Erityisravinto
Mika
Mäkelä kirjoitti (Lasten ruoka-allergia 2010), että 5–8 prosenttia alle 2-vuotiaista lapsista on allergisia jollekin ruoka-aineelle. Herkistyminen on voinut tapahtua äidinmaidon, lapsen oman ruokailun ja jopa ihon tai hengitysteiden välityksellä. Terveyskirjaston (2010) mukaan noin 10 % alle 1-vuotiaista lapsista reagoi johonkin ruokaan, useimmiten kananmunaan, 1–2 % maitoon ja noin 1 % vehnään, ohraan ja rukiiseen. Imeväisiässä yleisin ruoka-allergian oireeksi mainittiin
nokkosihottuma. Leikki- ja kouluiässä yleisimmät oireet olivat huulien ja suun kutina sekä limakalvoturvotus, vatsakipu ja sitä seuraava ripuli. Aikuisiässä tuoreruokien aiheuttamat suu-, nielu- ja vatsaoireet olivat yhtä yleisiä kuin kouluiässä.
Terveyskirjastosivulla kerrottiin lisäksi, että muna-allergia alkaa kadota ensimmäisen ikävuoden loppupuolella, ja useimmat sietävät sitä kouluiässä muun ruoan joukossa. Aikuisilla muna-allergia on harvinainen. Maitoallergia alkaa hävitä toisena ikävuotena, ja 70–90 % sietää maitoa kouluikäisinä. Vilja-allergia häviää useimmiten leikki-iän kuluessa. Jos maito- tai vilja-allergiaa on vielä 6–7-vuotiaana, se voi hyvin säilyä aikuisuuteen.
Poliklinikka.fi:n verkkosivulla (2010) todettiin, että allergisen reaktion oireet ilmenevät minuuteissa tai vasta useiden tuntien päästä. Hitaissa allergioissa oireet tulevat 1-2 vuorokauden kuluttua. Reaktion vakavuus riippuu siitä miten herkkä ruoka-aineelle on, paljonko sitä on nautittu, ruuanvalmistustavasta (raaka vaiko kypsennetty ruoka), yhteisvaikutuksesta muiden
allergeenien kanssa sekä muista sairauksista.
Verkkoklinikka.fi:n nettisivulla (2004-2010) todettiin, että taipumus allergiaan on
perinnöllistä.
Korvauksista
Joensuun perusturvalautakunnan pöytäkirjassa 4.6.1997 todettiin, että
vammaispalvelulain (380/87) 9 §:n ja -asetuksen (759/87) 19 §:n perusteella vammaiselle henkilölle korvataan ylimääräiset kustannukset, jotka aiheutuvat erityisravinnosta tai erityisravintovalmisteista, joita henkilö joutuu käyttämään pitkäaikaisesti tai säännöllisesti. Palveluja ja tukitoimia järjestetään silloin, kun vammainen henkilö ei saa etuuksia muun lain nojalla. Pöytäkirjassa mainittiin lisäksi, että kunnan harkintaan kuuluvia ja väljästi määriteltyjä kysymyksiä ovat erityisruokavalio- ja ravintoasioihin liittyvät etuudet.
Joensuussa oli maksettu vuoteen 1991 saakka
keliakiaa sairastaville erityisravintokustannusten korvausta täyden periaatteen mukaisesti (458 mk/kk keliakia ja 504 mk/kk keliakia + laktoosi- intoleranssi). Vuodesta 1991 alkaen korvauksen määrä pudotettiin vertailukaupungeissa vallitsevalle tasolle eli 200 markkaan kuukaudessa. Vuonna 1996 keliakiakorvauksia maksettiin yhteensä 266.167 mk. Korvauksen saajien määrä oli lisääntynyt 8 vuodessa kolmestakymmenestäkolmesta sataankahteentoista.
Joensuun perusturvalauta päätti, että erityisravintokustannusten korvaamisesta keliakiaa sairastaville luovuttiin 1.7.1997 alkaen vammaishuoltoon kokonaisuudessaan varattujen määrärahojen riittämättömyyden vuoksi. Päätöksen perusteluissa mainittiin, että mm Hämeenlinna, Hyvinkää, Imatra, Jyväskylä, Kajaani, Kotka, Kuopio, Mikkeli, Savonlinna ja Riihimäki. sekä Espoo, Tampere ja Vantaa olivat menetelleet samoin.
Kansaneläkelaitos (Kela) alkoi maksaa ruokavaliokorvauksia v. 2002.
Kelan verkkosivulla todettiin (2004), että keliakia on sairaus, jossa vehnän, rukiin ja ohran sisältämä gluteeni aiheuttaa ohutsuolen limakalvon kroonisen tulehduksen. Jatkuessaan tulehdus vaurioittaa suolen limakalvoja ja aiheuttaa imeytymishäiriöitä. Keliakian erityismuoto on ihokeliakia. Siinä gluteeni aiheuttaa keliaakikolle iho-oireita. Keliakian hoitona on elinikäinen gluteeniton ruokavalio. Erityisruokavalio aiheuttaa keliakiaa sairastaville lisäkustannuksia.
Kelan sivulla kerrottiin, että laitos voi maksaa ruokavaliokorvausta 16 vuotta täyttäneille keliakiaa sairastaville gluteenittoman ruokavalion ylläpitämiseksi. Korvaus oli suuruudeltaan 21 euroa kuukaudessa ja se oli saajalleen verotonta tuloa. Korvausta maksettiin vammaistuki- ja eläkkeensaajien hoitotukijärjestelmien kautta.
Suomen Keliakialiiton nettisivulla kerrottiin (2003), että Kelan ruokavaliokorvausta sai 14 800 henkilöä helmikuun lopussa 2003. Keliakian perusteella maksettavaa ruokavaliokorvausta sai vuoden 2003 helmikuussa 14 792 henkilöä. Heistä 9 673 sai korvausta vammaistukijärjestelmän (65 %) ja 5 119 kansaneläkejärjestelmän (35 %) kautta. Korvauksen saajista naisia oli 10 0202 (68 %) ja miehiä 4 772 (32 %).
Vammaistukijärjestelmän ruokavaliokorvausratkaisuista kolmasosa kohdistui 45-54-vuotiaisiin. Ratkaisuista 77 % koski 35-64-vuotiaiden hakemuksia vuoden 2003 puolella. Kansaneläkejärjestelmässä tehdyistä ratkaisuista 44 % kohdistui 65-74-vuotiaiden hakemuksiin. Tammi-maaliskuussa tehtiin 25 ratkaisua 85 vuotta täyttäneille.
Noin 11.300 (runsas 90 %) ratkaisua tehtiin ohutsuolen sairauden ja 1.100 (10 %) ihokeliakian perusteella vuoden 2002 puolella. Vuoden 2003 myöntö-hylkäysratkaisuista (2.812 kpl) tehtiin 3.267 (86 %) ohutsuolen sairauden ja 423 (11 %) ihokeliakian perusteella.
Tilaston mukaan Kela hylkäsi 6,1 % korvaushakemuksista vuoden 2003 ensimmäisellä neljänneksellä.
Ruoka ja kehitysvammaiset
Kehitysvammaoireistoista erityisravintoon perustuva ruokavalio on äärimäisen tärkeä
PKU-oireyhtymässä ja
homokystinuriassa sekä joissakin lyhytkasvuisuuden muodoissa. Myös
Prader-Willin oireyhtymä on ruoan suhteen sangen ongelmallinen, mutta vuoteen 2004 mennessä varsinaisia korvaavia dieettejä ei tunnettu. Selittämätöntä ja monasti myös vaikeaa liikalihavuutta esiintyy jopa useissa kymmenissä kehitysvammaisuuden muodoissa.
Zachor kumppaneineen kirjoitti Journal of pediatric gastroenterology and nutrition-julkaisussa v. 2000, että
Downin oireyhtymän vammauttamilla henkilöillä esiintyi tavanomaista enemmän keliakiaa.
Terveyden- ja hyvinvonnin laitos (THL 2003-2010) piti verkkosivullaan Fineli-tietokantaa, jossa esiteltiin suuri määrä elintarvikkeiden koostumukseen liittyviä tietoja sekä erityisruokavalioita. Myös verkkosivu Erimenu (2010) tarjosi ruokavaliotietoa. Euroopan kuluttajakeskus (2010) piti matkustajan allergiasanakirjaa 25 kielellä.
Lisätietoja:
Erimenu - Apua ruokavalion hallintaan
Erityisruokavalio-opas, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, nettisivu 2004
Erityisruokavaliovalmisteet, Tohtori.fi, nettisivu 2004
Europäische Verbraucherzentren - Euroopan kuluttajakeskuksen (European Consumer Centre, ECC) allergiasanakirja
Fineli ® - elintarvikkeiden koostumustietopankki
Fineli : Erityisruokavaliot
Fruktoosin imeytymishäiriö
Fruktosemia
Hannuksela M, Mäkinen-Kiljunen S: Ristiin reagoivat ruoka-allergeenit. Duodecim 2007; 123: 1955–62
Jatkuva ripuli yleisin oire - Keliakia oireettomaksi tiukalla ruokavaliolla, Vesa Kleimola © Lääkäriasema Pulssi (1/2000)
Kansaneläkelaki 11.5.2007/568 - FINLEX ®
Keliakiaa vai ei? Käypä hoidon potilasversiot 1997;( 6): Pekka Collin ja Marjukka Mäkelä - Käypä hoito
Keliakia.com
Keliakia, Leipätiedotus - tietolaari, nettisivu 2004
Keliakia, MTV3 Internet - Poliklinikka, nettisivu 2004
Keliakia ja Williamsin syndrooma
Lausunto vammaispalveluiden toimeenpanosta kunnissa, Valtakunnallinen Vammaisneuvosto VANE 23.2.2000
Lihavuus
Mäkelä Mika; Lasten ruoka-allergia, Allergia- ja Astmaliitto ry
Ravitsemus ja Kelan etuudet - Kansaneläkelaitos
Ruokavaliokorvaus keliakiaa sairastaville (RV) - Suomi.fi
Ruoka-allergia - Terveyskirjasto - Duodecim
Ruoka-allergia ja matkustaminen - Elintarviketurvallisuusvirasto Evira
Ruoka-allergiat - Allergiakanava - Poliklinikka.fi
Ruoka-allergiat - Verkkoklinikka.fi
Suomen Keliakialiitto ry - Kela tiedottaa Aktuaari-ja tilasto-osasto/Ylöstalo 25.3.2003
Suomen Keliakialiitto ry - Keliakia - verkkosivu 2005
the GASTROLAB Home Page: Keliakia (In Finnish)
Vammaispalvelulain mukaiset palvelut
Vammaistukilaki 5.2.1988/124, Kansaneläkelaitos
HON Allergy Glossary Food Allergy
Celiac Disease and Down Syndrome, Len Leshin, Down Syndrome: Health Issues - Medical Essays and Information1997,2000,2002,2004
Celiac Disease and Gluten-free Diet Support Center at Celiac.com.
Prevalence of celiac disease in Down syndrome in the United States Zachor DA, Mroczek-Musulman E, Brown P J Pediatr Gastroenterol Nutr 2000 Sep;31(3):275-9 - Down Syndrome: Health Issues
Kari Viitapohja 12.10.2004, 12.11.2010
