Kehitysvammahuollon tietopankki

hoitajapiirros

Palveluohjaus

Palveluohjausmenettelyllä kootaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan tarvitsemat tukipalvelut ja sovitetaan ne yhdeksi kokonaisuudeksi. Palveluohjaaja toimii asiakkaan yhteyshenkilönä eri tahoille, myös esimerkiksi kouluun päin. Heikki Seppälä ja Erja Pietiläinen toteuttivat 1990-luvulla Kehitysvammaliitossa palveluohjaajakoulutuksen, jonka sisältönä oli monivammaisten henkilöiden palveluihin ohjaaminen. Koulutusohjelma perustui toisaalta sosiaalityön ammatillisiin käytäntöihin, toisaalta kouluttajien itsensä visioimiin malleihin. Koulutusidean taustalla oli vammaispalvelulaissa 1980-luvulla esiin nostettu palvelusuunnitelman käsite sekä ulkomailla toteutetut palveluohjaustavat. Myös kuntien kuntoutustyöryhmien usean tahon yhteistoimintaan perustunut työtapa saattoi liittyä ideointiin.

Oikeiden tukimuotojen löytäminen

USA:ssa oli keskusteltu 1990-luvulla kotonaan asuvien vammaisten ja vanhusten selviytymisestä. Tutkijat ja kirjoittajat olivat korostaneet sosiaali- ja terveyspalvelujen koordinoinnin merkitystä. Toimintaa varten oli perustettu liikeyrityksiä ja valmistettu palvelusuunnitelmia laativia tietokoneohjelmia. Ohjelmiin saattoi syöttää asiakkaan tilannetta kuvaavia tietoja ja saada vastaukseksi dokumentteja, jotka määrittelivät sopivat tukimuodot. Asiakaskohtaiset tilannetiedot voitiin syöttää myös useamman työntekijän toimesta. Lisäksi asiakas itse saattoi ostaa ohjelman ja tarkistaa tukimahdollisuutensa.

Sosiaali- ja terveysministeriö toteutti v. 2001-2003 kansaneläkelaitoksen ja kolmentoista muun toimijan kanssa pitkäaikaissairaiden ja vammaisten lasten ja nuorten ja heidän perheidensä palveluohjauskokeilun. Erja Pietiläinen kirjoitti Ketju-lehdessä 2/2004 kokeilun osoittaneen, että palveluohjaus pitkäaikaissairaiden ja vammaisten lasten ja heidän perheidensä kanssa ei voi toteutua vain yhden sektorin tekemänä työnä.

Yksilöllisesti tai ryhmässä

Savonia-ammattikorkeakoulu mainosti nettisivullaan 26.9.2004 Iisalmen yksikkönsä tarjoavan avoimena AMK-koulutuksena1 opintoviikon mittaista palveluohjauskoulutusta. Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiö ilmoitti nettisivullaan v. 2002, että se antoi palveluohjausta asiakkaille ryhmissä tai yksilöllisesti. Ohjausta voitiin antaa myös puhelimitse sekä asiakkaille että ammattihenkilöstölle.

STAKESin sosiaali- ja terveydenhuollon virtuaalisanaston mukaan (2004) palveluohjaus oli toimintaa, jonka tarkoituksena oli tukea erityisen palvelun tarpeessa olevan asiakkaan selviytymistä, koota keskitetysti yhteen tiedot asiakkaalle kuuluvista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista ja muusta sosiaaliturvasta sekä neuvoa ja ohjata asiakasta palvelujen käytössä. Palveluohjaaja-nimikkeen kerrottiin oleva käännösvastine englanninkielisille termeille case manager ja care manager. Kehitysvammahuollon palveluja kehitettäessä suomenkielisenä nimikkeenä oli käytetty myös nimitystä kuntoutusluotsi.

Käsiteanalyysi

Aulikki Iija (2002) teki käsiteanalyysin palveluohjauksesta. Sen mukaan "käsitteellä kehitysvammaisen ihmisen palveluohjaus tarkoitetaan hyvin organisoituja, saumattomasti koordinoituja yksilöllisiä palveluita. Palveluohjaajan vastuulla on koota työryhmä keskustelemaan yhdessä ja luomaan yksilöllinen palvelusuunnitelma, jossa tarpeet, toiveet, suunnitelmat, erilaiset palvelut ja vastuulliset toimijat kirjataan. Suunnitelma tehdään kuunnellen ja ottaen vakavasti kehitysvammainen ihminen ja hänen läheisensä. Palveluohjaus johtaa laadullisiin palveluihin, joiden avulla ihmisillä, joilla on esteitä päivittäisen elämän sujumisessa, on mahdollisuus elää mielekästä elämää läheistensä ja ammattihenkilöiden tukemana luonnollisessa elinympäristössään."

Päämiesaseman tukemista

Tiina Notko (Janus 2006) totesi, että palveluohjaus ja kuntoutusohjaus tarkoittavat suurin piirtein samaa asiaa. Hän piti hyvänä termiä "kuntoutuksen palveluohjaus". Helena Tikkanen-Kainulainen (2010) kirjoitti tutkimusraportissaan, että palveluohjauksen tavoitteiden piti olla hyvin pitkälle asiakkaan päämiesasemaa tukevia. Suuri merkitys oli asiakkaan ja työntekijän välisen suhteen laadulla ja työntekijän ammattitaidolla, koska työskentelyssä korostui jatkuva kamppailu holhouksen, vallan ja itsemääräämisoikeuden kesken. Tikkanen-Kainulaisen mukaan palveluohjaajan työ päämiesaseman tukijana vaatii kykyä vastaanottaa asiakkaan tuoma omaan kokemuksiin ja arkeen perustuva tieto.

Huber (2000) listasi kirjallisuudesta yli kaksikymmentä palveluohjauksen mallia. Hän jakoi ne neljään laajempaan ryhmään: hoitotyön (nursing), sosiaalityön (social work), terveydenhuollon (health care) ja poikkitieteellisiin (interdisciplinary) malleihin.

Lisätietoja:

Ala-Nikkola M, Sipilä J: Yksilökohtainen palveluohjaus (case management) – uusi ratkaisu palvelujen yhteensovittamisen ikuisiin ongelmiin. Teoksessa E Nurminen (toim.) Sosiaalityö ristipaineissa. Helsinki: Helsingin avoin yliopisto, 63-75/1999
Blomgren, S: Toimivia palveluohjauksen elementtejä et simässä? Kirjallisuuskatsaus suomalaisista palvelu ohjaustutkimuksista, Stakes FinSoc työpapereita 1/ 2005, Helsinki 2005
Hyttinen, Leena: Palveluohjaus mielenterveystyössä : toimintatutkimus Casetti -projektista freireläisessä viitekehyksessä - Lisensiaatintyö, Helsingin yliopisto 2009
Hyttinen, Leena: Yhteisellä matkalla: palveluohjauksen toimintamallia hakemassa. Kuntoutussäätiö 2001
Hyvä palveluohjaaja on hyvä ihminen - Hanna Hyväri - Ketju 2/2004
Hänninen, Kaija: Palveluohjaus. Asiakaslähtöistä täsmäpalvelua vauvasta vaariin. Stakes 2007
Kehitysvammaisen ihmisen palveluohjaus - käsiteanalyysi hybridisen mallin mukaan, Aulikki Iija, Hoitotieteen ja terveyshallinnon laitos, Oulun yliopisto, 2002
Kuntoutus- ja palveluohjauksen mahdollisuudet - Tiina Notko - Janus vol. 14 (1) 2006, 61-66

Lapsi, perhe ja palveluohjaus -kokeilusta hyviä käytäntöjä, Erja Pietiläinen, Ketju 2/2004
Liimatainen, Terhi; Erkintalo, Saara: Aikuissosiaalityön palveluohjaus asiakkaan kokemana - Jyväskylän ammattikorkeakoulu 2010
Palveluohjaus ei ole pelkkää palveluihin ohjaamista - Sauli Suominen - Dialogi 2008/5
Palveluohjaus osana sosiaalialan kehittämishanketta, Sosiaali- ja terveysministeriö 08.07.2004
Palveluohjaus ja neuvonta © 2002 Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiö
Palveluohjaus sosiaalialan työn menetelmänä, Savonia-ammattikorkeakoulu, nettisivu 2004
Palveluohjaus – Wikipedia

Pietiläinen, Erja (toim.) Lapsi, perhe ja palveluohjaus. Pitkäaikaissairaiden ja vammaisten lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä palveluohjauskokeilu 2001-2003. Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki 2003
Pietiläinen, Erja & Seppälä, Heikki: Palveluohjaus asiakastyössä ja organisaatiossa. Kehitysvammaliitto 2003
Ponkala, Veli-Matti: Yksilökohtainen palveluohjaus. Työntekijöiden palveluohjausmalli kovien huumusaineiden käyttäjille. Yhteistyötahojen fokusryhmähaastattelut - Helsingin kaupungin sosiaalivirasto. Tutkimuksia 2003
Rysti, Maria: Palveluohjaus iäkkäiden asiakkaiden kotihoitotyössä - Gerontologian ja kansanterveyden pro gradu-tutkielma Jyväskylän yliopisto, Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Terveystieteiden laitos 2003
Silvennoinen-Nuora, L: Hoitoketjut ja vaikuttavuus. Vaikuttavuuden arviointi reumapotilaan hoitoketjussa - Tampereen yliopisto 2004

Sundström Ritva ja Kilkku Nina: Palveluohjaus perusterveyden- huollon, sosiaalitoimen ja mielenterveyspalvelujen yhteistyömenetelmänä - Pirkanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja 9/2004
Suominen, Sauli; Tuominen, Merja: Palveluohjaus. Portti itsenäiseen elämään. profami oy, Helsinki 2007
Tikkanen-Kainulainen Helena: Kehitysvammaisen henkilön päämiesasema palveluohjauksen näkökulmasta - Kandidaatin tutkielma. Sosiaalityö. Yhteiskuntatieteiden laitos. Itä-Suomen yliopisto, tammikuu 2010
Tuomela, Sirpa, Kannasoja, Sirpa & Rämänen, Minna-Maria: Sosionomit palveluohjaajina - Jyväskylän sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen raportteja 2/2004
Vuokniemi, Helena: Vammaishuollon sosiaalityö asiakkaan voimaantumisen tukena - Kuopion yliopisto. Sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan laitos. Progradu–tutkielma 2006
Vuosalo-Nygren, Tina: Palveluohjaus kehitysvammaisten lasten perheissä - huomioitavia tekijöitä palveluohjauksen työmallia suunniteltaessa Helsinkiin. Opinnäytetyö. Diakonia-ammattikorkeakoulu 2004
Ylönen, N: Kehitysvammaisten palveluohjaus. Kuopion yliopisto. Sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan laitos. Progradu–tutkielma 2008

Community Integration Report, A Home of One's Own by Bonnie Shoultz, Center on Human Policy, ARC, nettisivu 2004
Hawaii Community Case Management Corporation
EC Service Coordination and Case Management Software, verkkosivu 2007
MHMR Case Management/Service Coordination
Moxley P: The Practice of Case Management. Sage human services guides; v. 58. Newbury Park: Sage Publications 1989
NCSET Topic on Service Coordination
Oliver, Michael: Social Work with Disabled People. Basingstoke: Macmillan 1983
The Arc's Q&A on Individual Service Coordination, nettisivu 2004
The diversity of case management models - Huber D - Lippincott’s Case Management 5, 248-255. 2000
The processes of case management: a review of the evaluation of a pilot study for elderly people in Hong Kong - MacKenzie A, Lee DTF, Dudley-Brown S, Chin TM - Journal of Nursing Management 6, 293-301/1998

Effective Coordination of Medical and Supportive Services - John Capitman, Journal of Aging and Health, Vol. 15, No. 1, 124-164 (2003), © 2003 SAGE Publications
Coordination of Care for Persons with Disabilities Enrolled in Medicaid Managed Care: A Conceptual Framework to Guide the Development of Measures, Shoshanna Sofaer - Barbara Kreling and Martha Carmel, U.S. Department of Health and Human Services 2000
Cost Effectiveness of Case Management Programs for the Elderly, Michael J. Long, M.A © 2004 Geriatric Times

Integrating care for the geriatric patient. Examples from the Social HMO (SHMO), Abrahams R, Von Sternberg T, Zeps D, Dunn S, Macko P, HMO Pract. 1992 Dec;6(4):12-9 - PubMed
Coordinated care partnership: case management with physician practices, Anker-Unnever L, Netting FE, J Case Manag. 1995 Spring;4(1):3-8 - PubMed
The prevalence and consequences of unmet need. Contrasts between older and younger adults with disability, Allen SM, Mor V, Med Care. 1997 Nov;35(11):1132-48 - PubMed
Caregivers' unmet needs for support in caring for functionally impaired elderly persons: a community sample, Anderson RT, Bradham DD, Jackson S, Heuser MD, Wofford JL, Colombo KA, J Health Care Poor Underserved. 2000 Nov;11(4):412-29 - PubMed

Kari Viitapohja 25.2.2004, 9.12.2010

Kehitysvammaisten Uudenmaan tukipiiri ry. * Kehitysvammahuollon tietopankki