Asumispalvelut
Kehitysvammaisia varten on perustettu lähinnä erityishuoltopiirien ja kuntien toimesta asuntoloita, ryhmäkoteja ja tukiasuntoja sekä säätiöiden ja tukiyhdistysten toimesta palvelukoteja. Sen lisäksi erityishuoltopiireillä on perhekoteja.Kehitysvammaisten Tukiliiton selvityksen mukaan lähes puolet erityispalveluja saaneista kehitysvammaisista asui v. 1987 vanhempiensa tai muiden omaisten luona ja n.6,7 % eli 1.169 erilaisissa asuntoloissa. Laitoksissa asuvia oli 24,7 % eli 4.337, minkä lisäksi kehitysvammaisia asui perhehoitopaikoissa, vanhainkodeissa sekä psykiatrisissa sairaaloissa - ja 1.487 itsenäisestikin. Vuoden 2001 loppuun mennessä asuntoloissa ja laitoksissa vakinaisesti asuvien määrä oli 5.330, tilapäisiä asujia oli vuoden aikana n. 3.500. Ohjatuissa tai tuetuissa yksiköissä asui 2.487 henkilöä. Omasta huoneesta asuntolassa maksettiin vuokraa n. 250 euroa sekä 30-70 euroa palvelumaksua kuukaudessa v. 2004. Ateriointi maksoi 3,50 euroa kerralta. Asuntolakoot vaihtelivat 5-18 asumispaikan välillä. Keittiö- ja saniteettitilat olivat yleensä yhteisiä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan vaikeavammaisten palveluasumisen piirissä oli vuonna 2008 noin 3.500 asiakasta. Asunnon muutostöitä ja asuntoon kuuluvia välineitä ja laitteita sai noin 8.600 asiakasta.
Kolme asumismuotoa
Kehitysvammaisten asuntoloita ja palvelukoteja on ollut kolmea tyyppiä. Autetuissa ryhmäkodeissa on järjestetty ympärivuorokautinen valvonta ja hoito ja ne ovat vastanneet siten laitoshoidon hoitotasoa. Ohjatuissa ryhmäkodeissa henkilökuntaa on ollut töissä vain päivisin ja iltaisin. Tuetussa asumismuodossa asukkaat ovat asuneet itsenäisesti mutta ovat saaneet apua tarpeen mukaan tukihenkilökunnalta.Toisen vuosituhannen lopun asuntolat olivat varsin usein tavallisia omakotitaloja, joissa oli isohko tupakeittiö yhteistä oleskelua varten. Talot oli tarkoitettu viidelle asukkaalle, mutta taloudellisen laman aikana niihin saatettiin sijoittaa kuusikin henkeä. Autetut asuntolat toimivat usein kolmen talon ryppäissä yhteisen yövalvonnan vuoksi. Ohjattuja asuntoloita oli autettuja enemmän rivi- ja kerrostaloissa. Miehet ja naiset asuivat samoissa asuntoloissa. Ryhmäkotiasumisen tilalle alkoi ilmestyä v. 2000 tienoilla myös palvelukoteja, joissa kullakin asukkaalla oli oma asunto. Stakesin taskutiedon mukaan (2004) autetun asumisen piirissä oli 3.990 asukasta ja ohjattuja asumispalveluita sai 2.537 henkilöä v. 2002. Vuonna 2006 autetussa asumisessa oli 4.874 henkeä ja ohjatuissa asumispalveluissa 2.649 henkeä.
Kehitysvammaisten asuntolaan, ryhmäkotiin, palveluasuntoon tai perhehoitoon on sijoituttu erityishuolto-ohjelman perusteella. Niihin on hakeuduttu kunnan tai erityishuoltopiirin sosiaalityöntekijöiden tai palveluohjaajien kautta.
Oman asunnon muutostyöt
Asumispalveluja ovat myös oman asunnon muutostyöt. Asunnon muutostöitä suoritettiin kunnan kustantamana 7.032 vaikeavammaisen asunnossa v. 2001.Vuoden 1987 vammaispalvelulaki velvoitti kunnat korvaamaan vaikeavammaiselle henkilölle asunnon muutostöistä sekä asuntoon kuuluvien välineiden ja laitteiden hankkimisesta aiheutuneet kohtuulliset kustannukset silloin, kun henkilö tarvitsee niitä vammansa tai sairautensa vuoksi.
Asunnon muutostöinä on yleensä korvattu ovien leventämisiä, luiskien rakentamiset, WC:n ja vesijohdon asennukset, kiinteiden kalustusten ja sisustusten muuttamiset. Lisäksi on korvattu nosto- ja hälytyslaitteita. Toisinaan vammaiselle on myös luovutettu korvauksetta käyttöön joku kalliimpi laite.
Asunnon muutostöiden korvausta haetaan ennen töiden aloittamista kotikunnan sosiaalivirastosta.
Sosiaalivirasto voi myöntää varoja asunnon muutostöihin ja tarpeellisiin erikoislaitteisiin myös sosiaalihuoltolain perusteella. Sosiaalihuoltolain mukaan kunta voi myöntää avustuksia vammaisille sellaisiin asunnon korjaus- ja muutostöihin, jotka ovat välttämättömiä kotioloissa selviytymiseksi ja pitkäaikaisen laitossijoituksen estämiseksi.
Kunnat ja niiden sosiaalivirastot avustavat asuntojen muutostöiden suunnittelussa.
Tavoitteena laitoshoidon purkaminen
STM:n verkkosivulla (2010) asumispalvelut oli ryhmitelty tuki- ja palveluasuminen sekä tehostettuun palveluasumiseen. Tuki- ja palveluasumista tarjottiin niille, jotka tarvitsevat enemmän tukea asumiseen kuin tavanomaiseen asuntoon voidaan järjestää. Tehostettu palveluasuminen oli tarkoitettu paljon apua, hoivaa ja valvontaa tarvitseville. "Tehostetun palveluasumisen yksiköissä asukkailla on oma huone tai asunto ja lisäksi yhteisiä tiloja. Henkilökuntaa on paikalla ympäri vuorokauden", ministeriön sivulla mainitiin.STM:n tiedotteen (2010) mukaan peruspalveluministeri Paula Risikko ja asuntoministeri Jan Vapaavuori muistuttivat kuntia kehitysvammaisten asumisohjelman toteuttamisesta. Valtioneuvoston periaatepäätökseen pohjautuvan ohjelman tavoitteena oli vähentää laitospaikkoja ja mahdollistaa kehitysvammaisten yksilöllinen asuminen.
Asumispalvelusäätiö ASPA (verkkosivu 2010) ilmoitti edistävänsä vammaisten ihmisten ja mielenterveyskuntoutujien mahdollisuuksia asettua asumaan lähelle palveluja omaan kotiin normaalissa elinympäristössä. Asiakkailleen ASPA hankki joustavasti tilanteen ja yksilöllisten tarpeiden mukaisen asunnon. Säätiällä oli yli 500 tukiasuntoa eri puolilla maata ja se oli hankkimassa vuoden aikana 80 lisää.
Tilastokeskuksen mukaan valtion tukema asuntotuotanto oli vuonna 2007 noin 3.300 asuntoa ja se painottui erityisryhmien, kuten vanhusten, opiskelijoiden ja erilaisten muiden ryhmien asuntoihin. Maan suurin vammaispalvelujen tuottaja ETEVA ilmoitti verkkosivullaan (2010), että se tuotti asumispalveluja vuosittain noin 900 henkilölle. THL:n (2010) mukaan koko maassa oli 8.500 kehitysvammaisten palveluasuntoa v. 2009. Vanhainkodeissa ja tehostetun palveluasumisen yksiköissä oli samaan aikaan yhteensä 42.802 asiakasta. Asiakkaiden keski-ikä niissä oli 83 vuotta. Iäkkäiden (75 v. täyttäneitä) kaikkia asumispalveluja annettiin yhteensä 100.235 henkilölle.
Lisätietoja:
ASPA - Kehittyvää erityisryhmien asumista
Asumispalvelut - ETEVA
Asumispalvelut ja asunnon muutostyöt - Sosiaali- ja terveysministeriö
Asumista ja kuntoutusta Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluja koskeva kehittämissuositus - STM, Helsinki 2007
Heinonen, Minna: Kehitysvammaisen henkilön toimijuus. Tutkimus Satakunnan alueella asuvien kehitysvammaisten henkilöiden toimijuudesta ja itsemääräämisoikeudesta tulevaisuuden asumispalveluita suunniteltaessa - Pro gradu -tutkielma, Sosiaalityö, Tampereen yliopisto, Pori 17.11.2010
Harjajärvi, Minna, Kairi, Tea, Kuusterä, Kirsti & Miettinen Sonja: Toimivatko kehitysvammaisten ja mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut? Näkemyksiä palvelu-jen käyttäjiltä ja niiden järjestäjiltä - Kehitysvammaliitto ry, Tutkimus- ja kehittämiskes-kus, Helsinki 2009
Hintsala, Susanna; Nummelin, Tua; Matikka, Leena M: Laatusuosituksista arviointiin. Hyvät käytännöt ja vammaisten asumispal- velujen laatusuositukset –projektin loppuraportti. Kotunet–julkaisuja 3. Kehitysvammaliitto 2004
Holappa, Anne: Asumisen tutkimus ja kehittäminen. Bibliografia vuosilta 2000-2006 - Teknillinen korkeakoulu Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus 2007
Laatusuositukset kehitysvammaisten henkilöiden asuntojen rakentamiseen vuosiksi 2010-2017 - Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta - Maaliskuu 2010
Asuntolat, Himangan kunta, verkkosivu 2010
Ei meidän naapuriin: Tapaustutkimus asukasyhteisön suhtautumisesta kehitysvammaisten asuntolan rakentamiseen, Kuparinen Riitta (abstrakti), Kehitysvammaliiton tutkimusyksikkö Kotu 2005, 450 sivua, ISBN 951-580-404-3
Kehitysvammaiset haluavat lisää yksilöllisiä asuntoja uutisseloste - Matti Haapavaara - Kainuun Sanomat 2.4.2011
Kehitysvammaisten palvelusäätiö
Kelan asumistukitilasto 2005 - Helsinki: Kansaneläkelaitos, 2005 (Suomen virallinen tilasto, ISSN 1796-0479)
Laatusuositukset kehitysvammaisten henkilöiden asuntojen rakentamiseen vuosiksi 2010-2017 - Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 08.03.2010
Miten ja mistä lisää pienasuntoja? Selvitys pienten vuokra-asuntojen tuottamisen ja tarjonnan esteistä pääkaupunkiseudulla ja ehdotuksia esteiden poistamiseksi - Työryhmäraportti 1/2004. Valtion asuntorahasto
Nurmi-Koikkalainen, Päivi: Välttämätön apu elämisen mahdollistajana. Näkökul-mia vaikeavammaisten henkilöiden asumiseen ja apuun. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki 2009
Rautio-Hämäläinen, Satu: Asiakkaan äänellä asumispalvelujen: Käyttäjiltä kerätyn haastatteluaineiston analyysi - Opinnäytetyö, Hoitotyön koulutusohjelma, Mikkelin ammattikorkeakoulu 2010
Salmi, Vesa: Asumalla kuntoon? Kuntoutuskäsitteen ulottuvuuksia asumispalveluissa - ASPA 2006
Sosiaali- ja terveydenhuollon TASKUTIETO 2003, STAKES
Sosiaali- ja terveydenhuollon taskutieto 2004, Stakes
Sosiaali- ja terveydenhuollon taskutieto 2008, Stakes
Sosiaalisen asumisen tilastoja : Eripainos Asumisen ja rakentamisen vuosikirjasta 2001 / 2002. ARA - Valtion asuntorahasto : Ympäristöministeriö : Tilastokeskus. Helsinki : Tilastokeskus, 2001
Sosiaalinen asuntotuotanto 2007 - Tilastokeskus 2008
Suni, Tapio: ”Asumispalveluiden toiveita ja todellisuutta” - Kehitysvammaisten Palvelusäätiön vuosikirja 2004
Toimiva koti - Helsingissä sijaitseva Toimiva koti esittelee asumista ja itsenäistä selviytymistä helpottavia ratkaisuja erityisesti ikääntyneille ja vammaisille henkilöille.
Vaikeavammaisten nuorten asuminen, Nuorisoasuntoliitto ja Allianssi ry.
Vammaisilla ihmisillä on oikeus yksilölliseen asumiseen ja elämään - Sosiaali- ja terveysministeriö. Tiedote 236/2010
Vammaisuus - THL 2010
Tilastot ja rekisterit: Sosiaalihuollon laitos- ja asumispalvelut 2009 - THL
Yksityiset yritykset toimivat vastoin hallituksen periaatepäätöstä - Viola Heistonen - Puheenvuoro, Uusi Suomi 4.9.2010
YM: Työryhmä ehdottaa tuettujen palvelutilojen käytön sallimista muillekin kuin palvelutalon asukkaille - uutinen - Kauppalehti 27.1.2011
w Kari Viitapohja 30.11.1997
A.N. 14.3.2000
Kari Viitapohja 21.8.2004, 18.11.2004, 11.10.2008, 1.4.2010, 1.12.2010