan palveluista ja etuuksista, joita vanhuksen on mahdollisuus hakea (mm. eläkkeensaajan
hoitotuki tms, kotitalousvähennyksen haku, asiointi verotoimistossa tai asumismuodon vaihtaminen esim. kotoa palvelutaloon ja siihen liittyvien asioiden selvitteleminen).
Tukihenkilön tehtäviksi mainittiin vanhuksen kuunteleminen ja hänen kanssaan keskusteleminen, vanhuksen tarvitsemien palveluiden läytämisessä avustaminen, vanhuksen kanssa ulkoileminen ja päivittäisasioinnissa auttaminen. Yhdistys aikoi jatkaa tukihenkilötoimintaa projektyin jälkeenkin.
syöpäyhdistysten tukihenkilöt
syöpäjärjestät-verkkosivulla (2010) kerrottiin, että syöpäjärjestäjen tukihenkilö ovat itse syävän sairastaneita ja siitä parantuneita henkilöitä, joka auttavat ja tukevat vastasairastuneita. Tukihenkilöllä on ollut yleensä sama sairaus kuin tuettavalla potilaallakin.
Tukihenkilö olivat maakunnallisten syöpäyhdistyksen tai potilasjärjestän jäseniä ja toimivat yhdistyksensä valvonnassa. Heidät oli koulutettu toimintaansa ja he osallistuivat säännällisesti tyänohjaukseen ja jatkokoulutukseen.
Lisätietoja:
Best Buddies
Eskola, Antti & Kurki, Leena: Vapaaehtoistyä auttamisena ja oppimisena. Vastapaino. Tampere 2001
Fadjukoff, Päivi: Opas tukihenkilölle vammaisen aikuisen monimuoto-opiskelun ohjaamiseen. Aikuiskoulutus ja vammaisuus-projekti. Jyväskylän yliopiston täydennyskoulutuskeskus 1993
Harju, Ulla-Maija (et. al.): Vapaaehtoistoiminta seurakunnassa ja järjestäissä. Edita. Helsinki 2001
HUS - Tukihenkilö synnytyksessä 2010
Hydrokefalia, Vertaistoiminta, Suomen CP-liitto, verkkosivu 2004
Jyväskylän kaupunki: Sosiaali- ja terveystoimi: Tukiperhetoiminta
Lapsiperheen tukihenkilö -
Pelastakaa Lapset ry
MTK - Maatalous : Tukihenkilö kuuntelee:
Palvelujen tuottajien ja järjestäjen linkkisivu
Kehitysvammaisten Tukiliiton tukihenkilötoiminta, verkkosivu 2004
Kettunen, Kati & Romunen, Sari (toim.): Valoa verkkoon -projekti. Väliraportti. Nyyti
ry, raportteja ja julkaisuja, kevät 1999. Helsinki: ScanSeri oy
Kiviniemi, Pirkko: Tukihenkilöopas. Vammainen vammaiselle - sairas sairaalle. Invalidiliitto. Helsinki 1988
Koivisto, Rikka: syöpäjärjestäjen tukihenkilötoiminta - Suomen syöpäpotilaat ä Cancerpatienterna i Finland ry; Suomen syöpäyhdistys ry. Painotalo Auranen Oy, 2010
Maaseudun tukihenkilöverkko
Malinen, Anu & Nieminen, Kati: Vertaistuki voimavarana-kartoitus Invalidiliiton tukiperhetoiminnasta. Tutkintotyä. Lahden ammattikorkeakoulu, sosiaalialan koulutusohjelma 2000
Munuais- ja siirtopotilaiden liitto ry: Tukihenkilötoiminta. Helsinki 1997
Muola, Mirjam & Saaristo, Liisa (toim.) & Heiskanen, Tarja: Vapaaehtoiset lähimmäiset. Opas vapaaehtoistyähän. Eläkeliitto. Helsinki 1994
Mustonen, Niina (toim.): Valoa verkkoon -projektin loppuraportti. Nyyti ry, raportteja ja julkaisuja 2000. Vantaa: Tummavuoren kirjapaino oy
Nyman, Esa: Tukihenkilön taskumatti. TLS-opintokeskus. Helsinki 1996
Nyman, Esa: Tukihenkilötoiminta - tie elämänlaatuun. Kehitysvammaisten tukiliitto. Tampere 1996
Oikeusministeriä - Justitieministeriet - Tukihenkilö
Palvelujen tuottajien ja järjestäjen linkkisivu
Poliklinikka.fi - Kuinka AA toimii, 2008
Rikoksettomaan elämänhallintaan. Seuraamusjärjestelmän ja yhteiskunnan tukitoimien yhteensovittamista pohtineen komitean mietintä. Komiteanmietintä 2001:2. Helsinki: Oikeusministeriä, 2001
Rinne, Riitta: Tukihenkilökoulutuksen koetut vaikutukset ja koulutuksen merkitys tukihenkilötoiminnassa. Helsingin yliopisto 1989
Salmi Sinikka: Tukihenkilökurssin suunnittelu ja toteutus kehitysvammatyän tueksi. Tampereen opettajakorkeakoulu Opettajankoulutuksen kehittämishanke. Huhtikuu 2008
Siren, Leena: Tiedä tukihenkilötoiminnasta. Tietoa syöpäpotilaiden tukihenkilötoiminnasta. Suomen syöpäpotilaat. Helsinki 1994
Sosiaaliportti - Tukihenkilö tai tukiperhe - Lastensuojelun käsikirja
Suomen Mielenterveysseura - Tukea tukihenkilöltä
Tuettu työllistyminen
Tukihenkilö kulttuurikummina - MoniNet 2009
Tukihenkilöt -
syöpäjärjestät
Tukihenkilö- ja tukiperhetoiminta lastensuojelussa - Verso & Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia 2009
Tukihenkilö kuuntelee poikia herkällä korvalla - YLE Tampere / Päivi Solja 18.02.2010
Tukihenkilö yhdyskuntapalvelun suorittajien apuna - Henrik Linderborg - Yhteiskuntapolitiikka 71 (2006):6
Tukihenkilö - Wikisanakirja
Tukihenkilötoiminnan taustaa, Pohjois-Suomen syöpäyhdistys, verkkosivu 2007
Tukihenkilötoiminta -
Turun Seudun Vanhustuki ry
Tukihenkilötoiminta, Suomen Reumaliitto, verkkosivu 2006
Tukihenkilötoiminta, Uudenmaan erityispalvelut, verkkosivu 2004
Tukiyhdistys on tärkeä linkki
Vertaistuki
Virtanen, Eija: Opas tukihenkilöille. Suomen MS-liitto. Masku 1994
Virtanen, Heli & Väänänen, Sanna: Kehitysvammaisten tukihenkilötoiminta Uudenmaan erityishuoltopiirissä. Uudenmaan erityishuoltopiirin kuntayhtymä. Mäntsälä 1997
Yeung, Anne Birgitta: Vapaaehtoistoiminta osana kansalaisyhteiskuntaa - ihanteita vai todellisuutta? Tutkimus suomalaisten asennoitumisesta ja osallistumisesta vapaaehtoistoimintaan. Sosiaali- ja terveysjärjestäjen yhteistyäyhdistys YTY ry. Hakapaino. Helsinki 2002
Kari Viitapohja 29.4.1999, 11.2.2004, 29.10.2004, 15.12.2010
