Kuntoutusohjaus
Satakunnan sairaanhoitopiirin internet-sivulla todettiin (2004), että kuntoutusohjauksella tarkoitetaan kuntoutusohjaajan toimesta tapahtuvaa ohjausta ja neuvontaa, sairaudesta tai vammasta aiheutuvien psyykkisten tai sosiaalisten ongelmien selvittelemistä sekä vammaisen henkilön kuntoutumista ja sosiaalista toimintakykyä edistäviä tukitoimia. Se sisältää myös sairaan tai vammaisen henkilön perheeseen ja muuhun ympäristöön kohdistuvan ohjauksen. Kuntoutusohjaajaa varten ei tarvittu lähetettä, ja palvelu oli asiakkaalle maksutonta.
Pitkäaikaissairaan palveluoppaan, PORTTI-projektin myötä syntyneen, nettisivun (2004) mukaan pitkäaikaissairaiden kuntoutusohjaajat työskentelivät useimmiten keskussairaaloissa. Osa sairaaloista osti kuntoutusohjaajan palvelut potilasjärjestöiltä. Potilasjärjestöillä oli myös omaa kuntoutusohjaustoimintaa. Lisäksi kunnat järjestivät kuntoutusohjausta
vammaispalvelulain perusteella.
Palvelujen koordinointia
Tampereen kaupungin verkkosivulla kerrottiin, että
kehitysvammaisten kuntoutusohjaaja on perheen palvelujen koordinoija. Hän opasti yleisiin ja
erityishuollon palveluihin hakeutumisessa. Kuntoutusohjaaja työskenteli perheissä, joiden lapsilla oli eritasoisia kehitysviiveitä. Hän tuki ja ohjasi vanhempia lapsen hoitoon ja kuntoutukseen liittyvissä asioissa sekä kuntoutti lasta kotona ja päivähoidossa. Aikuista kehitysvammaista kuntoutusohjaaja tuki selviytymään päivittäisissä toiminnoissa ja tarvittaessa auttoi mm. virastoasioissa.
Kiteen kaupungin verkkosivulla (2004) kerrottiin Kitee-Kesälahti-Rääkkylä-Tohmajärvi-alueella toimivasta kuntoutusohjauksen piirissä olevien pienten lasten vanhempainryhmästä. Sari
Hilosen ohjaaman ryhmän tavoitteena oli tiedonsaanti ja virkistäytyminen. Vanhempien toivomuksesta pyydettiin eri alan asiantuntijoita kertomaan askarruttavista kysymyksistä. Välillä tehtiin retkiä ja tutustumiskäyntejä. Tärkeintä oli, että vanhemmat saivat tavata toisiaan ja vaihtaa ajatuksia ja kokemuksia. Ryhmä kokoontui kerran kuukaudessa.
Ammattikoulutuksesta
Jyväskylän ammattikorkeakoulun sivulla (2004) kerrottiin kuntoutusohjauksen ja -suunnittelun koulutusohjelmasta. Opiskelusta noin kolmasosa oli ohjattua harjoittelua. Opiskelijat tutustuivat työelämään kuntoutuksen organisaatioissa sekä projekteissa, joita toteutettiin yhteistyössä erilaisten organisaatioiden kanssa. Opintojen alkuvaiheessa opiskelija laati oman urasuunnittelunsa pohjalta henkilökohtaisen opintosuunnitelman, jonka mukaan hän eteni opinnoissaan luokattomasti. Opintojen laajuus oli 140 opintoviikkoa. Tutkinto oli nimeltään kuntoutuksen ohjaaja (AMK).
Teuvo
Ruponen kirjoitti Näkövammaisten Airut-lehdessä syyskuussa 2004, että näkövammaisten ensimmäinen kuntoutusohjaaja oli nimitykseltään huoltosihteeri ja hän aloitti työnsä Savo-Karjalan Sokeat ry:n palveluksessa v. 1961. Huoltosihteereistä tuli 1970-luvulla kuntoutussihteereitä ja 1980-luvulla aluesihteereitä. Invalidihuoltolain uudistus 1972 saattoi toiminnan valtionavun piiriin. Ruponen mainitsi, että kuntoutusohjaajan osuus on keskeinen prosessissa, joka tähtää näkövammaisen henkilön kuntoutumiseen.
Suomen kuntoutusohjaajien yhdistys ry/Finlands rehabiliteringsinstruktörer rf. perustettiin 12.5.1990 Tampereella. Valtakunnallisen ammatillisen yhdistyksen jäsenmäärä oli 150 v. 2004. Tiina
Notkon (Janus 2006) mukaan Suomessa oli kaikkiaan 214 erikoissairaanhoidossa toimivaa kuntoutusohjaajaa. Heistä sairaaloiden viroissa toimi 166, ostopalvelutyöntekijöitä oli 47.
Kuntoutusohjaus ja palveluohjaus
Notko (2006) totesi, että termien kuntoutusohjaus ja
palveluohjaus sisällöille ei löydy periaatteellista eroa. Kyse on kaikkien hienojakoisempien määritelmien jälkeen lopulta asiakkaan ja hänen perheensä tukemisesta ja ohjaamisesta, eri toimintavaihtoehtojen hakemisesta sekä eri toimijoiden välisen yhteistyön kehittämisestä. Aila
Järvikoski ja Kristiina
Härkäpää (2004) käyttivät käsitettä ”kuntoutuksen palveluohjaus”. Notko (2006) mainitsi, että se on kuvaava ja hyvä käsite. Hän katsoi kuntoutuksen sisältävän kaikki ne toiminta-alueet, joilla palveluohjausta käytetään. Sanan kuntoutus mukanaoloa puolsi se, että sanana se yhdistettiin pikemmin asiakaslähtöiseen ja voimavaraorienteiseen työskentelyyn kuin asiakkaan puolesta tai asiakkaalle tekemiseen.
Lisätietoja:
Aivovamman vaikutus kuntoutuksen toteutumiseen ja kuntoutusohjaus, Artikkelin tunnus: nix00117 © 2004 Kustannus Oy Duodecim - Käypä hoito
Huoltosihteereistä se alkoi, Airut 2004/23, 13.9
Härkäpää, Kristiina & Peltola, Ulla (toim.): Maahanmuuttajien työllistymisen tukeminen ja kuntoutusluotsaus. Työselosteita 29. Helsinki:
Kuntoutussäätiö 2005
Jormakka, Anna: Kuntoutusohjaus erikoissairaanhoidon palvelurahoituksen murroksessa. Raportteja, 1993, nro 129. Stakes
Toijanen, Maire Kuntoutusohjaus ja kuntoutusohjaaja. Julkaisussa
Suomen Kuntaliitto ja Suomen kuntoutusohjaajien yhdistys ry. Kuntoutusohjausnimikkeistö – opas sisältöön ja käyttöön. Helsinki: Suomen Kuntaliitto, 7–15/2003
Kuntoutus- ja palveluohjauksen mahdollisuudet - Tiina Notko -
Janus vol. 14 (1) 2006, 61-66
Kuntoutusohjaus, Honkanet, nettisivu 2004
Kuntoutusohjaus,
Invalidiliitto, nettisivu 2004
Kuntoutusohjaus, Keski-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry, nettisivu 2004
Kuntoutusohjaus, Kiteen kunta, nettisivu 2004
Kuntoutusohjaus, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Lastenklinikka, nettisivu 2004
Kuntoutusohjaus 2005,
Satakunnan sairaanhoitopiiri
Kuntoutusohjausnimikkeistö – opas sisältöön ja käyttöön. Suomen Kuntaliitto, Suomen kuntoutusohjaajien yhdistys 2003
Kuntoutuspalveluluokitus. Opas luokituksen käyttöön. Suomen Kuntaliitto. Helsinki 1997
Kuulovammaisten lasten kuntoutusohjaus, Satakieliprojekti, verkkosivu 2005
Liikuntavammaisten kuntoutusohjaus, Apuvälinekeskus,
Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
Mattsén, Kirsti (kokooja): Kuntoutusohjaus ja kuntoutusohjauksen prosessit Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä - Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 2002
Musikka-Siirtola Marjatta (toim.): Kuntoutuksen haasteita ja näköaloja -Suomen lääkinnällisen kuntoutuksen yhdistys. Suomen Kuntaliitto. Helsinki 1997
Notko, Tiina: Erikoissairaanhoidon kuntoutusohjaajat asiakkaidensa aseman näkijöinä ja tukijoina. Väitöstutkimuksen kolmas osatutkimus. Lapin yliopisto, yhteiskuntatieteiden tiedekunta 2006
Onnismaa, Jussi; Pasanen, Heikki; Spangar, Timo (toim.): Ohjaus ammattina ja tieteenalana 1-2. Jyväskylä, PK-Kustannus 2000
Portti - Kuntoutusohjaus, verkkosivu 2006
Puumalainen J: Kuntoutujan näkökulma. Kuntoutussäätiö, tutkimuksia 39. Helsinki, 1993
Rissanen-Kallanranta-Suikkanen (toim.): Kuntoutus - Duodecim 2008
Saksola, Jonna: "Tärkeä, mutta vähän puhuttu asia!": Seksuaaliterveyden huomioiminen erikoissairaanhoidon kuntoutusohjauksessa - opinnäyte, Jyväskylän ammattikorkakoulu 2009-03-25
Sopeutumisvalmennus ja kuntoutusohjaus,
Sosiaali- ja terveysministeriö 2005
Suomen kuntoutusohjaajien yhdistys ry/Finlands rehabiliteringsinstruktörer rf
Suomen sähköinen säädöskokoelma
Tampereen kaupunki - Sosiaalipalvelut - Vammaispalvelut - Kehitysvammaisten palvelut - Kuntoutusohjaus, 2005
Tossavainen A: Johdatus kuntoutukseen ja kuntoutujan sosiaaliturvaan. Kuntoutussäätiö, 1992
Vallo, Pirjo: Välittämisen aika. Hyvän mielen talo ry:n Kotikuntoutus-projekti 2000–2004. Loppuraportti. Oulu: Hyvän mielen talo ry 2004
Vammaispalvelu,
Kurikan kaupunki, nettisivu 2004
Vammaispalvelulain mukaiset palvelut
Kari Viitapohja 12.10.2004, 8.12.2010
