Palveluseteli
Palveluseteli on tapa järjestää sosiaalihuollon palveluja. Kunta antaa asiakkaalle setelin, joka on voimassa tietyn ajanjakson. Palveluntuottaja laskuttaa kuntaa setelin arvosta.
Sosiaali- ja terveysministeriön tiedotteessa (403/2003) kerrottiin, että palvelusetelin arvo määräytyy kotitalouden tulojen ja taloudessa asuvien henkilöiden määrän mukaan. Palvelusetelin arvo vaihtelee jatkuvasti ja säännöllisesti annettavassa
kotipalvelussa viidestä 20 euroon tuntia kohti. Palveluseteli on asiakkaalle verovapaa.
Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annettua lakia, sosiaali- ja terveydenhuollon
asiakasmaksulakia sekä
sosiaalihuoltolakia muutettiin vuoden 2004 alusta lukien siten, että ne mahdollistavat palvelusetelin käytön sosiaali- ja terveydenhuollossa. Kunnat.net-sivulla (2004) todettiin, että palvelusetelillä järjestettävien palvelujen tulee vastata sitä tasoa, mitä edellytetään vastaavalta kunnalliselta toiminnalta. Jos palvelusta perittävä asiakasmaksu on säädetty tuotantokustannuksia pienemmäksi, esimerkiksi säännöllisen kotipalvelun maksut, palvelua ei saa järjestää ainoastaan palvelusetelillä. Setelin käyttäjän maksettavaksi tuleva omavastuuosuus ei saa ylittää sitä asiakasmaksua, jonka kunta voisi periä itse tuottamistaan palveluista.
STM:n verkkosivulla (2010) todettiin, että palvelusetelillä hankittava palvelu on vaihtoehto kunnan tai kuntayhtymän tuottamalle palvelulle. Se ei kuitenkaan sovellu käytettäväksi kiireellisessä hoidossa taitahdosta riippumattomassa hoidossa.
Ei konkreettinen seteli
Mirja
Karlssonin kirjoituksessa (Dialogi 1/2004) kerrottiin, että Kirkkonummen kunnassa oli käytetty palveluseteliä lähes 10 vuoden ajan. Seteli noudatteli tasarahamallia, jossa kunta korvasi asiakkaan saamasta palvelusta hieman yli 15 euroa ja asiakas maksoi itse loput. Seteliä oli käytetty enimmäkseen siivouspalveluiden ostamiseen. Palvelu oli toiminut hyvin ja asiakkaat olivat olleet tyytyväisiä.
Kirkkonummen palveluseteli ei ollut konkreettinen seteli, vaan viranomaispäätös. Kotihoidon alue-esimies teki asiakkaalle palvelu- ja hoitosuunnitelman, jossa määriteltiin setelillä ostettava palvelu ja sen määrä. Palveluntuottaja teki sitten varsinaisen sopimuksen asiakkaan kanssa. Kunta valvoi, että asiakkaan oikeudet toteutuivat ja hän sai sopimuksen mukaisen palvelun.
Käytännössä alue-esimiehellä oli lista yrittäjistä, jotka asiakkaan kanssa käytiin ensin läpi ennen kuin päätettiin, halusiko asiakas ottaa palvelusetelin vai kunnallisen palvelun. Jos asiakas päätyi palveluseteliin, hänelle määriteltiin tuntimäärä, jonka hän sai setelillään. Noin sata kirkkonummelaista käytti palveluseteliä v. 2004. Asiakkaina oli vanhuksia, vammaisia, mielenterveys- ja päihdepotilaita. Yrittäjien siivoushinta vaihteli 20-25 euron välillä. Hoitotyöstä laskutettiin 25-30 euroa/tunti.
Kunta päättää mahdollisesta palvelusetelin käyttöön ottamisesta.
Hämeenlinnan perusturvalautakunnan pöytäkirjasta kävi ilmi, että kaupunki otti palvelusetelin käyttöön toukokuun alussa vuonna 2001. Palvelusetelin tavoitteena oli tukea pienituloisten vammaisten ja 75 vuotta täyttäneiden ikäihmisten asumista omassa kodissaan siivouspalveluiden, kodin pienten kunnostustöiden ja muiden kotona selviytymistä tukevien palvelujen avulla. Perusturvalautakunta osallistui kuhunkin palvelutuntiin maksaen yrittäjälle siitä 11,77 euroa. Asiakas maksoi itse erotuksen, hänen maksuosuutensa ollessa kuitenkin enintään 10,93 euroa. Palveluseteliä haki 173 henkilöä ja hylkäävä päätös tehtiin 34 hakemuksen osalta pääasiassa taloudellisin perustein. Palveluseteliin kului 1.5-31.12.2001 yhteensä 17.163 euroa. Vuodelle 2002 palvelusetelin käyttöön oli varattu 84.093 euroa.
Tuula
Ala-Honkola kirjoitti eTampereen verkkosivulla 21.6.2004, että
omaishoitajien avuksi suunnattua siivouspalveluseteliä oli kyselty Tampereella harvakseltaan. Ensimmäisessä haussa kaupunki sai vain parikymmentä palvelusetelianomusta.
Taustalla vanhuspolitiikka
Hallituksen esityksessä Eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 4 §:n, sosiaalihuoltolain sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 12 §:n muuttamisesta (HE 74/2003) todettiin, että Suomessa väestö ikääntyy nopeammin kuin Euroopan maissa keskimäärin. Vuoteen 2015 mennessä 65 vuotta täyttäneitä suomalaisia on yli miljoona. Suhteellisesti eniten oli lisääntymässä yli 80-vuotiaiden määrä. Arvioitiin, että 85 vuotta täyttäneitä henkilöitä olisi enemmän kuin 100.000 henkeä v. 2015. Vuoden 2001 tilastojen mukaan 72 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä selviytyi omassa kodissaan ilman säännöllisiä sosiaali- ja terveyspalveluja. Säännöllisen kotipalvelun tai -sairaanhoidon turvin selviytyi 12 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä.
Esityksen lähtökohtana oli, että kotona asumista tuetaan, jotta ikääntyneiden henkilöiden ennenaikainen siirtyminen pitkäaikaiseen laitoshoitoon voitaisiin ehkäistä. Sosiaalihuollossa palvelusetelin katsottiin soveltuvan parhaiten kotipalvelujen hankintaan sekä joihinkin vammaispalveluihin. Lisäksi setelin nähtiin soveltuvan omaishoitajien työn tukemiseen.
Sosiaalipalveluyrittäjät
Stakesin yksityisiä palveluntuottajia koskevan rekisterin mukaan Suomessa oli 2.885 yksityistä sosiaalipalveluyksikköä v. 2001. Niistä 40 prosenttia tuotti asumispalveluja. Kotipalveluntuottajia oli kolmanneksi eniten, 376 yksikköä. Vuodesta 1997 vuoteen 2001 yksityisten kotipalvelujen tuottajien määrä kasvoi lähes 70 prosenttia. Kotipalvelun tuottajista 70 prosenttia oli yrityksiä ja 30 prosenttia järjestöjä.
STM:n verkkosivulla (2010) todettiin, että kunta voi hyväksyä yksityisen palvelujen tuottajan, joka täyttää toiminnalle yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta ja yksityisestä terveydenhuollosta annetussa laissa asetetut vaatimukset, joka on merkitty ennakkoperintärekisteriin ja jolla on potilasvahinkolain mukainen tai muu vastuuvakuutus.
Wikipediassa (2010) kerrottiin, että "peruspalveluministeri Paula
Risikko kommentoi palvelusetelijärjestelmän laajentamista mahdollistavaa lakimuunnosta vuonna 2009 sanomalla, että palvelusetelijärjestelmän käyttöönotto lisää yritystoimintaa ja edistää uusien työpaikkojen syntymistä, koska palveluseteliyrittäjinä voivat toimia myös sellaiset pienyritykset, jotka eivät kykene osallistumaan toiminnan suurta volyymia edellyttäviin ostopalvelujen kilpailutuksiin."
Voi käydä kalliiksikin
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Timo T.
Seppälä varoitti Taloussanomien haastattelussa (24.1.2010), terveydenhuollon palvelusetelin voivan muodostua yllättäväksi rahareiäksi.
"Seteli toimisi hyvin, jos palvelut olisivat aidosti kilpailtuja ja uudet yrittäjät pääsisivät helposti alalle. Näin on esimerkiksi vanhusten hoivapalveluissa, joihin uuden yrityksen perustaminen ei vaadi suuria alkuinvestointeja", Seppälä sanoi. Hän lisäsi, ettämonella paikkakunnalla yksityisiä terveydenhuoltopalveluja ei tarjoa kuin yksi yritys. Mikään ei estä yrittäjää nostamasta hintoja. Vaarana on, että palvelusetelistä tulee vain tulonsiirto terveysyrittäjälle, eikä aito valinnanvapauden lisääjä.
Sähköinen versio
Hyvinvointialan yritysten verkosto Klemmari kertoi (2010), että Jyväskylä on ottanut ensimmäisenä kaupunkina Suomessa käyttöön sähköisen palvelusetelin ikäihmisten kotisairaanhoidossa ja kotipalvelussa.
Sähköinen palveluseteli on verkkopankin tavoin toimiva internetpohjainen järjestelmä, jonka ajateltiin helpottavan ja monipuolistavan setelin käyttöä. Kunnalle palvelu oli osoittautunut hyväksi uudistukseksi. "Tämä on yksinkertaistanut myöntämisprosessia ja seurantaa. Järjestelmästä näkee setelin käyttötarkoituksen, asiakkaan valitseman palveluntuottajan ja käyntitiheyden. Jos asiakas ei käytä hänelle myönnettyä summaa, se palautuu automaattisesti meille tietyn ajan kuluttua", kertoi Jyväskylän keskustan alueen palveluohjaaja Anne
Laurén haastattelussa.
Lisätietoja:
Bäcklund Sari: Kotihoitoa palvelusetelillä.
JHL – Julkisten ja hyvinvointialojen liitto. Yliopistopaino, Helsinki 2005
Eduskunta: Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 4 §:n, sosiaalihuoltolain sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 12 §:n muuttamisesta, HE 74/2003
Heikkilä Matti, Kaakinen Juha, Korpelainen Niina: Kansallinen sosiaalialan kehittämisprojekti. Selvityshenkilöiden loppuraportti. Sosiaali- ja terveysministeriö. Työryhmämuistio 2003:11
Husso Riitta: Ompas-projekti 2001-2005: Omaistoiminnan kehittäminen kohdennetulla palvelusetelillä ja verkostoitumisen avulla : Helsinki, Hämeenlinna, Kotka 2006
Jyväskylässä sähköinen palveluseteli käyttöön - uusi järjestelmä helpottaa ja monipuolistaa palvelua.
Klemmari 2.3.2010
Kaskiharju Eija ja Seppänen Marjaana (toim.): Vaihtoehtona palveluseteli – Lahden seudun viiden kunnan palvelusetelikokeilu. Sosiaali- ja terveysministeriön selvi- tyksiä 2004:8
Kirkkonummen kunta - Palveluseteli
Kunnan tarjoama palveluseteli -
Suomi.fi
Mikä on palveluseteli? Palveluseteliohjeita käyttäjille,
Sosiaali- ja terveysministeriö, Esitteitä 2004:4 ISBN 952-00-1505-1, ISSN 1236-2123
Mikkola, Hennamari: Kansainväliset kokemukset palvelusetelien käytöstä sosiaali- ja terveydenhuollossa – Johtopäätöksiä. Sosiaali- ja terveysministeriö 2003
Mikkola Hennamari, Tuominen Ulla, Pääkkö Marjo, Varis Maarit ja Peiponen Arja: Palvelusetelin käyttöönoton taloudellisten vaikutusten ennakointi vanhusten palveluasumisessa. Helsingin kaupungin sosiaaliviraston selvityksiä 2006:3
Palveluseteli. Käyttöopas kotipalveluun. Helsinki, 2005 - Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita ISSN 1236-116X, 2005:1
Palveluseteli – Wikipedia
Palveluseteli käyttöön kotipalvelussa, Sosiaali- ja terveysministeriön tiedote 403/2003, 30.12.2003
Palveluseteli lyhentää jonoja - Kati Haapakoski, 28.9.2010. Uutisarkisto - Mediuutiset
Palveluseteli sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistapana,
Kunnat.net 2004, Kia Paasivirta 2009
Palveluseteli tulossa avustajapalveluhin | Tampere |
yle.fi, 8.12.2010
Palveluseteli tuo vaihtoehtoja kotipalveluun, Mirja Karlsson, Dialogi 1/2004
Palveluseteli voi käydä terveydenhuollolle kalliiksi | Taloussanomat 24.1.2010
Palvelusetelistä voisi olla apua erikoissairaanhoidon ongelmiin, Hoivayrittäjät.com, 4.3.2002
Perusturvalautakunnan kokous 31.01.2002, pöytäkirja 14 §,
Hämeenlinnan kaupunki
Rauma ja Ulvila : loppuraportti.
Vanhus- ja lähimmäispalvelujen liitto, Helsinki
Räty Tarmo: Palvelusetelit sosiaalipalveluissa 2004. VATT-keskustelualoitteita 340.
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus, Helsinki 2004
Siivouspalveluseteliä kysytty Tampereella harvakseltaan - Tuula Ala-Honkola 21.6.2004 - eTampere
STAKES, nettisivu 2004
Uotinen, Sami: Palveluseteli - Lakimiesliiton Kustannus,
Helsingin Kamari Oy 2009
Valtiovarainministeriö: Miten voidaan edistää yksityisen palvelutuotannon roolia julkisessa palvelutuotannossa. Työryhmämuistioita 7/2006
Vauhkonen, Sirkkaliisa: Palvelusetelin käyttö omaishoidossa - Opinnäyte.
Diakonia-ammattikorkeakoulu. syksy 2004
Volk Raija ja Laukkanen Tuula: Palvelusetelin käyttö kunnissa. Helsinki 2007. 109 s. - Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä
Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa 2004. SVT, Sosiaaliturva 2007. Helsinki: Stakes
Kari Viitapohja 17.10.2004, 9.12.2010