henkilökohtainen budjetointi
Hannu
Taavitsainen (2010) kirjoitti, että Hollannissa oli luotu sote-aloille laajat henkilökohtaiseen budjetointiin perustuvat markkinat, mukana monia säätiä- ja järjestämuotoisia toimijoita. SITRA:n Kuntaohjelmassa 40 suomalaista asiantuntijaa oli matkustanut tutustumaan mahdollisesti 2010-luvun megatrendiksi nousevaan ilmiään.
Hollannissa oli päätetty, että jokaisen aikuisen tulee ottaa lakisääteinen terveysvakuutus, joka maksaa noin 1.100 euroa vuodessa. Kukin voi valita vakuutusyhtiänsä. Sen sijaan yhtiä ei voi valita asiakkaitaan: sen tulee hyväksyä kaikki halukkaat. Valinnanvapautta oli toteutettu myös pitkäaikaishoidon tueksi kehitettyjen henkilökohtaisten budjettien avulla. Asiakas saattoi ostaa hänelle myönnetyllä budjetilla apua mm. jokapäiväisiin tarpeisiin, kuten aterioihin ja aamutoimiin. Budjetilla voi myös hakeutua viikonlopuksi hoitoon kodin ulkopuolelle.
Keskimääräinen henkilökohtainen budjetti oli 1.800 euroa vuodessa. Enimmäismäärä oli 300 euroa/vuorokausi tai 100.000 euroa vuodessa. henkilökohtainen budjetti myönnettiin omasta tai omaisen hakemuksesta.
In Control
In Control on vuonna 2003 aloittanut hyväntekeväisyysjärjestä. Eeva
Gränstrand (
Ketju 2009) kirjoitti artikkelissaan, että järjestä on auttanut luomaan uutta hyvinvointiyhteiskuntaa, jonka kaikki jäsenet voivat hallita elämäänsä yhteiskunnan täysivaltaisina jäseninä. In Control toimi yhteistyössä kansalaisten, valtion, muiden hyväntekeväisyysjärjestäjen sekä kaupallisten yritysten kanssa.
äIn Controlin toimintaideologia lähtee ajatuksesta, että
kehitysvammaiset ovat itse oman elämänsä parhaita asiantuntijoita. Siksi heille myös täytyy antaa päätäntävalta omasta elämästäänä, Gränstrandin haastattelema John Water
Waters kiteytti.
In Control oli ajanut Englannissa läpi henkilökohtaisen budjetoinnin mallin. Sen kehitti järjestässä tyäskentelevä Simon
Duffy. Aluksi mallia kokeiltiin pienen vammaisista koostuvan pilottiryhmän kanssa ja haastatteluhetkellä sen piirissä oli 10.000 ihmistä. Sekä konservatiivit että tyäväenpuolue kannattivat henkilökohtaisen budjetoinnin mallia, joten järjestelmän ajateltiin laajenevan koko maan kattavaksi.
Tiedän mitä tahdon!
Kehitysvammaliitto ja
Kehitysvammaisten Palvelusäätiä päättivät toteuttaa Tiedän mitä tahdon! -projektin vuosina 2010ä2013. Siinä oli määrä kehittää ja kokeilla suomalaiseen toimintaympäristöän soveltuvaa henkilökohtaista budjetointia. Palvelut ja tukimuodot oli tarkoitus suunnitella kehitysvammaisen todellisten tarpeiden mukaan. Ratkaisuja suunniteltiin haettavaksi myös totuttujen palvelu- ja tukivalikoimien ulkopuolelta.
Projektin kehittämispäällikäksi valittiin Susanna
Hintsala sekä suunnittelijoiksi Marika
Ahlsten ja Aarne
Rajalahti. Raha-automaattiyhdistys rahoitti hanketta v. 2010 yhteensä 150.000 eurolla ja seuraavana vuonna 250.000 eurolla.
Sitralta rahoitusta omaishoitoon soveltamiseksi
Sitran uutisessa (2010) kerrottiin kuntien selvittävän ja valmistelevan Suomen itsenäisyyden juhlarahaston tuella henkilökohtaisen budjetin käyttäänottoa osana omaishoidon tukea. Tampereen kaupungin oli määrä toteuttaa projekti yhdessä muiden kuntien kanssa kesäkuun 2011 loppuun mennessä. henkilökohtaisen budjetin etuina pidettiin muun muassa sitä, että se lisää valinnanvapautta ja päätäsvaltaa omista palveluista. henkilökohtaisen budjetin katsottiin tarjoavan omaisille uusia mahdollisuuksia hoitaa vanhempiaan ja läheisiään.
Lauttasaari-malli
Tekes rahoitti Helsingin kaupungin Lauttasaari-malli-projektia, jonka tavoitteeksi asetettiin asiakaslähtäisen julkisen, yksityisen, kolmannen sektorin ja vapaaehtoisten toimijoiden yhteistyän kehittäminen. Hankkeessa oli määrä kokeilla henkilökohtainen budjetti -ideaan perustuvaa toimintamallia ja kokeilla palvelusetelin uusia käyttäalueita. Hanke nivoutui Tekesin SOTE-ohjelmaan (Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä 2008ä2015).
Edullisuus tähtäimessä
"Sosiaalihuollon asiakkaille annettu suora raha ei lisää sosiaalihuollon menoja", mainittiin
THL:n tiedotteessa 25.11.2010. Raha voi olla tavallisia julkisia palveluja tehokkaampi tapa tuottaa hyvinvointia, kävi ilmi Britanniassa tehdyssä henkilökohtaisten budjettien kokeilussa. Professori Jose-Luis
Fernandezin mukaan henkilökohtaiset budjetit lisäsivät sosiaalihuollon asiakkaiden elämänhallintaa ja asiakastyytyväisyyttä, eivätkä ne tulleet yhteiskunnalle sen kalliimmiksi kuin vertailuryhmälle perinteisesti tarjotut palvelut.
Professori Fernandez London School of Economicsästa puhui Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuotuisessa terveys- ja sosiaalitaloustieteen CHESS-seminaarissa.
Kritiikkiä
Carolyn
Atkinson (BBC 2010) raportoi brittiläisten sosiaalialan järjestäjen varoituksista, joiden mukaan henkilökohtainen budjetointi voi olla vahingollinen henkilöille, jotka eivät itse pysty tekemään päätäksiä edivätkä osaa vaatia asianmukaisia palveluja. Parkinson-järjestän Donna
O'Brien kertoi haastattelussa tapauksista, joissa henkilökohtaisia budjetteja oli leikattu niin etteivät vammaiset pystyneetkään hankkimaan tarvitsemiaan palveluja.
Päiväkeskuksen johtaja Eleanor
Cowan kertoi, että henkilökohtaiseen apuun käytetty aika oli monen osalta vähentynyt dramaattisesti eikä ollut epätavallista, että liikuntavammainen joutui ihmettelemään miten päästä aamulla ylös vuoteestaan, kun rahat eivät riittäneet tarvittavaan apuun.
Sokea ja pyärätuoliin sidottu Graeme
Ellis kertoi miten hänen 21.000 punnan vuosibudjettinsa oli puolitettu mielivaltaisesti sosiaalityäntekijän toimesta. Säästätoimet olivat seurausta siitä, että Britanniassa oli päätetty leikata sosiaalipalvelumenoja 33%:lla hallituskauden aikana.
Markku
Laatu (Yhteiskuntapolitiikka 2009) vertasi modernia yksityistämispolitiikkaa 1800-luvun elätehoitoon, jonka tarkoituksena oli vähentää julkisia vaivaishoitokustannuksia ja julkista vastuuta yhteiskunnan heikompiosaisista.
Lisätietoja:
Alakeson, V: International Developments in Self-Directed Care. New York, NY: The Commonwealth Fund 2010
Alakeson, V: Putting Patients In Control: The case for extending self-direction into the NHS. London: Social Market Foundation (2007a)
Alakeson, V: The Contribution of Self-Direction to Improving the Quality of Mental Health Services. Washington DC: Office of the Assistant Secretary for Planning and Evaluation (2007b)
Are personal budgets more cost-effective? Is personalisation compatible with saving money? - Dunning, J. - Community Care, 12 Feb 2010
Boost for äcost-effectiveä individual budget - Brindle, D. - The Guardian, 28 Jan 2010
Brewis, et al: Citizenship in Health. London: In Control Publications 2010
Coyle, D: Recovery Budgets in a Mental Health Service. Evaluation recovery budgets for people accessing an Early Intervention Service and the impact of working with self-directed services on the team members within a North West of England NHS Trust. Liverpool: Merseycare NHS Trust 2009
Charities in social care personal budgets warning - Carolyn Atkinson - BBC News 3 December 2010
Dixon, J: Making Progress on Efficiency in the NHS in England: Options for system reform.
London: Nuffield Trust 2010
Duffy, S. et al: The economics of self-directed support, in Hatton C. et al. (2008) A Report on In Controläs Second Phase: Evaluation and learning 2005ä2007. London: In Control Publications 2008
Financial management of personal budgets - Audit Commission 2010
Glasby, Jon and Littlechild, Rosemary: Direct payments and personal budgets. Putting personalisation into practice - Policy Press 2009
Glendinning, C. et al: Evaluation of the Individual Budgets Pilot Programme. York: Social Policy Research Unit 2008
Govt unveils "personal budgets" for disabled care - Nov 16, 2010 - Reuters
In Control
Jones, K. et al: Early experiences of implementing personal health budgets. PSSRU Discussion Paper 2726/2. 2010
Kokemuksia muualta. Britannia: Elämä omissa käsissä - Eeva Gränstrand - Ketju 5/2009
Missä kulkevat sosiaalipalvelujen kaupallistamisen riskirajat? - Markku Laatu - Yhteiskuntapolitiikka 1/2009
Palveluseteli
Personal Budgets, Self-Directed Support and Your Support Plan -
Nottingham City Council
Rahan suora antaminen voi olla julkisia palveluja tehokkaampi tapa tuottaa hyvinvointia - CHESS-seminaarin tiedote -
THL- 25.11.2010
Sitran Kuntaohjelman palvelusetelihanke rahoittaa henkilökohtaisen budjetin kehittämistä vanhuspalveluihin - Uutinen 14.9.2010, Sitra
Sosiaalihuoltolaki
Sosiaaliturvan menoerät
Supporting people with disabilities in managing individual budgets: the role of support brokers - Quach ED, O'Connor DD, McGaffigan E. - Prof Case Manag. 2010 Jan-Feb;15(1):29-37 - PubMed
Tee palvelusta bisnestä-menesty huomisen markkinoilla - Soili Helminen 18.10.2010 - Sitra
The adult day care workforce in England at a time of policy change: implications for learning disability support services - Hussein S, Manthorpe J - J Intellect Disabil. 2010 Jun;14(2):95-110 - PubMed
Why the nation needs a policy push on patient-centered health care - Epstein, R. et al. - Health Affairs 29(8): 1489ä1495/2010
Valinnan vapaus tulevaisuuden trendi sosiaali- ja terveystoimessa? Hollannin malli tarjoaa vaihtoehtoja ja hyvää palvelua - Hannu Taavitsainen -
Kuntalehti 20.1.2010
Vammaispolitiikka
Kari Viitapohja 19.2.2010
