Vammaispalvelulain mukaiset palvelut
Vammaisella tarkoitetaan henkilöä, jolla on vamman tai sairauden johdosta pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisen elämän toiminnoista.
Laissa vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista on säädetty kuntien tehtäväksi järjestää kaikille vammaisille mm. kuntoutusohjausta, sopeutumisvalmennusta ja muita tarpeellisia palveluita. Vaikeimmin vammautuneille on säädetty kunnille erityinen velvollisuus järjestää myös asumis-, kuljetus- ja tulkkipalveluita.
Kaikille vammaisille tarkoitettuja palveluja on
sopeutumisvalmennus. Sen tarkoituksena on neuvoa ja tukea vammaista ja hänen perhettään. Tukea tarvitaan vammaan tottumisessa ja arkielämään toimissa. Sopeutumisvalmennus on ilmaista ja sitä järjestetään yleensä kurssimuotoisesti.
Kuntoutusohjauksen tarkoituksena puolestaan on auttaa vammaista ja hänen perhettään läytämään ratkaisuja, jotka helpottavat elämää työssä, kotona, koulussa ja harrastuksissa.
henkilökohtaiseen apuun on oikeutettu 1.9.2009 alkaen vaikeavammainen henkilö, joka tarvitsee välttämätäntä ja toistuvaa apua päivittäisissä toimissa kotona tai kodin ulkopuolella. Apu ulottuu tyähän, opiskeluun, harrastuksiin, yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja sosiaalisen kanssakäymisen ylläpitämiseen. Kunta voi myöntää
henkilökohtainen avustajan palkkaamisesta aiheutuneet kulut tai antaa palvelusetelin tai järjestää palvelun itse.
Jokapäiväisessä elämässä tarvittavia välineitä, koneita ja laitteita voidaan myöntää joko lainaksi tai korvaamalla puolet laitteen hinnasta. Edellytyksenä on, että hankinta on tarpeen nimenomaan vamman vuoksi.
Vaatekustannukset
Kunta voi korvata vammaiselle
vaatekustannuksia, jos hän ei voi ostaa valmiita vaatteita tai vaatteet kuluvat tavallista nopeammin.
Jos vammainen ei voi syädä tavallista ruokaa, kunta voi korvata
erityisravinnon kustannukset.
Edellisten lisäksi kunta voi harkintansa mukaan korvata vammaiselle hänen tarvitsemansa muut palvelut, jotka helpottavat jokapäiväistä elämää.
Erityisesti vaikeavammaisille tarkoitettuja palveluja ovat asunnon muutostyät ja palveluasuminen sekä kuljetus- ja tulkkipalvelut.
Asunnon muutostäinä korvataan sellaiset asunnon muutostyät ja asuntoon kuuluvat laitteet, joilla vähennetään vammaisen vaikeuksia selviytyä kotonaan. Kustannuksia suositellaan haettavaksi ennen muutostäiden aloittamista ja viimeistään puolen vuoden kuluessa täiden aloittamisesta.
Vammaisilla, jotka tarvitsevat ympäri vuorokauden apua asumiseen, on oikeus
palveluasumiseen. Palveluasunnossa vammainen maksaa itse vuokran ja muut tavalliset elämän menot. Kunta korvaa vamman vuoksi tarvittavat palvelut.
Lain mukaan palveluasumista ei järjestetä henkilölle, joka tarvitsee jatkuvaa
laitoshoitoa.
Jos vaikeavammainen ei pysty käyttämään tavallisia liikennevälineitä, kuten linja-autoa, on kunnan järjestettävä hänelle
kuljetuspalvelua. Kuljetuspalveluun voi liittyä saattajapalvelu. Jos esimerkiksi invataksin kuljettajan apu ei riitä, kunta korvaa vammaiselle saattajan. Saattajan avulla vammainen voi käyttää myös tavallisia liikennevälineitä, esimerkiksi linja-autoa.
Kuljetuspalvelusta kunta voi periä vammaiselta maksun. Saattajapalvelu on ilmaista.
Kuljetuspalvelua saa mm. tyä- ja opiskelumatkoihin. Lisäksi vammainen saa 18 yhdensuuntaista matkaa kuukaudessa omassa kunnassaan tai sen lähellä. Matkojen tarkoituksen vammainen saa itse Päättää.
Edellisten lisäksi kunta voi harkintansa mukaan korvata vammaiselle hänen tarvitsemansa muut palvelut, jotka helpottavat jokapäiväistä elämää.
Vammaispalveluista huolehtii kunnassa sosiaalivirasto tai perusturvakeskus.
Vammaispalvelut ja erityishuolto
Vammaispalvelulaissa määriteltyjen palvelujen lisäksi kehitysvammaisten palveluista on säädetty
kehitysvammaisten erityishuoltolaissa. Kehitysvammaisten
erityishuoltoa toteutetaan sekä kunnan itsensä että erityishuoltopiirien toimesta.
Varsinaisten vammaispalvelujen lisäksi vammaiselle voidaan myöntää hänen tarvitsemaansa tukea ja palveluita
sosiaalihuoltolain nojalla. Muun muassa
kodinhoitoapua ja asunnon muutostäitä on myönnetty sosiaalivirastoista tällä perusteella. Lisäksi vammaiset voivat saada tarvitsemiaan
lääkinnällisiä apuvälineitä terveyskeskuksista ja sairaaloista. Vaikeavammaisten lääkinnällisestä kuntoutuksesta vastaa Kansaneläkelaitos.
Koska vammaisuuden perusteella myönnetään erilaista apua monen eri tahon puolesta, vammainen voi pyytää sosiaalivirastolta, että hänelle laaditaan henkilökohtainen
palvelusuunnitelma, jossa osoitetaan samalla kertaa kaikki hänen tarvitsemansa vammaispalvelut.
Palvelujen käyttä
Kuntaliiton verkkosivulla (2003) kerrottiin, että vammaispalveluja käytti vuosittain noin 90.000 suomalaista. Niiden piirissä oli 1,7 prosenttia suomalaisista. Asiakkaista lähes kaksi kolmannesta on yli 65-vuotiaita.
Kuntien vammaispalvelujen asiakasmäärä ja kustannukset olivat kasvaneet nopeasti 1990-luvulla. Vuonna 1993 vammaispalvelulain mukaisten palvelujen ja tukitoimien kokonaiskustannukset olivat noin 92 miljoonaa euroa ja vuonna 2001 noin 164 miljoonaa euroa. Kuljetuspalveluja ja henkilökohtaista avustajaa käyttävien asiakkaiden määrä oli yli kaksinkertaistunut 1990-luvun alkuun verrattuna.
THL:n nettisivulla (2009) kerrotiin, että vammaispalvelulain mukaisista palveluista asiakasmäärältään suurin palvelu oli vaikeavammaisten kuljetuspalvelu, jonka piirissä oli v. 2006 noin 84.100 asiakasta. Kuljetuspalvelujen asiakasmäärä oli kasvanut 2000-luvulla keskimäärin viisi prosenttia vuodessa. Vaikeavammaisten kuljetuspalvelunpiirissä oli vuonna 2008 noin 88 500 asiakasta. henkilökohtaisen avustajatoiminnan asiakkaita oli v.noin 5.400 ja vammaisten tulkkipalvelujen asiakkaita noin 4 000. Vaikeavammaisten palveluasumisen piirissä puolestaan oli vuonna 2008 noin 3.500 asiakasta. Asunnon muutostäitä ja asuntoon kuuluvia välineitä ja laitteita sai noin 8.600 asiakasta. Pitkäaikaisessa hoidossa kehitysvammalaitoksessa oli v. 2009 oli n. 2.000 henkilöä.
henkilökohtaisen avustajatoiminnan asiakkaita oli v. 2006 noin 4.500 ja vammaisten tulkkipalvelujen asiakkaita noin 3.800. henkilökohtaisen avustajatoiminnan asiakasmäärä on kasvanut vuosittain keskimäärin 9% ja tulkkipalvelujen asiakkaiden määrä 3%.
Vaikeavammaisten palveluasumisen piirissä oli v. 2006 noin 3.100 asiakasta. Asunnon muutostäitä ja asuntoon kuuluvia välineitä ja laitteita sai noin 8.100 asiakasta.
Lisätietoa:
Vammaispalvelulain mukainen päivätoiminta
Vammaisuus - Aiheeseen liittyvät tilastot, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2009
Helsingin kaupunki - sosiaalivirasto - vammaisten palvelut, nettisivu 2004
Räty Tapio: Vammaispalvelut - Vammaispalvelulain soveltamiskäytäntä 4. painos, Kynnys ry. 2010
Sosiaali- ja terveysministeriä | Vammaispalvelut
Vammaispalvelut, Jyväskylän kaupunki
Vammaispalvelut, Kauhajoen kaupunki, nettisivu 2004
Vammaispalvelut, Kauniaisten kaupunki, nettisivu 2007
Vammaispalveluselvitys valmistui. Ikääntyneet käyttävät eniten vammaispalveluja - Kuntaliitto 2003
Vammaispalvelut, Loimaan seutukunta, nettisivu 2007
Terveyspalvelut
Kehitysvammahuollon BBS 30.11.1997
Kari Viitapohja 15.8.2004, 6.6.2009, 16.12.2010
