Erityistyöllistäminen

Ilpo Vilkkumaan ym. (2010) Wikipedia-artikkelissa kerrottiin, että erityistyöllistämisen muodot sisältävät kaikki työssä käymistä tukevat toimenpiteet, jotka normaaleista elinkeinoelämän olosuhteista poiketen lisäävät henkilön tai henkilöryhmän todennäköisyyttä työllistyä ja säilyttää tyäpaikkansa vammaisuudesta tai muusta vajaakuntoisuudesta huolimatta.

Pasi Ylipaavalniemen (2005) mukaan erityistyöllistäminen koostuu työllistymisen monipalvelukeskuksista, tuotannollisista tyäpajoista, muista tyäpajoista, kehitysvammaisten tyätoimintayksikäistä, mielenterveyskuntoutujien tyätoimintayksikäistä tuetun työllistymisen yksikäistä tai palveluista, mielenterveyskuntoutujien klubitaloista, sosiaalisista yrityksistä ja työllistymistä tukevista projekteista. VATESin verkkosivun (2010) mukaan Erityistyöllistämisen yksikäitä oli yli 500. Erityistyöllistämisen yksikäiden toiminnan volyymi oli v. 2003 arviolta 13.100 asiakasta kaikkiaan 290 yksikässä (Ylipaavalniemi 2005).

Huomattava osa menoista takaisin

Kari Karhu kirjoitti projektiraportissaan (2007), että työllistämistoimien toteuttamiseen käytetyistä varoista huomattava osa palautuu takaisin yhteiskunnalle välittämien ja välillisten verojen sekä tyänantajan ja tyäntekijäiden maksamien sosiaalivakuutusmaksujen kautta. Sen lisäksi toiminta on toiminnallisesti edullista yhteiskunnalle ja samalla mielekästä yksiläille.

Tuetusta työllistämisestä

Pasi Ylipaavalniemi (2004) kirjoitti, että Yhdysvalloissa 1980äluvun puolivälissä kehitetty tuetun työllistymisen menetelmä oli alun perin kohdennettu kehitysvammaisille. Suomessa se lanseerattiin vuosina 1995-1997 EU:n Employment Horizon -projektien myätä. Tuetun työllistymisen tyävalmentaja -mallissa pätee Ylipaavalniemi mukaan kolmen T:n periaate: Tyäsuhde, Tavallinen tyäyhteisä ja Tyävalmentaja. Tälläin tuetusti työllistynyt asiakas on palkkatyäsuhteessa tavalliseen yritykseen tai yhteisään (ei vajaakuntoisten työllistämistä varten perustettuun työllistämisyksikkään). Lisäksi tuetusti työllistyneen asiakkaan tyäpaikka on tavallisessa tyäyhteisässä, ei työllistämisyksikässä.

Tyävalmentaja (ja mahdollisesti tyänetsijä) hankkii asiakkaalle tyäpaikan ja tukee asiakasta tyäpaikan hankkimisessa sekä säilyttämisessä toimien yhteistyössä tyänantajan kanssa. Tuetun työllistymisen yksikän tai palvelun asiakkaiden kohdalla on sitouduttu teoriassa kolme vaihetta sisältävään tuetun työllistymisen prosessiin (suunnittelu-, valmistelu- ja tuetun työllistymisen vaihe).

Sosiaalisesta yritystoiminnasta

Sauli Pajarin ESR-raporissa (2005) kerrottiin sosiaalisella yrityksellä tarkoitetaan liikeyritystä, joka on perustettu vajaakuntoisten ja heikossa tyämarkkina-asemassa olevien henkilöiden työllistämiseksi ja joka tuottaa tavaroita ja palveluita markkinaehtoisesti. Sille on tunnusomaista, että henkilöstästä huomattava osa on vaikeassa tyämarkkina-asemassa olevia henkilöitä, joille maksetaan alan yleisen palkkatason mukaista palkkaa.

Tyähänvalmennusta maahanmuuttajille

Lahdessa toteutettiin LATU -projekti vuosina 2000-2007. Siinä etsittiin keinoja maahanmuuttajien (erityisesti pakolaisten ja paluumuuttajien) tyäelämävalmiuksien parantamiseen ja työllistymisen edistämiseen. Toimivimmaksi osoittautui askeleittain etenevä malli, johon maahanmuuttajien tyähänvalmennus perustui.

LATU maahanmuuttajille äprojektin suunnittelu aloitettiin 1990äluvun lopussa, jolloin maahanmuuttajien tyättämyysaste oli n. 40%. työllisyystilanne oli parantunut sen jälkeen, mutta se oli edelleen korkea syntyperäisiin suomalaisiin verrattuna. Tyäministeriän arvion mukaan ulkomaalaisten tyättämyysaste oli vuoden 2006 lopussa 24% ja koko väestön 8%.

Tyähänvalmennukseen osallistuneista 75:stä maahanmuuttajataustaisesta asiakkaasta sijoittui 46% tyäelämään ja 30% koulutukseen. Toiminta saavutti vakiintuneen aseman sekä asiakkaiden että yhteistyätahojen piirissä.

työllisyysportti

työllisyysportti-nimisen verkkopalveluun (2010) oli koottu tietoa työllistymiseen liittyvistä palveluista Tampereen kaupunkiseudun alueella. Palveluista ovat mukana varsinaiset työllisyyspalvelut ja työllistymistä tukevat ohjaus-, valmennus-, koulutus- ja kuntoutuspalvelut. Lisäksi työllisyysporttiin on koottu ajankohtaista tietoa seutukunnallisesta tyäpolitiikasta.

Verkkopalvelun tavoitteeksi oli asetettu työllisyydenhoidossa tyäskentelevien tukena toimiminen asiakastyössä ja toimijoiden välisen yhteistyän edistäminen. Tiedon kokoamisen samaan osoitteeseen ajateltiin helpottavan palveluiden läytämistä.

työllisyysporttiäportaalin ylläpidosta ja kehittämisestä vastasi Tampereen kaupunkiseudun tyävoiman palvelukeskus.

Välimarkkinoilla

Akaa, Valkeakoski, Urjala ja Kylmäkoski perustivat Välike-palvelun Etelä-Pirkanmaan välityämarkkinoiden kehittämishankeena. Sen tavoitteeksi asetettiin vaikuttavuuttavuuden parantaminen välityämarkkinoiden toiminnassa, edelleen sijoittamisessa ja tyänantajalähtäisen koulutuksen (työssä oppimiskoulutuksen) toteuttamisessa. Välikkeen tärkeimmiksi yhteistyäkumppaneiksi koettiin kolmannen sektorin toimijat (kuntien tyäpajat, tyättämien yhdistykset ja muut työllistävät yhdistykset), yritykset, tyävoimahallinto, tyävoiman palvelukeskus sekä kuntien sosiaalivirastot.

Vantaan valo

Vantaan valo (verkkosivu 2010) perustettiin Vantaan kaupungin, aikuiskouluttaja Edupolin ja sosiaalisen yrityksen Lubor Oy:n kanssa. Sen tavoitteeksi asetettiin asiakaan auttaminen tyäelämään sijoittumiseksi.

Tarkoituksena oli edistää ja lisää hankalasti työllistettävien (pitkäaikaistyättämät, vaikeasti työllistyvät sekä vajaakuntoiset) sijoittumista avoimille tyämarkkinoille. Sen oli määrä tapahtua luomalla tyättämälle yksilällinen asiakaspolku kuntoutuksesta tyäelämään.

Mannaa

Manna ry:n verkkosivulla (2010) kerrotiin Polut, Portaat, Pitkospuut (PPP) -hankkeesta. Mannan tavoitteena oli yhteistyäverkoston avulla läytää ja mallintaa hyviä työllistymispolkuja kotipalvelu-, keittiä-, puhtaanapito- ja ympäristätehtäviin.

Osaamisen näyttäminen tärkeää

Ylä-Savon verkkolehdessä (2010) haastateltu Lasse Hakala kertoi, että työllistymisen kannalta ykkäskysymys on se, että tyänhakija Pääsee näyttämään osaamisensa edes jollain tapaa. "Vaikka se tapahtuisi tyäpajassa, niin se ei ole mikään huono asia, kun useimmiten näytät jäävät puheiden tasolle etenkin kun hakijoita paljon", Hakala sanoi.

Verkkolehden mukaan Ylä-Savon verkostopajan koordinaatiohankkeen (VERKA) avulla Ylä-Savossa sijaitsevat tyäpajat ja tuotannolliset tyäkeskukset olivat tuotteistamassa ja kehittässä pajayksikäissä valmentautuville tai kouluttautuville tyänhakijoille suunnattuja erityistyöllistämisen palveluja.

Pauliina Lampinen (2009) kirjoitti, että eri arvioiden mukaan Suomessa olisi 30.000 vammaista ja pitkäaikaissairasta henkilöä, jotka voisivat työllistyä avoimille tyämarkkinoille, jos heille tarjottaisiin tähän sekä henkilökohtaista tukea että taloudelliset mahdollisuudet.

Euroopan sosiaalirahasto

Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee eurooppalaisten työllisyyttä ja osaamista edistäviä hankkeita, heikoimmassa asemassa olevia ryhmiä sekä edistää tasa-arvoa. Suomessa ESR-toiminnalla tuotetaan uusia ratkaisuja tyävoima-, koulutus- ja elinkeinopolitiikkaan. ESR:n verkkosivulla (2010) todettiin, että kansalliset tahot, kuten valtio, kunnat ja yksityinen sektori, osallistuivat sosiaalirahaston ohjelman rahoittamiseen. Ohjelman julkinen kokonaisrahoitus oli 1.414 miljoonaa euroa, josta EU:lta tuleva rahoitus oli 615 miljoonaa euroa. Kansallista julkista rahoitusta oli ohjelmaan varattu 799 milj. euroa. Itä-Suomen suuralueelle (NUTS II) ilmoitettiin kohdennetun ESR-rahoitusta 180 milj. ä.

Sisäasiainmisteriän verkkosivulla (2010) kerrottiin, että sen maahanmuutto-osaston ESR-tukirakenneprojektit, ALPO ja MATTO, kehittivät kotoutumisen alkuvaiheen palveluita sekä tyävoiman maahanmuuton resursseja. Tukirakenteet jakoivat tietoa, tarjosivat koulutusta ja kannustivat yhteistyäverkoston toimijoita. Ne hankkivat palveluita, tutkimuksia ja selvityksiä kehittämisen tueksi.

Tyä- ja elinkeinoministeriän verkkosivun (2010) mukaan ESR-ohjelman rahoitus oli tarkoitettu vuosina 2007-2013 uusia tyäpaikkoja luovan yritystoiminnan ja yrittäjyyden lisäämiseen, osaavan tyävoiman saatavuuden turvaamiseen, tyänsaannin ja tasavertaisten tyämarkkinoiden edistämiseen, monipuolisen osaamisen, osaamiskeskittymien, innovaatioympäristän ja tyä- ja elinkeinoelämää tukevan infrastruktuurin kehittämiseen sekä kansainväliseen yhteistyähän.

Toimintalinjoiksi oli määritelty 1) tyäorganisaatioiden, työssä olevan tyävoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen, 2) työllistymisen ja tyämarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen, 3) tyämarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen, ja 4) jäsenvaltioiden ja alueiden välinen yhteistyä ESR-toiminnassa.

ESR-rahoitusta saattoivat hakea kunnat, kuntien elinkeino-organisaatiot, yritykset, koulutuslaitokset, kehittämisorganisaatiot, järjestät, säätiät ja muut oikeuskelpoiset yhteisät.

Lisätietoja:

Ala-Kauhaluoma, M; HärkäPää, K: Yksityinen palvelusektori heikossa tyämarkkina-asemassa olevien työllistäjänä. Tyäpoliittinen tutkimus 312. Tyäministeriä, Helsinki 2006
Aro Timo & Laiho Marjukka: äKaikkea sitä, mitä on työllisyyden ja tyättämyyden välissä. Selvitys Pääkaupunkiseudun välityämarkkinatoimijoista. Net Effect, Helsinki 2008
Carroll, Tuula: Luistavia latuja ja lipsuvia suksia : Latu maahanmuuttajille -projektin tyähänvalmennuksen toimintamallin kuvaus - Lahden kaupunki. Multiprint Oy, Lahti 2008
Erityistyöllistäminen ä Wikipedia
Euroopan sosiaalirahasto (ESR) Hämäläinen, Kari & Kangasharju, Aki & Pekkala, Sari & sarvimäki, Matti: 1990-luvun maahanmuuttajien työllisyys, tuloverot ja tulonsiirrot, Tyäpoliittinen tutkimus 265. 2005

HärkäPää, Kristiina & Peltola, Ulla (toim.): Maahanmuuttajien työllistymisen tukeminen ja kuntoutusluotsaus, Majakka-Beacon ähankkeen loppuraportti, kuntoutussäätiän tyäselosteita 29/2005
Karhu, Kari: Erityistyöllistämisen julkistaloudellinen kannattavuus - Kestävää työllisyyttä sosiaalisissa yrityksissä -projektin julkaisuja. Savion Kirjapaino 2007
Kierros vielä, kiitos? Ollikainen, Anne-Mari - Yhteiskuntapolitiikka 73 (2008):6
KujanPää, Jarmo: Tuotannollisten tyäkeskusten kehittämishaasteet - VATES-kirjat 2009
Kuntouttava tyätoiminta
Putoavatko vammaiset ja pitkäaikaissairaat tyämarkkinoiden lisäksi myös välityämarkkinoilta? Lampinen, Pauliina - Tyäpoliittinen Aikakauskirja 4/2009
Ollikainen, Anne-Mari: Marginaalin marginaalissa? Vammaiset ja osatyäkykyiset henkilöt työllistymispalveluiden reunoilla. MOVE-projekti - VATES-kirjat 2008

Pajari, Sauli: Sosiaalinen yritys ja kokonaistaloudellisuus - Sytrim-projektin raportti 1/2005, ESR
Pennanen, Leena: Kuopion monityä -projekti 15.3.2004©31.12.2006, loppuraportti - Tyävoima- ja elinkeinokeskus 2006
Pitkänen, Sari: Hangesta vahvalle ladulle, LATU maahanmuuttajille äprojektin arviointitutkimuksen loppuraportti, Sosiaalikehitys Oy 2006
Pitkänen, Sari ja Kaakinen, Juha: Suuntana kunnialliset ja kunnolliset kentät : KaaSu-, Välike-, Välke- ja Välkky -välityämarkkinahankkeiden ulkoisen arvioinnin ensimmäinen väliraportti - Sosiaalikehitys Oy, Pauliina Lampinen, VATES-säätiä Syyskuu 2009
Polut, Portaat, Pitkospuut - Manna ry
Purhonen, Kirsi: Valmennuksella tyähän - Ammatillinen opettajakorkeakoulu. Hankeraportti 2008
Siivonen, Eeva & Keva Tero & Jaakkola Jaana: Tiennäyttäjä ä Opas tyähänvalmentajan palveluista, Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 14/2007
Siivonen Eeva, Keva Tero ja Nieminen Anu-Mari: Färi-Välityömarkkinat haltuun Varsinais-Suomessa. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 9/2007
Sisäasiainmisteriä - ESR-tukihankkeet

työllisyysportti
Tyäministeriän valtakunnallinen ESR-kehittämisohjelma 2007ä2013. Välityämarkkinat. Toimintalinja 2. työllistyminen ja tyämarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäisy, 2007
Tyä- ja elinkeinoministeriä - Euroopan sosiaalirahasto (ESR)
Vahvelainen, Kati: Tyähänvalmennus - tukea ja ohjausta tyäelämään. Opinnäytetyä. Lahden ammattikorkeakoulu 2008
Vammaisten ja vajaakuntoisten työllistämisen kokonaiskartoitus - STM 2006

VATES - Sosiaalisen työllistämisen toimiala, verkkosivu 2010
Vuorela Mika: Tyätä haluaville uusia mahdollisuuksia tyähän. Selvitysmies Mika Vuorelan selvitys. Tyä- ja elinkeinoministeriä 10.3.2008, Helsinki
Välike
Ylipaavalniemi, Pasi: Erityistyöllistämisen yksikät heikossa tyämarkkina-asemassa oleville henkilöille. työllistämispalveluiden tilastollinen katsaus. Sosiaali- ja terveysministeriä, 2005
Ylipaavalniemi, P; Sariola, L; Marniemi, J; Pekkala, T: Sosiaalisen työllistämisen toimialan käsitteet. VATESäsäätiä ja Valtakunnallinen tyäpajayhdistys ry. VATESäsäätiän julkaisuja, Helsinki 2005
Ylipaavalniemi, Pasi: Vajaakuntoisten tuettu työllistyminen Helsingissä - toiminnasta ja hyädyistä. Helsingin kaupungin sosiaalivirasto 2004
Ylipaavalniemi, Pasi: Vammaisten ja vajaakuntoisten työllistämisen kokonaiskartoitus. Sosiaali- ja terveysministeriä, 2001
Ylä-Savossa etsitään erityistyöllistymiseen uusia tuotteita - Juha Halonen - nettiAviisi, Ylä-Savon verkkolehti 22.03.2010

Kari Viitapohja 14.12.2010

Kehitysvammahuollon tietopankki