 |
Perhehoito |
Kehitysvammaisten perhehoito tuli korvaamaan 1970-luvulla
laitoshoitoa, kun vammaisen emotionaalisten tarpeiden nähtiin tulevan laitoshoitoa paremmin tyydytetyksi kodinomaisissa olosuhteissa. Perhehoitajiksi hakeutui sekä alan ammattilaisia että muita hoitoalalle suuntautuneita ihmisiä. Aikuisten perhehoitoon sijoittumisena syynä oli usein se, että avohuollon
asumispalveluita ei ollut.
Suomen kehitysvammaisista 1.199 asui v. 2001 perhehoidossa, v. 1987 perhehoidettavia kehitysvammaisia oli ollut 602. Kehitysvammaiset lapset sijoittuivat perhehoitoon tavallisesti tilapäisesti ja aikuiset pitkäaikaisesti. Perhehoitajina toimivat suorittivat hoitotyätä joko ottamalla kehitysvammaisia omiksi perheenjäsenikseen tai ylläpitämällä perheryhmäkoteja. Hoito oli ilmaista lapsille. Aikuisilta perittiin n. 80 % tämän tuloista (käytännässä tyäkyvyttämyyseläkkeestä). Hoidettavalle jäi täten omaan käyttäänsä noin 80 euroa kuukaudessa. Perhehoitaja huolehti asumisen lisäksi ravinnosta, vaatetuksesta, lääkkeistä ja muista vastaavista menoista. Jotkut perheryhmäkodeista muistuttivat suuresti kehitysvammaisten asuntoloita. Lisäksi ne saattoivat järjestää myös tyätoimintaa ja palkata hoitohenkilökuntaa.
Yhteiskunnalliset kustannukset
STM:n perhehoidon lainsäädäntätyätymän raportissa (2010) todettiin, että lapsen laitoshoito maksoi noin 40.000ä150.000 euroa vuodessa riippuen lapsen tarpeista ja sijoituspaikasta. Vastaavasti perhehoidon kustannuksia tarkasteltaessa voitiin todeta, että perhehoidon kustannukset ovat noin 8.700ä15.000 euroa vuodessa. Perhehoidon kustannukset olivat sitenselkeästi alhaisemmat kuin laitoshoidon kustannukset. Vuoden 2006 lopussa perhehoitajia oli noin 4ä700.
Perhehoitoon oli sijoitettuna (2008) 5.468 lasta tai nuorta ja ammatillisiin perhekoteihin 3.159 lasta tai nuorta. Vammaisia perhehoidettavia oli 1.207 ja vanhuksia 67. Kunnille kertyi kustannuksia laitos- ja perhehoidosta yhteensä 544 miljoonaa euroa.
Kehitysvammaiset suurin aikuisryhmä
Suurin osa perhehoidettavista on ollut sosiaalilautakuntien
huostaanottamia lapsia. Aikuisista enemmistä on ollut kehitysvammaisia.
Perhehoitajat olivat vielä 1980-luvulla toimeksiantosuhteessa, johon ei liittynyt usein minkäänlaista sosiaaliturvaa. Vuonna 1992 säädettiin perhehoitajalaki, jossa asia korjattiin. Siinä määrättiin myös hoitajan lomaoikeudesta, joka oli 1 päivä hoitokuukautta kohti.Sosiaali- ja terveysministeriän nettisivulla kerrottiin (2004), että perhehoidon palkkio oli vuonna 2004 vähintään 230 euroa kuukaudessa perhehoidossa olevaa henkilöä kohti. Enintään hoitopalkkio oli 689 (kokoaikainen) tai 345 euroa (osa-aikainen) hoidettavaa henkilöä kohti. Kulukorvauksen vähimmäismäärä oli 301 euroa ja enimmäismäärä 601 euroa hoidossa olevaa henkilöä kohti kuukaudessa. Kertaluonteinen käynnistämiskorvaus oli enintään 2.401 euroa.
Uudenmaan erityispalvelut -kuntayhtymän toimintaohjeessa (11.12.2003) perhehoitajille maksettavat palkkiot oli porrastettu siten, että korkein mahdollinen palkkio oli 1.346 ä/kk. Se oli tarkoitettu perhehoitajalle, jolla oli hoidossaan ainoastaan yksi erityisen vaikeavammainen henkilö. Tilapäisestä, enintään yhtäjaksoisesti 14 vuorokautta kestävästä hoidosta maksettiin 66-44 ä/vrk. Vaalijalassa hoitopalkkio määräytyi v. 2009 hoidettavuuden perusteella ollen 548 - 1063 ä/kk. Kulukorvauksen perusmaksu oli 492 ä/kk.
Perhehoitoa valvotaan joko kuntien tai
erityishuoltopiirien toimesta. Ne myös maksavat perhehoitajien palkkiot ja kulukorvaukset sekä huolehtivat laissa määrätyn loman järjestämisestä. Perhehoitoon hakeudutaan niiden sosiaalityäntekijäiden tai palveluohjaajien kautta.
Koteja Kodittomille Lapsille
Kodittomiksi jääneiden lasten sijoitukset kasvatusperheisiin ovat osa suomalaisen kuntalaitoksen historiaa; 1800-luvun kunnallislautakunnat tekivät sijoitukset tavallisesti huutokaupan perusteella. Helsingin kaupunki alkoi sijoittaa psykiatrisia aikuispotilaita perhehoitokoteihin Sipooseen v. 1901. Suuri Nikkilän mielisairaala perustettiin paikkakunnalle v. 1914. Sairaala tuli tunnetuksi mm. laajamittaisesta perhehoitotoiminnastaan. Vuoden 1918 sisällissodan seurauksena Suomessa oli noin 20.000 huoltajansa kokonaan tai osittain menettänyttä lasta, mikä johti kasvatuskotiyhdistyksen (myöhemmin Koteja Kodittomille Lapsille, vuodesta 1945 Pelastakaa Lapset ry.) perustamiseen v. 1922. Yhdistys sijoitti sijaiskotiin 3.400 lasta ensimmäisten 10 toimintavuoden aikana.
Pride-valmennus
PRIDE-valmennus tarjoaa perheille mahdollisuuden arvioida valmiuksiaan ja halukkuuttaan ryhtyä perhehoitajiksi, sijais- tai adoptiovanhemmiksi.
Pesäpuu ry:n nettisivulla kerrottiin (2004), että järjestän PRIDE-valmennus kesti 3-4 kk. Se sisälsi yhdeksän 3 tunnin ryhmätapaamista ja vähintään 2 perhekohtaista tapaamista. Valmennukseen liittyi tiedon jakamisen ohella kokemuksellista oppimista. Erilaisten harjoitusten avulla eläydyttiin omiin, lapsen ja hänen vanhempiensa tunteisiin sijoituksen eri vaiheissa. Valmennukseen liittyi myös Elämäni kirja-kotitehtävät ja perhekohtaiset keskustelut kotikäynneillä. Lisäksi valmennettaville annettiin PRIDE-kirja. Valmennuksen lopuksi tehtiin yhteinen arviointi perheen valmiuksista. Pesäpuu ry:n sivulla oli pitkä lista yhdistyksen kouluttamista valmentajista.
Ensimmäiset valmennuskurssit käynnistyivät amerikkalaisen mallin mukaisesti Suomessa v. 1995 Pelastakaa Lapset ry:n ja Perhehoitoliiton toimesta. myöhemmin kursseja ovat järjestäneet myös monet kunnat ja jotkut erityishuoltopiirit.
Lisätietoja:
Ahto, Anja & Mikkola, Pirjo: Perhehoito lastensuojelussa. Sijaishuollon neuvottelukunnan julkaisuja 13. Lastensuojelun Keskusliitto. Saarijärvi: Gummerus 1999
Aikuisten perhehoito : Perhehoitoon on sijoitettu aikuisia kehitysvammaisia, mielenterveyskuntoutujia ja vanhuksia - Maria Kuukkanen - Perhehoito 4 / 2009
Ammatillisten Perhekotien Liitto
Hakkarainen, P. & Kuukkanen, M: Perhehoidon tietopaketti 2008. Perhehoitoliitto ry 2008
Hakkarainen, Pirjo & Koisti-Auer, Anna-Liisa (toim.): PRIDE-kirja. PRIDE-valmennus sijais- ja adoptiovanhemmuutta harkitseville. Pesäpuu ry 2006
Huhtanen Marika: Perheeseen sijoitetun lapsen kiintyminen sijaisperheeseen perhehoitajan näkökulmasta - Opinnäytetyä, Seinäjoen ammattikorkeakoulu 2010
Hämäläinen U, Kangas O (toim.): Perhepiirissä - Helsinki: Kela, 2010
Janhunen, T: Jotta sijoitukset kestäisivät. Teoksessa: J. Ketola (toim.) Menetyksistä mahdollisuuksiin. Juva: PS-kustannus, 138-139: 2008
Kainulainen, Rauni: Lasten perhehoidon turvallisuusopas - raportointiosa. Opinnäytetyä. Mikkelin ammattikorkeakoulu 2008
Kehitysvammaisten erityishuolto
Kehitysvammainen ihminen perhehoidossa-mitä pitää ottaa huomioon lisävammojen ja lääkinnän suhteen - Topi, K. - Perhehoito 6, 22 ä 24: 2008
Kerola Merja: äNO KYL Mä PIäN SITä SILLEE NIINKU SISKONAä : Sijaissisaruus perheen biologisten lasten näkökulmasta - Kasvatustieteen ja sosiaalityän pro gradu- tutkielma. Kasvatustieteen ja yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos. Jyväskylän yliopisto, kevät 2010
Ketola J. (toim.): Perhehoito, tekemisen ja tukemisen arvoista tyätätä - Juva: WSOY 2008
Ketola, Jari (toim.): Sijoita perheeseen - Perhehoito inhimillisenä ja taloudellisena vaihtoehtona - PS-kustannus 2008
Kunnat.net - Heidi Heiskanen 09.01.2009 - Perhehoito
Kuukkanen, M: Perhehoidon toimintaohje. Kirjallinen ohjeistus. Perhehoitoliitto ry, 2008b.
Kärkkäinen, Päivikki ja Tauriainen, Kaisa: Elämäntyänä perhehoito, Kehitysvammaisten henkilöiden pitkäaikainen perhehoito - Opinnäytetyä. Jyväskylän ammattikorkeakoulu 2009
Lainsäädännän muutostarpeet perhehoidossa. Perhehoidon valtakunnallisen toimintaohjelman ja lainsäädännän kehittämistyäryhmän väliraportti - Sosiaali- ja terveysministeriä 14.5.2010
Lapsen oikeuksien näkyminen perhehoidossa: Miten sijoitetun lapsen oikeudet totetutuvat perhehoidossa? Kenen etu toteutuu silloin, jos lapsen ja hänen vanhempansa oikeudet ovat keskenään ristiriidassa? - Janhunen, T - Perhehoito (2), 6-8/2009
Lapsen kanssa - Pelastakaa Lapset 80 vuotta, toim. Jukka Niva, Pelastakaa lapset - Rädda Barnen, Offset-Koppinen Oy, Helsinki 2002
Mehtonen, Anna: Tuettu sijaisvanhemmuus? Perhehoitajien kokemuksia saamastaan tuesta - Pro gradu -tutkielma. Sosiaalityän ja sosiaalipedagogiikan laitos, sosiaalityä. Kuopion yliopisto, yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Huhtikuu 2008
Nätkin, Ritva: Moninaiset perhemuodot ja lapsen hyvä. Teoksessa Forsberg, Hannele & Nätkin, Ritva (toim.) Perhe murroksessa. Kriittisen perhetutkimuksen jäljillä. Helsinki: Gaudeamus, 16ä38: 2003
Palvelujen tuottajia
Pelastakaa Lapset ry
Perhehoidon ja tukiperhetoiminnan joustavuuden lisääminen - Katri Komi - Savon Sanomat 4.6.2010
Perhehoito on lahja arjelle - Mari Hakkarainen - Perhehoito-lehti 4/2006
Perhehoitajalaki, Valtion SääDäSTIETOPANKKI -- FINLEX ä
Perhehoito on yksilällinen vaihtoehto - STM 08.06.2010
Perhehoitoliitto
Pride-valmennus, Pesäpuu ry. verkkosivu 2004
Päsä, Tarja: Kasvatustyä sijaishuollossa. Teoksessa Annamaija Puonti & Tuula Saarnio & Anne Hujala (toim.): Lastensuojelu tänään. Jyväskylä: Tammi, 202-213/2004a
Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulaki
Sosiaali- ja terveysministeriä | Perhehoito
Sosiaalityän historiaa
Särkinen, T: Kiintymyssuhdehäiriö ja sen hoito perhehoidossa. Opinnäytetyä. Seinäjoen ammattikorkeakoulu 2007
Uudenmaan erityispalvelut, perhehoito-ohje, Hallitus 11.12.2003 /116 PTA-liite 30
Vaalijalan kuntayhtymän perhehoidon ABC - verkkosivu 2010
Vahvasti tuettua perhehoitoa - Oksanen, Taru - Pirkanmaan Sanomat 27.3.2008
Valkonen, Leena: Kuka on minun vanhempani? Perhehoitonuorten vanhempisuhteet - Stakes, tutkimuksia 52. Saarijärvi: Gummerus 1995
Varsinais-Suomen Perhehoitajat ry
Verkkoyhteisä 04110 - Nikkilän sairaala-alueen historiaa (25.10.2004)
Kari Viitapohja 29.4.1999, 7.12.2002, 21.8.2004, 25.10.2004. 20.11.2004, 11.12.2010
