Lasten vammaistuki
Alle 16-vuotiaan vammaistuki on tarkoitettu pitkäaikaisesti sairaalle tai vammaiselle lapselle. Se on ollut aiemmin nimeltään lapsen hoitotuki.
Kelan (2011) mukaan sen myöntämäm tuen saaminen edellyttää, että sairaan tai vammaisen lapsen hoidosta, huolenpidosta ja kuntoutuksesta aiheutuu perheelle vähintään 6 kuukauden ajan tavanomaista suurempaa rasitusta ja sidonnaisuutta verrattuna vastaavanikäiseen terveeseen lapseen.
Vammaistuki on porrastettu kolmeen ryhmään rasituksen ja sidonnaisuuden määrän mukaan. Keliakialiiton verkkosivulla (2011) kerrottiin, että vammaistukea voi yleensä saada vain Suomessa vakinaisesti asuva lapsi. Ulkomailla asuvalle vammaistukea voidaan maksaa pääsääntöisesti vain tilapäisen, enintään vuoden kestävän ulkomailla oleskelun ajalta.
Veroton etuus
Tuen saaminen ei riipu vanhempien tai lapsen tuloista tai varallisuudesta. Tuki on veroton ja se on sidottu elinkustannusindeksiin.
Tuen suuruus on 85,93, 200,51 tai 388,80 euroa kuukaudessa vuonna 2011.
Perusvammaistukea maksetaan silloin, kun lapsen hoidosta, huolenpidosta ja kuntoutuksesta aiheutuu tavanomaista suurempaa, vähintään viikoittaista rasitusta ja sidonnaisuutta.
Korotettua tukea maksetaan silloin, kun lapsen hoidosta, huolenpidosta ja kuntoutuksesta aiheutuva rasitus ja sidonnaisuus on vaativaa tai vie päivittäin huomattavasti aikaa.
Ylin tuki on tarkoitettu lapsille, joiden hoidosta, huolenpidosta ja kuntoutuksesta aiheutuu perheelle vaativaa ja ympärivuorokautista rasitusta ja sidonnaisuutta.
Hakemuksen tueksi lääkärinlausunto
Lapsen vammaistukea haetaan kansaneläkelaitoksen paikallistoimistosta ja hoitotukihakemuksen liitteeksi tarvitaan lääkärinlausunto eli C-todistus.
Jos lapsen terveydentilassa tapahtuu oleellisia muutoksia tai lapsi muuttaa laitokseen tai pysyvästi ulkomaille, tuen saajan on ilmoitettava tästä kansaneläkelaitokselle, koska näissä tapauksissa tuen saaminen keskeytyy. Jos lapsen huoltaja vaihtuu, tuki kuuluu uudelle huoltajalle.
Tilastotietoja
Lapsen vammaistukea saavien määrä ja osuus vastaavanikäisestä väestöstä kääntyi laskuun vuonna 2001, jolloin astman hoitokäytäntöjä muutettiin. Hengityselinten sairauksien perusteella alle 16-vuotiaan vammaistukea sai vuoden 2008 lopussa 12% saajista. Vuonna 2000 osuus oli kolmannes (Kelan vammaisetuustilasto 2008).
Yleisimmäksi tuen sairausperusteeksi lapsilla olivat nousseet mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt. Vajaa 40% lapsista sai tukea mielenterveyden häiriöiden perusteella, kun osuus vuonna 2000 oli vajaa neljännes. Myös umpieritys-, ravitsemus- ja aineenvaihduntasairauksien osuus oli kasvanut selvästi kymmenessä vuodessa, mikä johtui diabeteksen yleistymisestä.
Kelasta sai vammaisetuuksia (lapsen tai
aikuisen vammaistukea,
eläkkeensaajan hoitotukea tai
ruokavaliokorvausta) v. 2008 yhteensä 266.800 henkilöä, heistä lasten vammaistuen saajia n. 36.000. Vammaisetuuksia saavien määrä ja osuus väestöstä oli 1990-luvulta alkaen kokonaisuudessaan lisääntynyt, mutta kehityksessä oli eroja etuuslajien välillä.
Astmaatikkojen vanhemmat paheksuivat nimenmuutosta
Suomen kuvalehti (2008) kertoi, ett vuoden alussa muuttunut vammaistukilaki sai vanhemmat ja etujärjestöt takajaloilleen. Etuuksien määrät säilyivät samoina, mutta uudet nimikkeet ovat herättivät raivoa. Astmaa sairastava lapsi joutuu lakimuutoksen vuoksi hakemaan vammaistukea, vaikka Kelan tilastojen mukaan suurinta osaa hoitotukea saaneista lapsista ei votu pitää vammaisina.
Lisätietoja:
Kansaneläkelaitos
Kelan vammaisetuustilasto 2008 (pdf)
Keliakialiitto - Alle 16-vuotiaiden vammaistuki
Vanhemmat ja etujärjestöt suuttuivat: Lapsen hoitotuki muuttui vammaistueksi - Suomen kuvalehti 14.11.2008
Kari Viitapohja 11.1.2011
