Suuret lääkekustannukset

Kansaneläkelaitos voi maksaa lisäkorvausta suurista lääkekustannuksista. Valtioneuvosto vahvistaa vuosittain lääkärin määräämien lääkkeiden omavastuuosuuksille kattosumman. Siinä huomioidaan vain sairausvakuutuslain mukaan korvattavat lääkkeet. Kun kattosumma ylittyy, Kela korvaa lääkkeet kokonaan kalenterivuoden loppuun.

Vuonna 2004 kattosumma oli 604,72 euroa ja v. 2009 puolestaan 672,70 euroa. Kattosumman ylityttyä jokaisesta lääkkeestä perittiin enää 1,50 euron omavastuu.

Alajärven apteekin nettisivulla kerrottiin (2004), että vuotuisen omavastuurajan täytyttyä asiakas voi valtuuttaa apteekin hakemaan puolestaan Kelan isäkorvausta. Apteekilla ei ollut siihen pakkoa, mutta se lupasi tehdä sen mielellään asiakkaittensa puolesta. Näin asiakkailla oli mahdollisuus saada lääkkeet maksutta suoraan apteekista. Valtakirjaan kelpasi ainoastaan lääkkeiden käyttäjän allekirjoitus ja sitä varten oli esitettävä Kelan ilmoitus kattosumman ylittymisestä.

Suorakorvausmenettely

Vuoden 2008 alusta lukien lääkkeiden lisäkorvaukset liitettiin osaksi suorakorvausmenettelyä. Kela ryhtyi seuraamaan asiakkaan maksettavaksi jääviä lääkekustannuksia ja ilmoittamaan lisäkorvausoikeudesta kirjeitse.

Aiemmin jokaista lisäkorvauserää haettiin omalla hakemuslomakkeella, johon liitettiin alkuperäiset maksukuitit ostoista, joista korvausta haettiin. Kuitit saattoi korvata merkityttämällä ostokset apteekissa miinuskirjaan. Hakuaikaa oli kuusi kuukautta sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana lisäkorvauksen saamiseen oikeuttava raja oli ylittynyt.

Paimion Apteekin verkkosivulla (2004) kerrottiin apteekin asiakasrekisteristä. Siihen ilmoittautunut saattoi seurata sairausvakuutuslain mukaisen kustannuskertymän muodostumista kuitti kuitilta.

Rajoitettu peruskorvaus

Eräiden lääkkeiden peruskorvausta on rajoitettu. Näiden lääkkeiden kustannuksia korvataan vain, kun käytät niitä Lääkkeiden hintalautakunnan määrittelemien erityisten käyttäaiheiden mukaisesti. Tällaisia ovat esim. MS-taudin hoidossa käytettävä beetainterferoni sekä Alzheimerin taudin taudin hoidossa käytettävät lääkkeet.

Kelan verkkosivulla (2010) mainittiin, että oikeutta rajoitetusti peruskorvattavien lääkkeiden korvaukseen haetaan toimittamalla Kelan toimistoon B-lääkärinlausunto. Erillistä hakemusta ei yleensä tarvita. Kelan asiointipalvelusta näkee, onko B-lääkärinlausuntosi saapunut Kelaan ja onko oikeus rajoitettuun peruskorvaukseen myönnetty. Palveluun kirjaudutaan verkkopankkitunnuksilla tai sähkäisellä henkilökortilla. Peruskorvaus on 42 % lääkkeen hinnasta tai viitehinnasta.

Kela maksamat lääkkeiden lisäkorvaukset olivat 69,4 miljoonaa euroa v. 2003. Kaikkiaan sairausvakuutuslain mukaiset lääkekorvaukset olivat samana vuonna 917,5 miljoonaa euroa. Lääkekorvaukset v. 2004 olivat yhteensä 1.014,6 miljoonaa euroa ja suurien lääkekustannusten korvaukset puolestaan 88,5 miljoonaa euroa. Päivi Paltta (verkkosivu 2010) kirjoitti, että Kelan lisäkorvausta sai v. 2008 kaikkiaan 140.000 henkilöä.

Poliklinikka.fi-verkkosivulla (2008) mainittiin, että vuonna 2006 lisäkorvausta suurista lääkekustannuksista maksettiin 114 miljoonaa euroa, mikä oli kymmenesosa kaikista lääkekorvauksista.

Yliopiston apteekin verkkosivulla (2010) kerrottii, että lääkkeitä voi ostaa korkeintaan kolmen kuukauden hoitoaikaa vastaavan määrän kerrallaan, ja lääkkeitä on käytettävä annostusohjeen mukaisesti.

Erityiskorvaukset

Suurten lääkekulujen lisäksi Kela voi maksaa erityiskorvauksia. Matti O. Huttunen kirjoitti (Terveyskirjasto 2008), että ne ovat sairauskohtaisia. Huttunen mainitsi masennuslääkkeiden olleen pääosin peruskorvattavia, eli niistä sai korvausta ostokertaisen omavastuuosuuden ylittävästä hinnan osasta 42%. Jos vakavaan masennukseen liittyi psykoottisia oireita, masennustila oikeutti erityiskorvaukseen, jolloin maksettavaksi jäi reseptiä kohden vain muutaman euron omavastuuosuus.

Lääkekorvaukset EU:ssa

Lauri Pelkonen (2006) kirjoitti, että Euroopan unionin jäsenmaissa potilaan tarvitseman lääkehoidon kustannuksista merkittävä osa rahoitettiin julkisin varoin. Lääkekustannukset kasvoivat kaikissa EU-maissa kansantaloutta nopeammin. Lääkehoidon kustannusten kasvuvauhti oli ollut myös muita terveydenhuollon kustannuksia nopeampaa. "Vuonna 2004 lääkkeiden maailmanlaajuinen myynti tukkuhinnoin laskettuna ylitti 550 miljardia dollaria ja 2000-luvulla lääkkeiden myynti on kasvanut lähes 200 miljardilla dollarilla", Pelkonen totesi.

Kolesterolilääkkeinä tunnetut statiinit olivat saavuttaneet merkittävän aseman sydän- ja verisuonisairauksien hoidossa ja ne muodostivat v. 2004 maailman myydyimmän lääkeryhmän. Pelkonen mainitsi, että lääkkeiden hinnoittelu eri maissa oli erilaista eikä jonkun maan korkeaan hintatasoon läytynyt perusteita.

EU:n jäsenvaltiot ovat olleet viimeisten vuosien aikana pakotettuja rajoitamaan lääkekustannusten kasvua.

Taskumuistiotietoja

Lääkealan taskumuistion (2005) mukaan lääkkeiden tukkumyynnin arvo v. 2004 oli 1.681 miljoonaa euroa. Eniten myytiin hermostoon vaikuttavia lääkkeitä (307,8 milj. eur.), toiseksi eniten sydän- ja verisuonisairauksien lääkkeitä (268,9 milj. eur.) ja kolmanneksi eniten ruoansulatuselinten sairauksien ja aineenvaihduntasairauksien lääkkeitä (192,8 milj. eur.). Erityiskorvauksia maksettiin eniten verenpaine-, astma- ja kroonista obstruktiivisista (ahtauttavista) keuhkosairaus-, sepelvaltimotauti- ja diabeteslääkkeistä.

Apteekkeja oli 605 (sivuapteekkeja 197) ja niissä käsiteltiin 40,8 miljoonaa reseptiä. Apteekeissa tyäskenteli 8.317 henkilöä Kotimaisessa lääketeollisuudessa puolestaan tyäskenteli 6.648 henkilöä. Lääkäreitä oli 20.717 (työssä 15.469).

Lisätietoja:

An overview of pharmaceutical policy in four countries: France, Germany, the Netherlands and the United Kingdom - Mossialos E, Oliver A - International Journal of Health Planning and Management 2005, 20: 291-306
Diabeetikon sosiaaliturva, nettisivu 2004, Suomen Diabetesliitto
European prices of newly launched reimbursable pharmaceuticals - a pilot study.- Martikainen J, Kivi I, Linnosmaa I - Health Policy 74 (2005): 235-246
Kela - Rajoitettu peruskorvaus
Lääkkeiden erityiskorvaus - Kela
Kela - Lääkekaton ja matkakaton ylittäjät pääosin eri henkilöitä, Päivi Paltta
Lääkkeen käytästä aiheutuvat kulut. Lääkkeet mielen hoidossa - Matti O. Huttunen - Terveyskirjasto 23.7.2008
Lääkealan taskumuistio 2005 - Lääketietokeskus, 2005
Lääkekorvaustyäryhmä 2000:n loppuraportti. Sosiaali- ja terveysministeriän tyäryhmämuistioita 2001:15
Lääkepolitiikka 2010. Sosiaali- ja terveysministeriän julkaisuja 2003:11
Mikkola H ym: Tutkimus terveydenhuollon maksukattojen yhdistämisestä. THL. Avauksia 10/2009

Pelkonen, Lauri: Lääkekustannusten hallintastrategiat EU:ssa. Esimerkkinä kolesterolilääkkeiden hinnat ja korvattavuus. Ammatillinen lisensiaattitutkielma - Turun yliopisto Sosiaalipolitiikan laitos 2006
Poliklinikka.fi - Lääkkeiden lisäkorvauksen saa nyt suoraan apteekissa, 2008
Suuret lääkekulut - Yliopiston Apteekki
Suomen lääketilasto 2004. Lääkelaitos ja Kansaneläkelaitos. Helsinki 2005
Merkittävät ja kalliit lääkkeet - Kela, verkkosivu 2008
Suuret lääkekulut 2008, Kela
Suuret lääkekustannukset, Alajärven apteekki
Taskutilasto 2004, Kela (pdf)
Tuotteet ja palvelut, Paimion Apteekki

Kari Viitapohja 24.11.2004, 20.11.2008, 14.12.2010