Norio-keskuksen tietolehtisistä

Hakemisto

Aivojen poimutushäiriö, vaikea monivammaisuus

Miller-Diekerin oireyhtymä

Miller-Diekerin lissenkefalia-oireyhtymä
MDS
MDLS


Miller-Diekerin oireyhtymä on äärimmäisen harvinainen 17. kromosomin useammankin geenin (geenikarttasijainti 17p13.3) mikrodeleetio (perimäaineen vähäinen puuttuminen). Se aiheuttaa aivopoimujen tasapintaistumisen ja sitä kautta kehitysvammaisuuden.

Jablonskin (1999) mukaan Miller-Diekerin syndrooman oireisiin on kuulunut kasvojen ja kallon poikkeavuutta, sydänvika, molempien puolen raajojen etenevä jäykistyminen sekä sisäelinten, kuten munuaisten, epämuodostumista. Pää ja leuka ovat olleet usein pienikokoisia ja poikkeavan näköiset korvat tavanomaista alempana. Nenä on voinut olla litteä ja lyhyt, silmät sijaita etäällä toisistaan, ylähuuli on ollut ohut ja ylähuulivako poikkeava. Epilepsia ja yleinen velttous ovat kuuluneet niinikään tavanomaisiin taudinpiirteisiin. Myös sormien epämuodostumisista on raportoitu.

Heikko ennuste

Oireyhtymän ennustetta on pidetty heikkona. Jacksonin ja kumppanien (OMIM, kliininen synopsi 2005) useat vammautuneet ovat menehtyneet enne kahta ikävuottaan.

Oireyhtymän vammauttamat saattavat oppia kävelemään 3-5 vuoden iässä, mutta käveleminen on jäykkää. Kasvu on hidasta ja puhe jää kehittymättä. Kehitysvammaisuus on ollut älykkyysosamäärällä mitattuna syvää. McKusickin (1996) mukaan Miller-Diekerin oireyhtymä periytyy vallitsevasti, mutta myös satunnaiset mutaatiot ovat mahdollisia. Geenitutkimus on varmentanut sairauden yli 90 %:ssa tapauksista. Hollannissa v. 1991 tehdyn tutkimuksen mukaan oireiston esiintymistiheys olisi 11,7/1.000.000.

Lisätietoja:

PAFAH1B1- ja YWHAE-geenit käsittävä uusi 17p13.3-mikroduplikaatio aiheuttaen epätasapainoittuneen X;17-translokaation (lyhyt seloste) - Hyon C, Marlin S, Chantot-Bastaraud S, Mabboux P, Beaujard MP, Al Ageeli E, Siffroi JP, Portnoï MF - Eur J Med Genet. 2010 Dec 30
MILLER-DIEKER LISSENCEPHALY SYNDROME; MDLS - OMIM, Victor A. McKusick, Iosif W. Lurie et al.
PLATELET-ACTIVATING FACTOR ACETYLHYDROLASE, ISOFORM 1B, ALPHA SUBUNIT; PAFAH1B1 - OMIM, Victor A. McKusick et al.
17p13.3, YWHAE to 17p13.1, RCV1 - The OMIM Gene map
Miller-Dieker Syndrome - Orphanet, Daniela Pilz (pdf)
Multiple Congenital Anomaly/Mental Retardation (MCA/MR) Syndromes, Stanley Jablonski 1999
Miller-Dieker syndrome due to ring chromosome 17 - A.P. Pai, Genetics Societies Home Page
Lissencephaly - NORD
Lissencephaly (Agyria) - Information Resources/Family Village - verkkosivu 2004

Microdeletion syndromes, balanced translocations, and gene mapping - Schinzel A. - J Med Genet. 1988 Jul;25(7):454-62 - PubMed
Miller-Dieker syndrome and monosomy 17p13: a new case - Selypes A, László A. - Hum Genet. 1988 Sep;80(1):103-4 - PubMed
Clinical and molecular diagnosis of Miller-Dieker syndrome - Dobyns WB, Curry CJ, Hoyme HE, Turlington L, Ledbetter DH. - Am J Hum Genet. 1991 Mar;48(3):584-94 - PubMed
Classical lissencephaly syndromes: does the face reflect the brain? - Allanson JE, Ledbetter DH, Dobyns WB. - J Med Genet. 1998 Nov;35(11):920-3 - PubMed
Refinement of a 400-kb critical region allows genotypic differentiation between isolated lissencephaly, Miller-Dieker syndrome, and other phenotypes secondary to deletions of 17p13.3 - Cardoso C, Leventer RJ, Ward HL, Toyo-Oka K, Chung J, Gross A, Martin CL, Allanson J, Pilz DT, Olney AH, Mutchinick OM, Hirotsune S, Wynshaw-Boris A, Dobyns WB, Ledbetter DH. - Am J Hum Genet. 2003 Apr;72(4):918-30 - PubMed
Microdeletions including YWHAE in the Miller-Dieker syndrome region on chromosome 17p13.3 result in facial dysmorphisms, growth restriction, and cognitive impairment - Nagamani SC, Zhang F, Shchelochkov OA, Bi W, Ou Z, Scaglia F, Probst FJ, Shinawi M, Eng C, Hunter JV, Sparagana S, Lagoe E, Fong CT, Pearson M, Doco-Fenzy M, Landais E, Mozelle M, Chinault AC, Patel A, Bacino CA, Sahoo T, Kang SH, Cheung SW, Lupski JR, Stankiewicz P. - J Med Genet. 2009 Dec;46(12):825-33 - PubMed
Further molecular and clinical delineation of co-locating 17p13.3 microdeletions and microduplications that show distinctive phenotypes - Bruno DL, Anderlid BM, Lindstrand A, van Ravenswaaij-Arts C, Ganesamoorthy D, Lundin J, Martin CL, Douglas J, Nowak C, Adam MP, Kooy RF, Van der Aa N, Reyniers E, Vandeweyer G, Stolte-Dijkstra I, Dijkhuizen T, Yeung A, Delatycki M, Borgström B, Thelin L, Cardoso C, van Bon B, Pfundt R, de Vries BB, Wallin A, Amor DJ, James PA, Slater HR, Schoumans J. - J Med Genet. 2010 May;47(5):299-311 - PubMed

Kari Viitapohja 14.1.1998, 8.12.2002, 18.5.2004, 16.1.2011