Sosiaalinen integraatio
Ihmisen kehitys perustuu perimän ohella ympäristöolojen vaikutukseen, ennen muuta sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Tämä koskee myös vammaisia ja vammaisuutta, joka nykyisin määritelläänkin usein yhteiskunnan ja yksilän väliseksi tilanteeksi (WHO 2011).
Yhteiskunnallisten määritelmien mukaan vammaisuus riippuu siitä miten vammainen kykenee elämään yhteiskunnassa. Jos vamma ei haittaa tavanomaisessa elämässä suoriutumista, se lakkaa olemasta vamma.
Tavoitteena normaalisuus
Viime vuosikymmeninä on lisääntyvästi korostettu vammaisten laitoksiin sijoittamisen asemesta avopalvelujen kehittämistä ja vammaisten oikeutta elää muiden ihmisten joukossa (mm.
Niemelä ja
Brandt 2008). On puhuttu mm. koulutuksellisesta ja sosiaalisesta integroinnista. Vammaisia on siirretty ympäri maailmaa erityiskouluista ja -luokilta normaaliluokille henkilökohtaisten tukipalvelujen avulla. Hoitolaitosten tilalle on rakennettu
palveluasuntoja,
päivähuoltoloista ja
suojatyäkeskuksista on siirrytty
avotyätoimintaan jne.
Integraation onnistumisen on nähty riippuvan enemmän vammaisten vuorovaikutuksesta
sosiaaliseen ympäristöänsä kuin heidän fyysisestä tai psyykkisestä suorituskyvystään.
Roolisuoritukset tärkeitä
Sosiologiassa ihmisten yhteiskunnallisia suhteita on kuvattu mm. roolimalleilla. Ihmiset valitsevat käyttäytymisensä ns. rooliodotusten mukaisesti, koska muut ihmiset ja ihmisten luomat organisaatiot toisaalta pakottavat ja toisaalta palkitsevat roolisuorituksiin.
Sosiaaliset roolit liittyvät vuorovaikutussuhteita sääteleviin yhteisätilanteisiin. Yhteiskunnan makrotasolla esiintyvät tärkeät valtaroolit, jotka kytkeytyvät tyäntekoon, omistamissuhteisiin ja politiikkaan. Ne määräävät ihmisen yhteiskunnallisen aseman, elämäntavan yleisen tyylin jne. henkilökohtaisesti vaikuttavimmat roolit syntyvät erilaisten viiteryhmien ympärille. Tällaisia ovat mm. perhe, tyätiimi, seurakunta, jalkapalloporukka, koululuokka ja sen sellaiset. Ja sitten on olemassa erilaisten tilapäisroolien loputon joukko. Käyttäytymistä ohjaavat näissä tilanteissa asiakasrooli kaupassa, verovirastossa, vanhempana esiintyminen koulun vanhempainillassa tai lahjoittajan rooli SPR:n veripalvelussa.
Roolisuorituksille on ominaista, että niitä pitää jatkuvasti vaihtaa tilanteesta toiseen. Hautajaisissa ei ole lupa käyttäytyä kuin korttisakissa, isän ja aviomiehen rooleja ei saa sotkea jne (esim.
Eskola 1973).
Roolikasauma säätelee sopeutumista
Keskimääräisellä suomalaisella on tutkimusten mukaan keskimäärin 40 - 60 suhteellisen pysyvää rooliasemaa. Laitoksessa asuvalla määrä putoaa romahdusmaisesti.
Ihmiselle on yleensä tärkeää, että hänellä on elämässään onnistumisen kokemuksia, mikä toteutuu palkitsevien roolisuoritusten kautta. Toisaalta tarvitaan myös haasteita ja vähemmän arvostetuista rooleista parempiin pyrkimistä.
Kehitysvammaisten ongelmana on roolikasauman suppeus ja roolien yhdensuuntaisuus. Yksittäiset onnistumiset eivät riitä turvaamaan menestyjän roolia kenties missään viiteryhmässä ja mahdollisuus valita ryhmien välillä on vähäinen. Haasteita toki riittää, mutta usko niistä selviytymiseksi puuttuu.
Kehitysvammaisille tyypillinen alisuorittajan asenne ja toisinaan esiintyvä häiriökäyttäytyminen ovatkin seurausta turhautumisesta omaan sosiaaliseen asemaan.
Voiko sosiaaliseen integraatioon kuntouttaa?
Jokaisen valtakulttuurin pelisääntäihin kuuluu poikkeavuuden vierastaminen. Ihmistä ei hyväksytä, jos hänen roolisuorituksiaan pidetään kovin epäpätevinä. Poikkeavuutta lieventävä asianhaara on, jos pääsee ympäristön mielipidejohtajien suosioon. Koulussa opettajan asenne voi ratkaista hyväksytäänkä vammainen opiskelija ryhmään ja millaisia asemia hän voi siinä saavuttaa. Tyäpaikalla luottamusmiehen asenne voi olla määräävä.
Sosiaalityäntekijät voivat selvittää roolikasauman suuntautumista ja tarvittavia tukipalveluja. Kehitysvammaisille voidaan hankkia
tukihenkilöitä asumisen tai tyänteon onnistumisen turvaamiseksi. Vertaisryhmäkytkennät saattavat olla tärkeitä. Varsinainen kuntoutuminen riippuu kuitenkin aina siitä kuntoutuuko myös ympäristö hyväksymään vammaisen ja suhtautumaan häneen normaalisti.
Lisätietoa:
Allardt, Erik & Littunen, Yrjä: Sosiologia. 2. täysin uudistettu laitos. Porvoo: WSOY, 1961
Burr, Vivien: Sosiaalipsykologisia ihmiskäsityksiä. (The person in social psychology, 2002.) Suomentanut Jyrki Vainonen. Tampere: Vastapaino, 2004
Eskola, Antti: Sosiologian tutkimusmenetelmät. 4. uudistettu painos. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1973
Eskola, Jari & Pihlsträm, Sami (toim.): Ihmistä tutkimassa: Yhteiskuntatieteiden metodologian ajankohtaisia kysymyksiä. Kuopio: Kuopion yliopisto, 2003
Goffman, Erving: Arkielämän roolit. (The presentation of self in everyday life, 1959.) Taskutieto 67. Suomentanut Erkki Puranen. Porvoo: WSOY, 1971
Helne, Tuula: Syrjäytymisen yhteiskunta. Tutkimuksia 123. Helsinki: Stakes 2002
Hinkka, Terhi; Koivisto, Juha; Haverinen, Riitta: Kartoittava kirjallisuuskatsaus sosiaalisen kuntoutuksen tyämuodoista ja niiden vaikutuksista. Stakes : Helsinki 2006
Hänninen, Sakari & Karjalainen, Jouko & Lahti, Tuukka (toim.): Toinen tieto: Kirjoituksia huono-osaisuuden tunnistamisesta. Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, 2005
Inkluusio, ekskluusio ja integraatio sosiaalipolitiikassa - Kiistakysymysten kartoitusta - Risto Eräsaari -
Janus 3/2005
Jussila, M: Integroitu tyäkeskus: Kokkolan tyäkeskuksen tyäntekijäiden sosiaaliset suhteet ja tyäviihtyvyys. Kehitysvammaliitto 1981
Järvelä, S. & Laukkanen, M: näkökulmia voimavaraistamiseen: Employment Integra -projektien empowerment-teematyäraportti. Adapt/Employment -julkaisut 19. Helsinki: Tyäministeriä 2000
Karjalainen, V. & Vilkkumaa, I. Kuntoutus kanssamme: ihmisen toimijuuden tukeminen. Helsinki: Stakes 2004
Kliininen sosiologia
Kuotola, U: näkövammaisten integroituminen yhteiskuntaan. Tampereen yliopisto 1976
Ladonlahti, Naukkarinen, Vehmas (toim.): Poikkeava vai erityinen? Erityispedagogiikan monet ulottuvuudet. Juva: Atena 2003
Madridin julistus: Syrjimättämyys ynnä positiiviset toimet = sosiaalinen integraatio - European Disability Forum, nettisivu 2004
Moberg, S: Integraatio kehitysvammahuollossa: käsiteanalyysi ja teoreettinen tausta. Kehitysvammaliitto 1980
Moberg, S: Poikkeavuuden hyväksyminen ja poikkeavien sosiaalinen etäisyys. Kehitysvammaliitto 1984
Murto, P., Naukkarinen, A. & Saloviita, T. (toim.): Inkluusion haaste koululle. Jyväskylä: Gummerus 2001
Niemelä Markku, Brandt Krista (toim.): Kehitysvammaisten yksilällinen asuminen. Pitkäaikaisesta laitosasumisesta kohti yksilällisempiä asumisratkaisuja. Sosiaali- ja terveysministeriän selvityksiä 2007:73, Helsinki 2008
Osattomuus, etnisyys ja kehitysvammojen esiintyvyys (lyhyt seloste) - Emerson E - J Epidemiol Community Health. 2010 Oct 1
Perätalo Vesa: näkövammaisten integroiminen eri vuosikymmeninä : Tasa-arvoistaako integrointi? PRO FORMA DIDACTICA. Oulun seudun ammattikorkeakoulu 2002
Sipilä, Jorma: Sosiaalisten ongelmien synty ja lievittäminen. Helsinki: Tammi 1979
Sosiaalinen kuntoutus - Wikipedia
Särkkä, Martti: Kehitysvammaisen tyäntekijän sosiaalinen integraatio tyäyhteisään. Opinnäytetyä. Jyväskylän ammattikorkeakoulu 2010
Teittinen, Antti: Hahmotuksia vammaisuuden sosiologiselle tutkimukselle - Tampere : Westermarck-seura 2006
Timonen, T:. Anna kaikkien kukkien kukkia! Kokemuksia päiväkoti-integraatiosta. Kehitysvammaliitto 1985
Uudenmaan erityishuoltopiiri, asumispalvelutyäryhmän raportti, nettisivu 2004
Vainio Sanna ja Vuolle Mirja: Erityisoppilaiden sosiaalinen integroituminen luokkayhteisään - pro gradu -tutkielma, Jyväskulän ylopisti 2091
Vammaispolitiikka
Social Integration, Leisure, and Individuals with-Intellectual Disability - Parks & Recreation | Find Articles at BNET
Association of University Centers on Disabilities (AUCD)
Association for Social Inclusion Persons with Mental Retardation, verkkosivu 2004
Bulletin on Social Integration Policies - United Nations
Inclusion Daily Express
Inclusion International
Integration of People with Disabilities, Council of Europe
Ritzer George & Smaret Barry (toim.): Handbook of Social Theory. London: Sage 2003
Social Integration, Leisure, and Individuals with-Intellectual Disability - Looksmart
The Arc's Community Integration Report on Recreation and Leisure Activities, nettisivu 2004
WHO | Disabilities
Kari Viitapohja 14.12.1997, 1.2.2004, 17.1.2011
