 | Avohuollon tukitoimet, huostaanotto, sijaishuolto ja jälkihuolto |
Lastensuojelu
Aikaisempi lastensuojelulaki säädettiin 5.8.1983. Sen tarkoituksena oli turvata lapsen turvalliseen ja virikkeitä antavaan kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen vaikuttamalla yleisiin kasvuoloihin, tukemalla huoltajia lasten kasvatuksessa sekä toteuttamalla perhe- ja yksilökohtaista lastensuojelua. Lain mukaan lapsella on oikeus sekä etusija erityiseen suojeluun.Tavoitteena oli, että lapsi saa kaikissa olosuhteissa sellaisen huollon kuin lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetussa laissa (361/83) on säädetty.
Kunnan oli huolehdittava siitä, että lastensuojelu järjestettiin sisällöltään ja laajuudeltaan sellaiseksi kuin kunnassa esiintyvä tarve edellytti. Lapsena laissa pidettiin alle 18-vuotiasta ja nuorena alle 21-vuotiasta henkilöä.
Lastensuojelua olivat avohuollon tukitoimet, huostaanotto ja sijaishuolto sekä jälkihuolto.
Lapsen edun selvittäminen ja lapsen puhevalta
Lapsen etua selvitettäessä oli otettava huomioon lapsen omat toivomukset ja mielipide, perehdyttävä lapsen kasvuoloihin sekä arvioitava, miten eri lastensuojelutoimet todennäköisesti vaikuttavat lapsen kehitykseen.Huoltajan ohella oli 15 vuotta täyttäneellä lapsella oikeus käyttää puhevaltaa häntä itseään koskevassa lastensuojeluasiassa, 12 vuotta täyttäneelle lapselle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Kaksitoista vuotta täyttäneellä lapsella oli oikeus vaatia sosiaalipalveluja ja muita tukitoimia.
Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän oli valvottava lapsen edun toteutumista ja avustettava häntä saamaan riittävää apua.
Huoltosuunnitelma
Laissa edellytettiin yksilöllisen huoltosuunnitelman laatimista, jollei kysymyksessä ollut tilapäinen neuvonta ja ohjaus. Huoltosuunnitelma oli tarkistettava tarpeen mukaan.Terveydenhuollon viranomaisten oli annettava perhe- ja yksilökohtaisessa lastensuojelussa asiantuntija-apua ja tarvittaessa järjestettävä lapsen hoito sekä välttämättömät palvelut raskaana olevien naisten erityiseksi suojelemiseksi.
Sosiaalilautakunnan oli ryhdyttävä tukitoimiin viipymättä, jos kasvuolot vaarantavat tai eivät turvaa lapsen tai nuoren terveyttä tai kehitystä, tai jos lapsi tai nuori käyttäytymisellään vaaransi terveyttään tai kehitystään. Sen lisäksi sosiaalilautakunnan oli järjestettävä tarvittaessa tukihenkilö tai -perhe sekä riittävät terapiapalvelut ja tuettava lasta tai nuorta koulunkäynnissä, ammatin ja asunnon hankinnassa, työhön sijoittumisessa, harrastuksissa sekä muiden henkilökohtaisten tarpeiden tyydyttämisessä taloudellista ja muuta tukea antamalla. Edelleen lautakunnan tehtäviin kuului järjestää loma- ja virkistystoimintaa.
Perhehoito ja laitoshuolto
Lapselle voitiin järjestää avohuollon tukitoimena perhehoitoa tai laitoshuoltoa yhdessä hänen vanhempansa, huoltajansa tai sen henkilön kanssa, jonka hoidossa ja kasvatuksessa lapsi oli. Kaksitoista vuotta täyttäneelle hoitoa tai huoltoa voitiin järjestää myös yksin häneen kohdistuvana, jos hän itse sitä pyysi tai siihen suostui. Alle 12-vuotiaalle lapselle sitä voitiin järjestää yksin lapseen kohdistuvana enintään kolmen kuukauden ajaksi, kun lapsen huolenpitoa ei muutoin voitu järjestää hänen huoltajansa tai sen henkilön sairauden johdosta, jonka hoidossa ja kasvatuksessa lapsi oli, tai muun vastaavan syyn tähden. Hoitoa tai huoltoa voitiin erityisestä syystä jatkaa enintään kolme kuukautta.Huostaanotto ja sijaishuollon järjestäminen
Sosiaalilautakunnan oli otettava lapsi huostaan ja järjestettävä hänelle sijaishuolto jos puutteet lapsen huolenpidossa tai muut kodin olosuhteet uhkasivat vakavasti vaarantaa lapsen terveyttä tai kehitystä tai jos lapsi vaaransi vakavasti terveyttään tai kehitystään käyttämällä päihteitä, tekemällä muun kuin vähäisenä pidettävän rikollisen teon tai muulla niihin rinnastettavalla käyttäytymisellään tai jos muut tukitoimet eivät olleet tarkoituksenmukaisia tai mahdollisia tai jos ne olivat osoittautuneet riittämättömiksi, ja jos sijaishuollon arvioidaan olevan lapsen edun mukaista.Laissa oli lisäksi määräyksiä kuntien suurten kustannusten tasausjärjestelmästä, lasten kasvuolojen kehittämisestä ja lapsen edun valvonnasta.
Vuoden 1997 lastensuojelulaki
Sami Uotinen (Kunnat.net 2010) kirjoitti, että vuoden 2008 alusta voimaan tullut lastensuojelulaki (417/2007) korostaa kasvuoloja kehittävää tehtävää, vanhemmuuden tukea ja ehkäisevän toiminnan tehokasta toteuttamista sekä avohuollon monipuolisten kuntouttavien tukitoimien merkitystä. Uutena säännöksenä määrättiin, että lastensuojelun on oltava laadultaan sellaista, että se takaa lastensuojelun tarpeessa oleville lapsille ja nuorille sekä heidän perheilleen heidän tarvitsemansa avun ja tuen. Kunnan tuli varmistaa lastensuojelupalvelujen toimivuus ja räätälöinti tarpeiden mukaan.Wikipedian (2011) mukaan lastensuojelulaki (683/1983) oli edelleem lastensuojelulainsäädännön ydin, johon oli sisällytetty tärkeimmät lastensuojelua koskevat säännökset.
Lasinen lapsuus -vewrkkosivulla (2011) kerrottiin, että uuden lain tavoitteena oli selkiyttää ja uudistaa lastensuojelulakia siten että: "1)lastensuojelu toimii asiakaslähtöisesti 2)vältetään tilanteet, joissa lapsen etu jää huomioon ottamatta 3)lastensuojelulain toimeenpanossa esiintyy mahdollisimman vähän ristiriitoja ja tulkintaongelmia."
Lastensuojelun kehityksestä Suomessa
1700-uvun alusta orpojen hoidon järjestämisessä hyödynnettiin ruotulaitosta. Siinä lapset annettiin köyhäinhoidollisten taloryhmien kasvatettaviksi. Lapsia sijoitettiin myös köyhäintaloihin. 1700-luvun loppupuolella yleistyivät myös yksityiskotisijoitukset. Viaporin linnan komendantti Augustin Ehrensvärd (1710-1772) perusti ensimmäisen lastenkodin Helsingin kulosaareen.Lasten käyttö tehdastyössä yleistyi 1800-luvulla. Työpäivät olivat aluksi varsin pitkät. Vuonna 1889 säädettiin laki, joka kielsi alle 12-vuotiaiden lasten työskentelyn tehtaissa.
Yksityisillä hyväntekeväisyysjärjestöillä oli tärkeä asema lastenhoidon järjestämisessä 1800-luvun aikana. Ne perustivat orpokoteja, lastenkoteja ja kouluja sekä jakoivat ruokaa ja vaatteita köyhille lapsiperheille.
Vuorelan koulukoti Vihdin Nummelassa aloitti toimintansa v. 1894. Se oli Suomen ensimmäinen valtion kasvatuslaitos tytöille ja aina toisen maailmansodan vuosiin saakka myös ainoa.
Ensimmäinen maailmansota jätti monet lapset vaille turvaa. Suomi ajautui kansalaissotaan v. 1918. Sen seurauksena noin 20.000 lasta menetti huoltajansa joko kokonaan tai osittain. Vaikka vasta itsenäistynyt valtio ryhtyi tukemaan sotaorpohuoltoa, ei monikaan kunta kyennyt hoitamaan turvattomien lasten huoltoa alueellaan. Asiaa pohtimaan asetettiin lastensuojelun kehittämiskomitea. Sen puheenjohtajana toimi vapaaherra Adolf von Bonsdorff.
Ester Ståhlberg (1870-1950) ryhtyi organisoimaan huollon järjestämistä sotaorvoille. Hän toimi Koteja Kodittomille Lapsille -yhdistyksen puheenjohtajana vuodesta 1920 1940-luvun alkuun asti. Lastensuojelulaki säädettiin v.1936.
YK:n yleisistunto hyväksyi Lapsen oikeuksien sopimuksen 20.11.1989. Sopimus astui voimaan syyskuussa 1990. Sopimusta edelsivät Geneven julistus vuodelta 1924 ja YK:n lapsen oikeuksien julistus vuodelta 1959.
Stakesin tilastotiedotteen mukaan (16/2003) v. 2002 oli lastensuojelun avohuollon piirissä 54.458 lasta ja nuorta. Määrä oli kasvanut edellisestä vuodesta vajaalla 5.000:lla. Kodin ulkopuolelle oli sijoitettuna 14.187 lasta ja nuorta. Heistä huostaanotettuja oli 7.829, tahdonvastaisesti huostaanotettujen osuus heistä oli 18 %. Kiireellisesti huostaanotettuja oli 1.210. Lapset saattoivat siirtyä 18 vuotta täytettyään jälkihuoltoon, jota sosiaalilautakunta järjesti tarvittaessa siihen asti kun nuori täytti 21 vuotta. Vuonna 2009 (THL-tilasto) lastensuojelun sosiaalityön asiakkaana ja avohuollollisten tukitoimien piirissä oli yhteensä yli 70.700 lasta ja nuorta.
Tampereen kaupungin verkkosivulla kerrottiin (2004), että nuorten jälkihuoltosuunnitelmissa määriteltiin esim. asumiseen, toimeentuloon, työhön ja opiskeluun liittyviä tukitoimia. Kunnilla oli jälkihuollon tarpeita varten mm. tukiasuntoja.
Kuusamon kaupungin sivulla (2004) mainittiin, että avohuollon toimenpiteitä ovat mm. keskusteluapu, taloudellinen avustaminen, yhteistyö eri viranomaisten kesken, oppilashuolto, harrastus- ja virkistystoiminnan tukeminen, terapiat, kotikäynnit, asiantuntija-apu, tukihenkilö ja tukiperhe, lapsiperheiden kotipalvelu, päivähoito, laitoshoito, avohuollon sijoitus perhehoitoon, perhekotiin tms. sekä nuoren tukiasunto.
Haukiputaan kunnan sivulla korostettiin (2004) viranhaltijoiden ilmoitusvelvollisuutta: sosiaali- ja terveydenhuollon, koulutoimen, poliisin tai seurakunnan palveluksessa tai luottamustoimessa olevilla on lastensuojelulaissa säädetty velvollisuus ilmoittaa tietoonsa tulleista, lastensuojelun tarpeessa olevista lapsista. Myös muilla, kuten vanhemmilla, naapureilla, lapsella itsellään, sukulaisilla, ystävillä, jotka huomaavat lapsen tai nuoren olevan avun tarpeessa, on oikeus ottaa yhteyttä sosiaalityöntekijöihin. Yhteydenotto voi tapahtua myös nimettömänä.
Uudenmaan erityispalvelut-kuntayhtymän verkkosivulla mainittiin (2004) lastensuojelun tasausrahastosta, että kunnalliseen tasaukseen oikeuttivat perhekohtaiset lastensuojelukustannukset siltä osin kun ne ylittivät 25.000 euroa vuodessa. Määrän ylittävistä kustannuksista kunta maksoi itse 30 prosenttia ja tasausrahasto vastasi lopuista.
Lisätietoja:
Ammatillisten Perhekotien Liitto
Bardy, Marjatta & Känkänen, Päivi: Omat ja muiden tarinat – ihmisyyttä vaalimassa. Helsinki: Stakes 2005
Bardy, Marjatta: Uhkat, uhrit ja arjen sankarit. Lastensuojelu tutkimuksen valossa. Sosiaalihallituksen julkaisuja 2. Helsinki 1989
Bowes, Jennifer M (ed.): Children, Families & Communities. Context and Consequences. Australia: Oxford University Press. 2004
Coveney, Peter: The Image of Childhood. The Individual and Society: a study of the Theme in English Literature. Harmondsworth: Penguin Books 1967
Erityishuoltojärjestöjen liitto EHJÄ ry
Ervast, Sari-Anne & Tulensalo, Hanna (2006) Sosiaalityötä lapsen kanssa. Kokemuksia lapsikeskeisen tilannearvion kehittämisestä. SOCCAn ja Heikki Waris -instituutin julkaisusarja 8/2006. Helsinki
Eskonen, Inkeri: Perheväkivalta lasten kertomana. Miten ja mitä lapset kertovat terapeuttisissa ryhmissä perheväkivallasta? Acta Universitas Tamperensis 1107. Tampere: Tampereen yliopisto 2005
Ferguson, Protecting Children in Time. Palgrave & Macmillan 2004
Finlex - Vuoden 1983 lastensuojelulaki
Finlex - Vuoden 1997 lastensuojelulaki
Forsberg, Hannele: Lasten asiakkuudet ja kokemukset turvakodissa. Arviointitutkimus Lapsen aika -projektista. Ensi- ja turvako- tien liiton julkaisu 31. Helsinki 2002
Forsberg, Ritala-Koskinen & Törrönen (toim): Lapset ja sosiaalityö. PS-kustannus 2006
Fox Harding, Perspectives in Child Care Policy. Longman 1991
Haukiputaan kunta - Lastensuojelu, nettisivu 2004
Harrikari, Timo: Alaikäisyys ja rikollisuu- den muuttuvat tulkinnat suomalaisessa lain- säätämiskäytännössä. Nuorisotutkimusseuran julkaisuja 48. Helsinki 2004
Heino, Tarja & Kuoppala, Tuula & Säkkinen. Salla: Lastensuojelun avohuollon tilaston haasteet. Kuntakyselyn yhteenveto. Työpapereita 5/2005. Helsinki: Stakes
Heino, Tarja & Kuure, Tapio: Syrjäytymisvaarassa olevat lapset ja nuoret – esiselvitys. Prosessinäkökulma ehkäisevän lapsi- ja nuorisopolitiikan sekä lastensuojelun ohjaukseen, tiedonkeruuseen ja ammattikäytäntöihin. Helsinki: Sektoritutkimuksen neuvottelukunta 10. 2009
Heino, Tarja: Keitä ovat uudet lastensuojelun asiakkaat? Tutkimus lapsista ja perheistä tilastolukujen takana. Työpapereita 30/2007. Helsinki: Stakes
Heino, Tarja: Lastensuojelun avohuolto ja perhetyö: kehitys, nykytila, haasteet ja kehittämisehdotukset. Selvitys Lastensuojelun kehittämisohjelmalle. Työpapereita 9/2008. Helsinki: Stakes
Hertz, Ritva ym: Ensikodin päiväryhmät. Kuvaus lastensuojelun vauvaperhetyön ke- hittymisestä. Ensi- ja turvakotien liitto ry. Julkaisu nro 34. Helsinki. 2005
Heikkinen, Alpo: Nuoret lastensuojelun avohuollossa – palveluiden ja menetelmien tarkastelu. Sosiaali- ja terveysministeriön Sosiaalialan kehittämishankkeen lastensuojelun kehittämisohjelman raportti. Helsingin kaupungin sosiaaliviraston selvityksiä 1/2007. Helsinki
Hotari, Kaisa-Elina: Kuulluksi tuleminen lastensuojelussa nuorten kertomana. Pro gradu -tutkielma. Sosiaalipolitiikan ja sosi- aalityön laitos. Tampereen yliopisto. 2007
Jälkihuolto, Turun kaupunki, verkkosivu 2005
Järventie & Sauli, Eriarvoinen lapsuus. WSOY 2002
Kananoja, Aulikki & Turunen, Merja-Maria: Tähän suuntaan lastensuojelu. Aiheita 4/1996. Helsinki: Stakes Kalliolan Setlementti, nettisivu 2004
Kekoni, Taru & Kitinoja, Manu & Pösö, Tarja: Erityinen huolenpito koulukodeissa. Raportteja 36. Helsinki: Stakes 2008
Kitinoja, Manu; Kujan päässä koulukoti. Tutkimus koulukoteihin sijoitettujen lasten lastensuojeluasiakkuudesta ja kouluhistoriasta. Tutkimuksia 150. Helsinki: Stakes 2005
Kivistö, Jaana: ”Missä mä olisin muuten?” Nuorten kokemukset lastensuojelusta ja muista viranomaispalveluista. Ammatillinen lisensiaattitutkielma. Sosiaalipolitiikan laitos. Turun yliopisto 2006
Kouhia, Anne: Muutosalttius ja pahoinvointia aiheuttavat tekijät lastensuojelun avohuollon asiakaslapsen elämässä. Perhekeskeinen näkökulma. Sosiaalityön pro gradu -tutkielma. Sosiaalipolitiikan ja sosiaali- työn laitos. Tampereen yliopisto 2008
Kujala, Anna-Maija & Kyllöinen, Kurt & Toivola, Pirjo: Vuorelan laatukäsikirja. Nummela: Vuorelan koulukoti 2006
Kunnat.net - Lastensuojelu, Marketta Kaunisto 22.03.2004
Kunnat.net - Lastensuojelu, Sami Uotinen 2010
Kuntayhtymän historiaa, Varsinais-Suomen Lastensuojelukuntayhtymä, verkkosivu 2005
Lammi-Taskula, Johanna & Karvonen, Sakari & Ahlström, Salme (toim.): Lapsiperheiden hyvinvointi. Helsinki: THL 2009
Lapsen oikeuksien julistus, YK-liitto, nettisivu 2004
Lastensuojelu ja kehitysvammaisuus
Lasinen lapsuus - Lastensuojelukaki, 2011
Lastensuojelu, Kuusamon kaupunki, verkkosivu 2005
Lastensuojelu, Sosiaalikollega - Lapin sosiaalialan konsultaatiopankki, nettisivu 2004
Lastensuojelu 2002, Tilastotiedote 16/2003, Stakes
Lastensuojelun Keskusliitto
Lastensuojelun tavoitteista ja tehtävistä, STAKES, nettisivu 2004
Lastensuojelulaki - Wikipedia
Mannerheimin Lastensuojeluliitto
Moisio, Pasi & Karvonen, Sakari & Simpura, Jussi & Heikkilä, Matti (toim.): Suomalaisten hyvinvointi 2008. Helsinki: Stakes
Nuorisokodit, Jyväskylän kaupunki, nettisivu 2004
Nätkin, Ritva (toim.): Pullo, pillerit ja perhe. Vanhemmuus ja päihdeongelmat. Jyväskylä: PS-kustannus 2006
Oranen, Mikko: Mitä mieltä? Lasten osallisuus lastensuojelun kehittämisessä. Lastensuojelun kehittämisohjelman osahankkeen raportti 31.1.2007. Sosiaali- ja terveysministeriö Parasta Lapsille ry
Pulma, Panu & Turpeinen, Oiva Suomen lastensuojelun historia. Helsinki: Lastensuojelun keskusliitto. 1987
Puonti, Annamaija ym. (toim.): Lastensuojelu tänään. Helsinki: Tammi 2004
Pölkki, Pirjo (toim.): Lasten ja perheiden hyvinvointi ja lastensuojelupalvelujen haasteet PohjoisSavossa. Hankkeen lähtökohdat ja eteneminen vuonna 2006. Lastensuojelun kehittäminen Pohjois-Savossa -hankkeen julkaisuja 2006
Pösö, Tarja: Kolme koulukotia. Tampere: Tampereen yliopisto 1993
Pösö, Tarja: Vakavat silmät ja muita kokemuksia koulukodista. Tutkimuksia 133. Helsinki: Stakes 2004
Reinikainen, Eija: Leimatut lapset. Kun koulu ei ymmärrä. Helsinki: Otava 2007
Rostila, Ilmari: Subjektina sosiaalitoimistossa? Asiakassuhteen analysointia toimeentulotuki-, PAV- ja lastensuojeluasiakkaiden kokemusten kautta. Sosiaalihallituksen julkaisuja 7/1988. Helsinki
Rousu, Sirkka: Lastensuojelun tuloksellisuuden arviointi organisaatiossa. Näkymätön tuloksellisuus näkyväksi. Suomen Kunta liiton Acta-tutkimussarja 197. Helsinki 2007
Saurama, Erja: Vastoin vanhempien tahtoa. Helsingin kaupungin tietokeskuksen tutkimuksia 7. Helsinki. 2002
Sinkkonen, Jari & Kalland, Mirjam (toim.): Varhaiset ihmissuhteet ja niiden häiriintyminen. Helsinki: WSOY 2001
Sinko, Päivi: Laki ja lastensuojelu. Juridisoituvat käytännöt sosiaalityön arjessa ja asiantuntijuuden määrittelyssä. Helsinki Palmenia-kustannus 2004
Sosiaali- ja terveysministeriö - Lastensuojelu
Sosiaalinen Helsinki, Helsingin historia vuodesta 1945, nettisivu 2004
Sosiaaliportti - Lastensuojelu - Lastensuojelun käsikirja
Stanton Rogers, Rex & Stanton Rogers, Wendy; Stories of Childhood. Shifting agendas of child concern. New York: Harvester Wheatsheaf 1992
SUOMEN UNICEF - lapsen oikeuksien sopimus, nettisivu 2004
Suomi.fi - Lastensuojelu
Tamminen, Tuula: Olipa kerran lapsuus. Helsinki: WSOY 2004
Tampereen kaupunki - Lastensuojelu
Taskinen, Sirpa: Lastensuojelulaki (417/2007) Soveltamisopas. Oppaita 65. Helsinki: Stakes 2007 THL - Lastensuojelu 2009
Törrönen, Maritta: Lasten arki laitoksessa. Helsinki: Helsinki University Press. 1999
Ungar, Michael: Nurturing Hidden Resilience in Troubled Youth. Toronto: University of Toronto Press 2004
Uudenmaan erityispalvelut, lastensuojelun tasausrahasto, nettisivu 2004
www.huostaanotto.fi, nettisivu 2004
Vesa, Tapio & Lehesniemi, Matti: Jälkihuollon kehittäminen, selvitys koulukotisijoitustensijoitusprosesseista. Moniste. Helsingin sosiaalivirasto, Kehittämispalvelu 14.11.2006
Vinnerljung, Bo: Svensk forskning om fosterbarnsvård. En översikt. Falköping: Liber 1996
Väyrynen, Sanna: Usvametsän neidot. Tutkimus nuorten naisten elämästä huumekuvioissa. Rovaniemi: Lapin yliopisto 2007
Kari Viitapohja 17.11.2004, 7.1.2011