 |
Kotipalvelu ja kotisairaanhoito
Kunnallisia kotipalveluja voidaan antaa alentuneen toimintakyvyn, perhetilanteen, sairauden, vamman tai muun vastaavan syyn perusteella silloin, kun apu on tarpeen tavanomaiseen elämään kuuluvista tehtävistä suoriutumiseksi. Kotiapu voi olla säännöllistä tai tilapäistä.Kunnallisista kotipalveluista on säädetty sosiaalihuoltolaissa. Kunta perii kotipalvelujen antamisesta asiakasmaksua. Marja Vaarama ja Anja Noro kirjoittivat Terveyskirjaston artikkelissaan (2005), että kotiin annettavia palveluja ovat olleet kodinhoitoapu, kotisairaanhoito, näiden yhdistelmä eli kotihoito, tukipalvelut, päivätoiminta, päivähoito, päiväsairaanhoito ja omaishoidon tuki. Tukipalveluihin kuuluivat siivous, vaatehuolto, kylvetys, kuljetus sekä ateria-, saattaja- ja turvapalvelu.
Kotisairaanhoidon järjestämisestä vastaa niinikään kunta ja sitä varten terveyskeskuksissa on erillistä henkilökuntaa, joka on koulutukseltaan terveydenhoitajia, erikoissairaanhoitajia, sairaanhoitajia tai perus- tai lähihoitajia. Kotisairaanhoitoon kuuluu hoitotoimenpiteitä sekä näytteiden ja kokeiden ottoa. Myös kotisairaanhoidosta peritään asiakasmaksua. Kotisairaanhoidosta on säädetty kansanterveyslaissa.
Osassa kuntia kotisairaanhoito ja kotipalvelu on yhdistetty yhdeksi kotihoidon yksiköksi. Kunta voi voi toteuttaa kotipalvelua myös palvelusetelin muodossa.
Ikääntyneet suurin käyttäjäryhmä
Kotipalvelut ovat suuntautuneet pääasiassa ikääntyneempään väestönosaan. Mari Sjöholmin Kuntaliitolle laatiman selvityksen (2003) mukaan kuntien kotipalvelutoiminnan piirissä oli 15.084 kaikkiaan 65-74-vuotiasta henkilöä v. 2002. Ikäryhmään 75-84 vuotta kuului samana vuonna 40.540 palvelun saajaa. Yli 85-vuotiaita oli 28.689. Kotisairaanhoidon piirissä oli 17.025 yhteensä 65-vuotiasta tai sitä vanhempaa henkilöä. Stakes-tiedotteessa (96/6.9.1999) kerrottiin, että kunnat ostivat kotipalveluita myös yksityisiltä yrityksiltä. Yksityisiä kotipalveluyrityksiä oli 301 v. 1998. Tilastokeskuksen työvoimatilaston mukaan 16 % sosiaalialan henkilökunnasta oli työssä yksityisellä sektorilla samana vuonna.Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre totesi kotisivullaan 13.5.2004, että Matti Vanhasen hallitusohjelman kotona asumisen tukemista ja avopalvelujen lisäämistä koskevien tavoitteiden taustalla oli huoli siitä, että kotipalvelun saajien määrä laski koko 1990-luvun ja oli pysynyt jokseenkin ennallaan 2000-luvulla tapahtuneesta vanhusväestön kasvusta huolimatta. Mönkäre kirjoitti, että ikääntyminen on erityisen suuri haaste, koska väestömme ikääntyy muita EU-maita nopeammin. Hän mainitsi OECD-maista vain Japanin vanhenevan nopeammin kuin Suomi. Lisäksi hän arvioi, että ikäihmisten osuus väestöstä lähes kaksinkertaistuu seuraavan kolmenkymmenen vuoden aikana.
Tampereen Radionuutisissa kerrottiin 28.10.2004, että kunnallisia kotipalveluja oli tarjolla yhä harvemmille tamperelaisvanhuksille. Vuonna 2003 palvelua oli saanut alle 10 prosenttia 75-vuotta täyttäneistä. Syynä oli se, että vanhusten määrä oli kasvanut, mutta kotipalvelujen voimavaroja ei nostettu vastaavasti.
Asiakasmaksuista
STM:n verkkosivulla (2010) todettiin, että kotipalvelun ja kotisairaanhoidon maksut määräytyvät sen mukaan, onko hoito tilapäistä vai jatkuvaa ja säännöllistä. Tilapäisestä kotipalvelusta voidaan periä kunnan päättämä kohtuullinen maksu. Edelleen mainittiin, että tilapäisestä kotisairaanhoidosta voitiin periä 1.1.2010-31.12.2011 enintään 13,70 euroa, jos kotikäynnin suoritti lääkäri tai hammaslääkäri, ja enintään 8,70 euroa, jos kotikäynnin suoritti sairaanhoitaja tai kodinhoitaja. Jatkuvasta hoidosta voitiin periä kuukausimaksu, joka määräytyi palvelun laadun, määrän, saajan maksukyvyn ja perheen koon mukaan. Maksukykyä määriteltäessä tuli ottaa huomioon palvelun saajan ja hänen kanssaan yhteistaloudessa elävän puolison tulot.Lisätietoja:
Ala-Nikkola, Merja: Sairaalassa, kotona vai vanhainkodissa? Etnografinen tutkimus vanhustenhuollon koti- ja laitoshoidon päätöksentekotodellisuudesta. Acta Universitatis Tamperensis. Tampere 2003
Engeström, Yrjö - Niemelä, Anna-Liisa - Nummijoki, Jaana - Nyman, Juha (toim.): Lupaava kotihoito: Uusia toimintamalleja vanhustyöhön. PS-kustannus 2009
Esperin kevätbrunssi, Sinikka Mönkäreen kotisivu 13.5.2004
Haapakorpi, Arja ja Haapola, Ilkka: Työn organisointi ja työhyvinvointi sosiaali- ja terveysalalla – esimerkkinä vanhusten kotihoito - Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Työ ja yrittäjyys 35/2008, Edita Publishing Oy
Heinola, R: Asiakaslähtöinen kotihoito. Opas ikääntyneiden kotihoidon laatuun. Helsinki: Stakes 2007
Heikkilä, Matti & Parpo, Antti (toim.): Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukatsaus 2002. Helsinki: Stakes, 2002
Hurme, E: Kotihoidon moniammatilliset tiimit ja työn muutos. Pro gradu -tutkielma. Aikuiskasvatustiede. Helsingin yliopisto, Kasvatustieteen laitos. 2007
Ikonen E.-R. & Julkunen S: Kehittyvä kotihoito. Helsinki: Edita 2007
Koskimies, Inari: Älkää unohtako meitä – Räätälöityjen kulttuuripalvelujen tarve, toteutus ja sovellettavuus kirjaston kotipalvelussa - Opinnäytetyö (AMK). Turun ammattikorkeakoulu 2010
Kotihoidon sisältö ja tapaustutkimukset kotihoidon organisoinnista yhdistetyssä sosiaali- ja terveystoimessa - Sinkkonen, S., Tepponen, M., Paljärvi, S. & Rissanen - Kunnallistieteellinen aikakauskirja 29 (3), 177–195/2001
Kotipalvelu, Ähtärin kunta, nettisivu 2004
Kotihoito tukee kotona selviytymistä - Sosiaali- ja terveysministeriö
Kulha-Hynninen Tiina: "Mul on niin sydän täynnä" - Omaisen ja kotipalvelun hoivakumppanuus. Opinnäyte, Doiakonia-ammattikorkeakoulu, Pori 2009
Kuntien järjestämät vanhusten palvelut vuonna 2002, Mari Sjöholm, Suomen Kuntaliitto 2003 (xls)
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista
Larmi, A., Tokola, E. & Välkkiö, H: Kotihoidon työkäytäntöjä. Helsinki: Tammi 2005
Leiwo, L. & Teräsalmi, P: Kotisairaanhoidon ja kotipalvelun työntekijöiden yhteistyö vanhusasiakkaan hoidossa. Kuopion yliopisto, hoitotieteen laitos, pro gradu -tutkielma 2005
Malin, Maili: Kotihoito Helsingissä. Vanhusten ja henkilöstön kokemuksia. Helsingin kaupungin tietokeskuksen tutkimuksia 1996: 6. Helsinki 1996
Perälä, M.-L., Grönroos, A. & Sarvi, A: Kotihoidon henkilöstön työ ja hyvinvointi. Raportteja 8/2006. Helsinki: Stakes
Suomen sähköinen säädöskokoelma
Tedre, Silva:Hoivan sanattomat sopimukset. Tutkimus vanhusten kotipalvelun työntekijöiden työstä. Joensuun yliopiston yhteiskuntatieteellisiä julkaisuja nro 40. Joensuu 1999
Tenkanen, Raija: Kotihoidon yhteistyömuotojen kehittäminen ja sen merkitys vanhusten elämänlaadun näkökulmasta. Acta Universitatis Lapponiensis 62. Rovaniemi 2003
Tepponen, Pirkko: Yli 75-vuotiaiden kotihoitoasiakkaiden palvelujen toteuttaminen pääkaupunkiseudulla. Tutkimus Espoon, Helsingin ja Vantaan kaupungeissa. Helsingin yliopisto, Yleislääketieteen ja perusterveydenhuollon osasto. Väitöskirjat 1: 2003. Helsinki 2003
Salakari, Suvi ja Karinharju, Outi: Kustannuslaskentahanke: Kotipalvelu, ilta- ja yöpartio ja kotipalveluauto - Porin Sosiaalikeskus 26.11.2004
Syvänen, Sirpa: Vanhus- ja kehitysvammaisten palvelujen uudelleen organisointi ja kehittäminen Kestilän kunnassa - Kehittämisprojekti 1.2.1997 - 31.1.1999, Tampereen yliopisto, Työelämän tutkimuskeskus
Tilastokeskus - Statistikcentralen - Statistics Finland
Uusitalo H. & Parpo, A, (toim.) Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukatsaus. Raportteja 250. Helsinki: Stakes 2000
Yksityisten sosiaalipalveluntuottajien määrä kasvaa edelleen - vuonna 1998 palveluja tarjosi noin 2 300 toimintayksikköä, STAKES-tiedote 96/6.9.1999
Vanhusten kotihoito kolmesta näkökulmasta Vanhukset, työntekijät ja johto integroinnin ja asiakaskeskeisyyden arvioijina - Sirpa Andersson, Riitta Haverinen, Maili Malin - Yhteiskuntapolitiikka 69 (2004):5
Vanhusten palvelut - Marja Vaarama ja Anja Noro - Terveyskirjasto 18.7.2005
VOUTILAINEN, PÄIVI & VAARAMA, MARJA & BACKMAN, KAISA & PAASIVAARA, LEENA & ELONIEMI-SULKAVA, ULLA & FINNE-SOVERI, U. HARRIET (toim.): Ikäihmisten hyvä hoito ja palvelu. Opas laatuun. Oppaita 49. Helsinki: Stakes, 2002
Kari Viitapohja 14.2.2004, 17.8.2004, 28.10.2004, 3.12.2010