Eläkkeet
Eläkkeet muodostuvat kansaneläkkeestä ja ansioeläkkeistä. Ansioeläkkeitä maksetaan yleensä työansioiden perusteella.
Kansaneläketurva koostuu vanhuuseläkkeestä, varhennetusta vanhuuseläkkeestä, lykätystä vanhuuseläkkeestä, työkyvyttömyyseläkkeestä, yksilöllisestä varhaiseläkkeestä ja työttömyyseläkkeestä. Lisäksi Kansaneläkelaitoksen kautta maksettavia eläke-etuuksia ovat lesken eläke, lapsen eläke ja lapsen vammaistuki.
Kansaneläke on 16 vuotta täyttäneille Suomessa asuville henkilöille kuuluva peruseläke, joka voidaan maksaa vanhuuden, työkyvyttömyyden tai työttömyyden perusteella.
Kansaneläke koostuu seuraavasti:
Täysi kansaneläke on 1.1.2011 alkaen yksinäisellä henkilöllä euroa ja naimissa olevalla 586,46 euroa. Lisäksi eläkkeensaaja voi saaada
hoitotukea tai lasten vammaistukea sekä
aikuisten vammaistukea sekä takuueläkettä.
Takuueläke
MTV3:n uutiset kertoi 30.01.2009, että Matti
Vanhasen hallitus sitoutuu ottamaan käyttöön takuueläkkeen vuoden 2011 maaliskuun alusta. Takuueläkkeen rahoitukseen käytetään 111 miljoonaa euroa vuodessa. Takuueläkkeen voi saada ihminen, joka on pienituloinen tai jolla ei ole lainkaan tuloja elämänsä aikana. Takuueläkkeen summaksi on arvioitu 650 euroa kuussa. Kelan Elämässä-lehdessä (2010) kerrottiin, että Eläketurvakeskuksen ja Kelan tilastojen mukaan Suomessa asuvien keskimääräinen kokonaiseläke v. 2009 lopussa oli 1.344 euroa kuukaudessa. Kela ilmoitti (2010), että takuueläke astuu voiman 1.3.2011 ja se korottaa vähimmäiseläkkeen 687 euroon /kk. Täyden kansaneläkkeen saajalle korotus on 101 euroa ja parisuhteessa olevalle noin 170 euroa/kk. Eläkkeen nouseminen vaikuttaa asumistukeen. Jos takuueläkkeen saaja asuu yksin, hänen asumistukensa laskee 4,5 euroa.
Eläkkeensaajan asumistuki
Eläkkeensaajan asumistuki on 85 prosenttia asumismenoista, jotka ylittävät omavastuuosuuden. Perusomavastuu on 569 euroa vuodessa. Sen lisäksi voi tulla lisäomavastuu hakijan ja hänen puolisonsa tulojen perusteella. Lisäomavastuu on 40 prosenttia siitä vuositulon osasta, joka ylittää tulorajat.
Asumistukea voidaan maksaa, jos hakijalla on asumiskustannuksia vähintään 658 euroa vuodessa eli 54,83 euroa kuukaudessa.
Kansaneläkelaitoksen eläkkeitä ja niihin liittyviä lisiä on haettava. Kansaneläkelaitoksen paikallistoimistoista saa tätä varten laadittuja lomakkeita. Hakemus on syytä tehdä useita kuukausia ennen eläkeoikeuden alkamista. Eläkepäätös lähetetään asianomaiselle henkilölle aina kirjallisena.
Jos oikeus eläkkeeseen tai sen osaan on alkanut aikaisemmin kuin sitä on haettu, eläke tai sen osa voidaan myöntää enintään kuudelta kuukaudelta ennen hakemuksen jättämistä.
Jos eläkkeen hakija on tyytymätön saamaansa eläkepäätökseen, hän voi valittaa päätöksestä vapaamuotoisella kirjeellä Kansaneläkelaitoksen tarkastuslautakuntaan. Kansaneläkelaitoksen paikallistoimistot auttavat valituksen laatimisessa.
Työkyvyttömän eläkkeensaajan ansiotulot
Eläkkeensaajalla voi olla ansiotuloja. Ne saavat olla korkeintaan 40 % eläkkeen määrästä. Sokeuden perusteella työkyvyttömyyseläkettä saavan ansiotuloihin toimeentulorajaa ei sovelleta. Muissa kuin kansaneläkkeessä on omat sääntönsä.
Kansaneläke liian pieni vammaisille
Taloussanomien (2010) mukaan vuoden 2009 Kelasta sai eläke-etuutta 735.000 henkilöä. Keskimääräinen kansaneläke oli joulukuussa 297,52 euroa eli 2,8 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Suurin keskimääräinen eläke, 361,07 euroa oli työkyvyttömyyseläkkeen saajilla. Pienintä eläkettä, keskimäärin 180,03 euroa, saivat työttömyyseläkeläiset. Yli puolet työkyvyttömyyseläkkeen saajista oli saanut eläkettä mielenterveyden häiriöiden vuoksi ja vajaa viidennes tuki- ja liikuntaelinten sairauksien perusteella. Joka toinen kaikista vanhuus-, työkyvyttömyys- tai työttömyyseläkkeen saajista sai kansaneläkettä. Vuonna 2001 heidän osuutensa oli 57 prosenttia.
Invalidiliiton verkkosivulla (2010) kerrottiin, että järjestön köyhyysohjelma ”Tullaan toimeen? – elämyksiä kansaneläkkeellä” on ollut ensimmäinen suomalainen vammaisten ihmisten köyhyyttä käsittelevä puheenvuoro. Ohjelman tavoitteena oli kiinnittää huomiota koko elämänsä köyhyydessä elävien vammaisten ihmisten taloudelliseen tilanteeseen sekä esittää ehdotuksia toimenpiteistä tilanteen parantamiseksi. Ohjelmassa todettiin, että "henkilöt, jotka eivät koskaan työllisty vaikean vammansa takia ja siksi elävät koko aikuisikänsä pelkällä kansaneläkkeellä, elävät jatkuvassa köyhyydessä. Yksinelävän, täyden kansaneläkkeen saajan koko vuositulo jäi vuonna 2008 noin 6700 euroon. Samana vuonna keskivertosuomalainen käytti pelkästään elämysten hankintaan yli 4000 euroa.
Lisätietoja:
70-vuotias kansaneläke, suomalaisen sosiaaliturvan kivijalka? - Hellsten, K - Sosiaalivakuutus 2007; 45 (6): 12-13
Ahonen, Antero: Kansaneläkkeen saajan indeksiturva ja tuloasema : Mikrosimuloinnin sovellus pitkävaikutteiseen ilmiöön - 65/2009 Sosiaali- ja terveysturvan selosteita. Kela
Biström, Peter; Elo, Kalle; Klaavo, Tapio; Risku, Ismo; Sihvonen, Hannu: Lakisääteiset eläkkeet. Pitkän aikavälin laskelmat 2007. Helsinki:
Eläketurvakeskus, Eläketurvakeskuksen raportteja 2007:2.
Elvytyspaketti: Takuueläke vuonna 2011 - MTV3 - Uuutiset 30.01.2009
Hagfors, R; Hellsten, K; Sakslin, M; (toim.): Suomen kansan eläke - Kela 2008
Häggman, Kai: Suurten muutosten suomessa - Kansaneläkelaitos 1937-1997. Kela 1997
Invalidiliitto Ry - Pelkkä kansaneläke ei riitä ihmisarvoiseen elämään - Invalidiliiton köyhyysohjelma paljastaa vammaisten ihmisten toimeentulon sudenkuopat, 3.2.2010
Kansaeläke ei turvaa köyhyyttä vastaan - Kangas, O - Sosiaalivakuutus 2008; 46 (2): 30–31
Kansaneläke on vieläkin alle 300 euroa - Taloussanomat 31.5.2010
Eläke - Suomi.fi
Kansaneläkelaitos
Keskieläke § 344 e/kk - uutinen, Kelan Elämä-lehti (2/2010)
Sosiaali - ja terveysministeriö - Kansaneläkettä Suomessa asuvalle 10.08.2010
Suomen sähköinen säädöskokoelma
A.N. 14.2.2004
Kari Viitapohja 27.12.2004, 1.3.2005, 9.1.2006, 2.1.2007, 21.1.2008, 4.1.2009, 21.2.2010, 12.5.2010, 10.1.2011
