Palvelusuunnitelma
Kunnan sosiaaliviranomaisen tehtävänä on laatia palvelu- tai muu vastaava suunnitelma (esim. hoito- tai kuntoutussuunnitelma) vammaisen henkilön tarvitsemien palvelujen ja tukitoimien selvittämiseksi yhdessä hänen läheistensä kanssa. Toteuttamista varten voidaan nimetä vastuuhenkilö ja palvelusuunnitelma tarkistetaan tarpeen mukaan. Palvelusuunnitelmassa kuvataan vammaisen nykytilannetta ja hänen saamiaan palveluita ja tukitoimia, kartoitetaan tarpeet ja laaditaan suunnitelma tulevaisuutta varten. Suunnitelman on tarkoitus kattaa vammaisen kaikki palvelut.Suunnitelma perustuu sekä vammaispalvelulakiin että lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista.
Ei virallinen päätös
Palvelusuunnitelma-nimityksen käyttöönotto 1980-luvulla liittyi vammaispolitiikan ideologiseen murrokseen. Vammaisia ei haluttu nähdä enää sosiaalihuollollisten toimenpiteiden kohteina, vaan ihmisinä, joilla oli oikeus saada tukipalveluja vammansa vuoksi. Vaikka palvelusuunnitelmille ei annettukaan virallisen päätöksen luonnetta, niiden katsottiin edesauttavan sekä henkilökohtaista että kuntatason suunnittelua. Puhuttiin myös palvelusopimuksista, jotka olisivat sitoneet palveluja myöntävät tahot yhteisen suunnitelman toteuttamiseen. Niin Kehitysvammaisten Tukiliitto kuin Kehitysvammaliittokin laativat omat suunnitelmamallinsa. Monimutkaisia lomakkeita ja niiden tietokonesovellutuksia tuotteistettiin myyntiä varten, ja suunnitelmia ryhdyttiin laatimaan jopa kehitysvammaisten asuntoloissa ja työkeskuksissa. Suunnitelmien taso vaihteli ja niissä saattoi nähdä myös tilannekuvauksia, jotka eivät liittyneet juuri millään tavalla itse palveluihin.Erityishuoltopiireissä kehitysvammaisille laadittiin erityishuolto-ohjelmia, mutta vammaisjärjestöjen palvelusuunnitelma-ajattelusta otettiin vaikutteita siten, että piireihin saatettiin perustaa palveluohjaajien virkoja. Kehitysvammaliitto aloitti 1990-luvun lopulla palveluohjaajien kouluttamisen. Koulutuksen sisältö oli mukautettu alunperin australialaisen sosiaalityön piiristä. Siellä yksityiset sosiaali- ja terveysalan organisaatiot olivat ryhtyneet tarjoamaan hoitopaikkojaan palveluohjaajien välityksellä. Palveluohjaukseen oli sisällytetty myös yhteistyö muiden muiden sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköiden kanssa.
STAKESin Sosiaali- ja terveydenhuollon käsitteitä tietojärjestelmien suunnittelua varten -sanastossa palvelusuunnitelmaa luonnehdittiin v. 2004 seuraavasti: "Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusuunnitelmiin sisältyy yleensä arvio asiakkaan ongelmista tai tarpeista, tavoitteet, joihin palvelulla pyritään ja kuvaus annettavan palvelun sisällöstä. Palvelusuunnitelmaa ei aina välttämättä dokumentoida kirjalliseen muotoon, ja se voidaan joskus laatia vasta sen jälkeen, kun varsinainen palveluprosessi on jo käynnistynyt (esim. palvelusuunnitelmat kiireellistä apua tai hoitoa tarvitseville asiakkaille). Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusuunnitelmia ovat esimerkiksi kuntoutussuunnitelma, lastenhuollon jälkihuoltosuunnitelma, hoito- ja kasvatussuunnitelma ja erityishuolto-ohjelma. Osa sosiaalihuollon palvelusuunnitelmista on lakisääteisiä.
Palvelusuunnitelman sisältö
Kehitysvammaisten Tukiliiton verkkosivulla (2010) kerrottiin, että palvelusuunnitelman tulisi sisältää kuvauksen asiakkasta, palvelujen tarpeesta sekä yhteenvedon palvelu- ja tukitoimista. Liitto oli laatinut monen muun tahon tavoin palvelusuunnitelmalomakkeen, jota ohjeistettiin niin, että siihen tuli kirjata täsmällisesti palvelu- ja tukimuodot, joilla tuen tarpeisiin pyrittiin vastaamaan. Lisäksi tuli kirjata toimenpiteet, joihin ryhdytään tavoitteen toteuttamiseksi sekä palvelujen ja tuen perusteena olevat säädökset ja mahdolliset asiakasmaksut. Edelleen tuli merkitä yhteys/vastuuhenkilöt/-taho, toiminnan arviointi/suunnitelman toteutumisen tarkistusajankohta sekä kenelle/mille tahoille suunnitelma voitiin antaa tiedoksi. Myös allekirjoittamisesta muistutettiin.PAAVO
Invalidiliitto toteutti 2003-2006 Paavo-projektin, jonka seurauksena luotiin PAAVO-avuntarpeen itsearviointimenetelmä. Sen avulla voi omaa asiantuntijuutta käyttäen arvioida avun ja tuen tarvetta kotona ja kodin ulkopuolella vastaamalla verkkosivun kysymyksiin. Paavossa voi valita kolmesta vaihtoehdosta: ikäihmisen itsearviointi, liikuntavammaisen itsearviointi ja mielenterveyskuntoutujan itsearviointi.Virkarikos Korkeimmassa oikeudessa
Sosiaalityöntekijä ei ollut laatinut melko vaikeasti vammautuneelle asiakkaalle vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun asetuksen edellyttämää palvelusuunnitelmaa eikä sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain edellyttämää hoito- ja palvelusuunnitelmaa. Käräjäoikeus (31.8.2007) mietti oliko sosiaalityöntekijä, joka näin menetellessään oli toiminut kunnassa noudatetun, hänen esimiestensä ja kunnan toimielinten linjauksiin perustuneen käytännön mukaisesti, syyllistynyt tuottamukselliseen virkavelvollisuuden rikkomiseen.Käräjäoikeus katsoi sosiaalityöntekijän syyllistyneen virkavirheeseen ja antoi varoituksen. Sosiaalityöntekijä valitti päätöksestä ensin hovioikeuteen ja sitten Korkeimpaan oikeuteen. Hovioikeus (12.6.2008) ja KKO (5.11.2009) katsoivat, että huolimattomuudesta tapahtunut virkavelvollisuuden rikkominen ei ollut kuitenkaan rangaistava tuottamuksellisena virkavelvollisuuden rikkomisena, koska asiakkaalle ei ollut koitunut suoranaista taloudellista vahinkoa.
Lisätietoja:
Aronen Sirpa, Harjula Päivi, Heikkonen Marjo, Kallio Marjut, Vikman Minna, Wiisak Heli: HOITO- JA PALVELUSUUNNITELMA - MÄÄ ITTE KOTONA, itsenäistä ja turvallista elämää Forssan seudun vanhustenhuollon kehittämishanke 2006-2008 - Etelä-Suomen lääninhallitus, Forssan seudun terveydenhuollon ky ja Hämeen ammattikorkeakoulu
ASIAKASLÄHTÖISEN PALVELUSUUNNITTELUN ABC, Kehitysvammaisten Tukiliitto, nettisivu 2004
Hallila L. Hoitotyön kirjallisen suunnitelman lähtökohdat. Teoksessa: Hallila L. (toim.): Hoitotyön kirjallinen suunnitelma. Tampere. Tammer-Paino 1998
Hoito- ja palvelusuunnitelma on yhteistyötä - Päivärinta E - Vanhustyö 6/2002
Hyttinen, Maiju; Pasma, Laura: Palvelusuunnitelmalla selkeyttä arkeen? : Perheiden ajatuksia kehitysvammaisen henkilön palvelusuunnitelmaprosessista - Opinnäytetyö, Seinäjoen ammattikorkeakoulu 2009
Hyvä tuki- ja palvelusuunnitelma - mikä se on ja mihin sitä tarvitaan? Verneri, verkkosivu 2006
Ikääntyneiden kotihoidon asiakkaiden hoito- ja palvelusuunnitelma Kotkan informaatiojärjestelmien valossa - REIJO SUND – OLLI NYLANDER – TUULA PALONEN - Yhteiskuntapolitiikka 69 (2004):4
Juusti, J & Ylikoski, P: Tuki-ja palvelusuunnitelma,-ohje, tuki-ja palvelusuunnitelmalomake. Yksilöllinen suunnitelma. Kehitysvammaliiton paikallinen laatujärjestelmä-projekti vuonna 2000. 2.korjattu painos Helsinki: Edita 2000
Kehitysvammaisen ihmisen palvelusuunnitelma, Kehitysvammaisten Tukiliitto, nettisivu 2004
KunNet - kuntoutuksen verkkopalvelu - Palvelusuunnitelma
Korkein oikeus - KKO:2009:86: Virkarikos - Tuottamuksellinen virkavelvollisuuden rikkominen
Millaista tukea sinä tarvitset? - Näkövammaisten Keskusliitto ry
PAAVO - avuntarpeen itsearviointimenetelmä
Palvelusuunnitelma, Honkalammen kuntayhtymä, nettisivu 2004
Palvelusuunnitelman laatiminen - Kehitysvammaisten Tukiliitto
Palvelusuunnitelma - mitä? Miten? Miksi? Sari Kokko - Silmäterä 2/2004
Päivärinta Eeva, Haverinen Riitta: Ikäihmisten hoito- ja palvelusuunnitelma Opas työntekijöille ja palveluista vastaaville - STM, Kuntaliitto, Stakes - Helsinki 2002
Rautsiala T. Tavoitteellinen kuntoutus osana hoito- ja palvelusuunnitelmaa. Teoksessa: Heimonen S. & Voutilainen P. (toim.): Dementoituvan ihmisen kuntoutuksen lupaus. Vammala. Tammi 2004
Räty, Tapio: Vammaispalvelut: vammaispalvelujen soveltamiskäytäntö - Helsinki. Kynnys 2003
Saari, Kaisu: "Siinä on koko elämä" : Palvelusuunnitelma palveluohjauksen työvälineenä Lohjan kaupungin vammaispalvelun työntekijöiden näkökulmasta - Opinnäytetyö, Laurea-ammattikorkeakoulu, Vantaa 2009
Suominen S ja Tuominen M: Palveluohjaus - portti itsenäiseen elämään. Profami, Helsinki 2007
VAMMAISEN HENKILÖN PALVELUSUUNNITELMA, Helsingin kaupunki, nettisivu 2004
Suomen sähköinen säädöskokoelma
Voutilainen P., Vaarama M., Eloniemi-Sulkava U., Finne-Soveri H. Kokonaistilanteen selvittämisellä hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Teoksessa: Voutilainen P., Vaarama M., Eloniemi- Sulkava U & Finne-Soveri H., Backman K. & Paasivaara L. (toim.) Ikäihmisten hyvä hoito ja palvelu. Opas laatuun. Stakes. Oppaita 49. Saarijärvi: Gummerus 2002
Yksilöllinen palvelusuunnittelu kehitysvammahuollossa ja vammaispalveluissa : Ohjeita asiakkaille ja perheille - Keski-Suomen ja Pohjanmaan maakuntien verkostoitunut vammaistyön kehittämisyksikkö –hanke POKEVA, Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä 2009
Kari Viitapohja 12.2.2004, 25.9.2004, 10.12.2010