Yleistietoja lainsäädännöstä
Suomalainen lainsäändätö lähtee siitä periaatteesta, että kansalaiset ovat selvillä
lakien olemassaolosta ja sisällöstä. Syyksi lain rikkomiseen ei siten kelpaa, että
on ollut tietämätön laista.
Suomi kuuluu maihin, joissa lakeja on säädetty mahdollisimman paljon. Käytännössä
juuri kukaan ei voi olla selvillä niistä kaikista.
Yksi lainsäädännön viranomaisia koskeva periaate on, että näillä on velvollisuus
tiedottaa tekemistään päätöksistä asianosaisille ja että päätöksiin voi hakea
myös muutosta. Viranomaisen tulee tällöin auttaa kansalaista muutoksenhaussa.
Sosiaalilainsäädännössä palvelujen ja hoidon myöntämisen tai eväämisen
perusteena on aina palvelun tai hoidon todellinen tarve. Tämä on osittain
ristiriidassa mm. kunnallislainsäädännön kanssa. Ristiriita on ongelmallinen,
koska sosiaaliturvaa toteuttavien kuntien taloudellisista voimavaroista päätetään
kunnallislain nojalla.
Lisätietoja:
Suomen sähköinen säädoskokoelma
Kehitysvammahuollon BBS 2.12.1997
A.N. 7.12.2002