henkilökohtainen avustaja
Kunnan tulee myöntää 1.9.2009 alkaen vaikeavammaiselle henkilökohtainen avustajan palkkaamisesta aiheutuneet kulut tai antaa palvelusetelin tai järjestää palvelun itse. henkilökohtaista apua haetaan kunnan sosiaali- tai perusturvavirastolta.
Joissakin kunnissa ja
erityishuoltopiireissä kehitysvammaisella on ollut mahdollisuus saada
tukihenkilö esimerkiksi asumisen tai vapaa-ajan tueksi.
henkilökohtaisen avustajan palkkaamisesta kouluun tai päiväkotiin huolehtii koulu tai päiväkoti.
Avustajia vaikea saada
Kynnys ry:n nettisivulla (2008) kerrottiin, että Suomessa ensimmäiset henkilökohtaiset avustajat olivat tulleet vuonna 1976 Kauniaisiin. Vammaispalvelulaki tuli voimaan 1987 ja noin 5000 henkilöllä oli v. 2008 mennessä avustajaPäätäs. Määrää oli vaikea arvioida tarkkaan, koska asia oli tilastoitu kahteen eri kohtaan: palveluasumiseen, johon sisältyi henkilökohtainen avustaja tai erillinen henkilökohtainen avustaja -Päätäs. Oli noin 70 kuntaa, jossa ei ollut tehty yhtään avustajaPäätästä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan henkilökohtaisen avustajatoiminnan asiakkaita oli koko maassa vuonna 2008 noin 5.400.
Tyäministeriän nettisivun mukaan (23.4.2003) tyävoimatoimistoissa oli 4.789 avointa henkilökohtaisen avustajan tyäpaikkaa v. 2003. Paikkaa hakevia oli samaan aikaan 567. Ammatin keskikuukausipalkka asettui haarukkaan 1.560-1.797 euroa. Kunnissa tyäskennelleet ansaitsivat paremmin kuin yksityisillä tyäskennelleet. Ammattiin ei liittynyt muodollisia kelpoisuusehtoja. Pohjois-Suomen vammaispalvelujen kehittämisyksikkä VASKI (2008) teki kyselyn Kainuun, Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan kunnille vammaispalveluiden kehittämistarpeista. Kyselyssä pyydettiin arvioimaan myös henkilökohtaisen avustajatoiminnan toimivuutta. Tulosten mukaan toimivuuden koki huonoksi 10 %, kohtalaiseksi 40 %, hyväksi noin 45 % ja erittäin hyväksi noin 5 %.
Oulun kaupungin verkkosivulla kerrottiin (2004), että alle 4 vuotta avustajan tehtävissä toimineelle maksettiin 1.3.2004 alkaen tuntipalkkaa 7,99 euroa, kuukausipalkka oli 1302,25 euroa. Vähintään 4 vuoden kokemuksella tuntipalkka oli 8,39 euroa sekä kuukausipalkka 1367,36 euroa. Vaativasta avustustyästä maksettiin perustuntipalkkaa (sosiaalityäntekijä määritti koulutuksen tarpeen) 8,88 euroa ja peruskuukausipalkka 1447,39 euroa. Jos avustaja oli perheenjäsen tai asui samassa taloudessa, hänelle ei maksettu tyäaikakorvauksia, tapaturvavakuutusmaksuja tai tyättämyysvakuutusmaksuja eikä vuosiloma-ajan palkkaa tai tyäterveyshuollon maksuja. Espoon kaupungin oppaassa henkilökohtaisen avustaja-oppaassa (2006) kerrottiin, että avustajan kuukausipalkka oli 1.3.2005 alkaen 1 405,62 ä brutto. Tuntipalkkaa maksettiin epäsäännällisesti alle 40 tuntia viikossa tekevien avustajille ka se oli 8,27-brutto/tunti.
Honkalampisäätiän nettisivulla (2004) kerrottiin säätiän avustajakeskuksesta. Se tarjosi vammaisille ja pitkäaikaissairaille tarkoitettuja avustajapalveluja ostopalveluina Pohjois-Karjalan kuntiin sekä yksityisille tahoille. Keskuksesta välitettiin avustajia lyhyempi- ja pidempiaikaiseen tarpeeseen. Avustajakeskus järjesti myös henkilökohtaisten avustajien koulutusta, tyänohjausta ja lisäkoulutusta sekä palvelujen käyttäjien neuvontaa. Kehitysvammaisten Palvelusäätiän verkkosivulla (2004) mainittiin, että henkilökohtaisen avustajatoiminnan kokeilusta Sen tarkoituksena oli luoda avustajatoiminnan malli kehitysvammaisten ihmisten asumista ja itsenäistä elämistä edistämään. Malli pohjautui muuten
vammaispalvelulakiin, mutta tyänantajatehtävistä vastasi säätiä.
Lihastautiliitto, Kynnys, näkövammaisten Keskusliitto ja Suomen MS-liitto perustivat yhteisen verkkosivun 21.7.2004. Siinä kerrottiin järjestäjen henkilökohtaisen avustajajärjestelmän kehittämisprojektista (HAJ). Projektin keskeiseksi Päämääräksi oli asetettu vammaispalvelulain mukaisten avustajajärjestelmän kehittäminen ja vaihtoehtoisten toiminta- ja rahoitusmallien luominen.
Rauman kaupungin nettisivulla (2004) mainittiin, että henkilökohtaista avustajaa käytetään useimmiten silloin, kun
kodinhoitajan tai
omaishoitajan apu ei ole riittävä. Helsingin kaupungin sivulla (2004) kerrottiin tavoitteena olevan, että vammainen henkilö voi asua omassa kodissaan, opiskella, käydä työssä ja osallistua yhteiskunnan toimintaan. Tarkoituksena oli että hänen toiminta- ja osallistumismahdollisuutensa säilyvät ja lisääntyvät vammasta huolimatta. Karstulan Kansanopisto tarjosi 30 opintoviikon pituista avustajakoulutusta.
Kari
Raivio haastatteli (Dialogi 6/2004) Seppo
Pihnalaa, joka kertoi, että helsinkiläiselle avustajalle saattoi kertyä 7-120 viikkotuntia tyänantajasta riippuen. Pihnala huolehti Helsingin Invalidien Yhdistyksen (HIY) avustajavälityksestä. HIY:n avustajavälitys oli ainoa henkilökohtaisten avustajien välitykseen erikoistunut tyänvälitys Pääkaupunkiseudulla. Eniten toimeksiantoja tuli Helsingistä, Espoosta ja Vantaalta. Avustajavälityksen rekisterissä oli runsaat 400 tyänantajaa ja yli
500 avustajaa.
Lisätietoja:
henkilökohtainen avustajatoiminta -hanke
HAJ-PROJEKTIN KOTISIVU (henkilökohtainen avustaja -järjestelmä)
henkilökohtainen avustaja / henkilökohtainen apu, VASKI-projekti 2008
henkilökohtainen apu ja vaikeavammaiset - Kalle Känkkälä - Kynnys ry 2008
"henkilökohtainen avustaja on kuin pieni lottovoitto", Kari Raivio, Dialogi 6/2004
henkilökohtainen avustaja, Helsingin kaupunki, nettisivu 2004
henkilökohtainen avustaja, sosiaalikeskus, Rauman kaupunki
henkilökohtainen avustaja, Oulun kaupunki
henkilökohtainen avustaja, Sosiaali- ja terveysministeriä
henkilökohtainen avustaja, Tyäministeriä 23.4.2003
Karstulan Kansanopisto - henkilökohtainen avustaja / Omaishoitajalinja, nettisivu 2004
Opas henkilökohtaisen avustajan tyänantajalle ja avustajalle - Espoon kaupunki, Vammaispalvelujen palvelukeskus 10.5.2006
Tukihenkilötoiminta, Uudenmaan erityispalvelut, nettisivu 2004
Palvelujen tuottajien ja järjestäjen linkkisivu
Vammaisuus - THL 2010
Viimeinen nimetän päivitys 30.11.1997
Kari Viitapohja 11.2.2004, 28.10.2004, 6.6.2009, 1.4.2010
