Vaalijala
Nenonpellontie 40, 76940 Nenonpelto
Vaalijalan kuntoutuskeskus sijaitsee muutaman kilometrin päässä
Pieksämäen keskustasta ja sitä hallinnoi Vaalijalan kuntayhtymä. Siihen
kuuluvat Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Itä-Savon sairaanhoitopiirien
kunnat sekä Hartola Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiristä.
Vaalijalan
kuntoutuskeskuksen, entinen keskuslaitos, osastoilla annetttiin
Vaalijalan kuntayhtymän nettisivun (19.10.2008) mukaan
ympärivuorokautista kuntoutusta ja hoitoa kehitysvammaisille
henkilöille. Hoitojakson pituus riippui asiakkaan tarpeista.
Lyhytaikaisjaksolla voitiin tarkistaa mm. asiakkaan
kuntoutussuunnitelma, lääkitys tai apuvälinetarve. Hoitojaksoja
tarjottiin myös kotona tapahtuvan hoidon tukemiseksi. Pitkäaikaishoitoa
tarjottiin vaikeavammaisille henkilöille, jotka tarvitsivat jatkuvasti
erityiskoulutetun henkilöstön apua ja tukea ympärivuorokautisesti.
Kullakin osastolla oli oma osaamisalueensa, johon henkilöstö sai
jatkuvasti koulutusta. Kaikille tarjottiin myös päivä- ja/tai
työtoimintaa osaston ulkopuolella. STM:n selvityksen mukaan
Vaalijalassa oli vuoden 2007 alussa 256 laitoshoidettavaa
kehitysvammaista.
Vaalijala kunnallistettiin v. 1975 ja siitä muodostettiin kuntainliitto, johon kuului 41 kuntaa.
Arsmet Galleryn nettiisivulla 19.10.2008 kerrottiin, että
Suomen
Kirkon Sisälähetysseuran diakonian työntekijät toivat viime vuosisadan
alussa tiedon Laatokan Karjalan köyhien kotien "äänettömästä hädästä".
Tämä sanoma kosketti ja näin Vaalijalan syntysanat oli lausuttu.
Radikaalisti aikaansa edellä elävä ihminen ja pappi, Otto Aarnisalo
otti kirkon puolesta hoitaakseen käytännön työn haasteet. Vaalijala
perustettiin v.1907 Sortavalaan, kokoonsa nähden vilkkaaseen
kulttuurikaupunkiin. Suomi oli tuolloin Venäjään liitetty
suuriruhtinaskunta. Aika oli raskas, eikä yhteiskunta pystynyt
vastaamaan kaikkiin haasteisiin ja varsinkin "vaivaishuolto" oli
kovasti puutteellista. Otto Aarnisalo teki ratkaisevan askeleen, kun
hän esitellessään Sortavalaan rakennettavan diakonissalaitoksen
suunnitelmia kertoi, että suunnitelmaan sisältyi osasto viidelle
kehitysvammaiselle ja mielisairaalle. Diakonissalaitoksen rakennustyö
alkoi syksyllä 1906 ja perustusta kaivettaessa huomattiin maaston muoto
sellaiseksi, että kaksikerroksisen rakennuksen alle saataisiin vähillä
kustannuksilla kolmas eli pohjakerros. Vaalijala sai alkunsa ja
sijaintinsa vuoksi sitä alettiin kutsua "Katakombeiksi". Sivulla esiteltiin Armas
Hutrin tekemää alttaritaulua, jota pidettiin taitelijan päätyönä.
Stakesin Dialogi-kehden mukaan (14.4.2008) Vaalijalan kuntayhtymästa oli
muodostettu kuntien vapaaehtoinen yhtymä. Kuntayhtymän johtajana toimii
Erkki
Paara.
Lisätietoja:
Kehitysvammaisten erityishuolto
Laitoshoito
Palvelujen tuottajien ja järjestöjen linkkilista
Markku Niemelä, Krista Brandt (toim.): Kehitysvammaisten yksilöllinen asuminen. Pitkäaikaisesta laitosasumisesta kohti yksilöllisempiä asumisratkaisuja. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2007:73, Helsinki 2008
Vaalijalasta tuli vapaaehtoinen kuntayhtymä, uutinen Dialogi, Stakes, Sivu 29-3/2008, julkaistu 14.4.2008
Kari Viitapohja 19.10.2008
