 | Holhoussäädösten keskeinen sisältö |
Holhous
Laki holhoustoimesta astui voimaan v. 1999 lopulla.
Laissa säädetään, että henkilölle, joka ei itse kykene huolehtimaan asioistaan voidaan asettaa oikeusistuimen päätöksellä edunvalvoja joko tilapäisesti tai toistaiseksi.
Edunvalvojan tehtävänä on huolehtia pääasiassa päämiehensä puolesta tämän raha-asioista, mikä ei kuitenkaan koske päämiehen tavanomaisina pidettäviä raha-asioita. Toisin kuin vanhassa holhouslaissa oikeusistuin määrittelee päämiehen vajaavaltaisuuden seikkaperäisesti. Edunvalvonta merkitään valtakunnalliseen holhousasioiden rekisteriin, johon kirjataan edunvalvojan ja päämiehen henkilötiedot, edunvalvonnan laatu, päämiehen toimintakelpoisuuden rajoitukset ja edunvalvojan toimen valvonnan kannalta tarpeelliset tiedot.
Edunvalvoja ei saa päättää päämiehensä asioista neuvottelematta tämän kanssa. Edunvalvoja on lisäksi velvollinen pitämään kirjaa päämiehen varoista ja veloista sekä tilikauden tapahtumista. Jos edunvalvoja on määrätty muuhun kuin omaisuuden hoitamista käsittävään tehtävään, hän on velvollinen pitämään sellaista kirjaa, että hän voi antaa selon niistä toimenpiteistä, joihin hän on tehtävässään ryhtynyt. Edunvalvojan on annettava vuositilitys.
Edunvalvojan järjestäminen on kunnan vastuulla, joka voi tarvittaessa ostaa edunvalvontapalvelun esim. järjestöltä. Edunvalvojan valvonta on maistraatilla, jolle kuka tahansa voi tehdä aloitteen edunvalvojan määräämisestä. Ahvenanmaalla valvontatehtävä on annettu poikkeuksellisesti lääninhallituksen tehtäväksi.
Lisätietoja:
Edunvalvonta,
Lakitietoa verkossa, Tampereen työväenopisto, nettisivu 2004
Suomen sähköinen säädöskokoelma
A.N. 15.2.2000, 7.12.2002