Hallintolaki
Kaikkea julkista hallintoa säätelevä hallintolaki tuli voimaan vuoden 2004 alusta. Samalla siirtyi historiaan vuodesta 1983 voimassa ollut hallintomenettelylaki, josta ovat olleet peräisin muun muassa virkamiehen esteellisyyssäännökset, asianosaisen kuulemista koskevat säännökset ja hallinnollisten päätösten muotovaatimukset.Laissa säädetään kolmesta asiakokonaisuudesta. Siinä säädetään viranomaisten toimintaan yleisesti sovellettavista hyvän hallinnon perusteista. Lisäksi laissa säädetään hallintoasiassa noudatettavista keskeisistä menettelyllisistä vaatimuksista, jotka vaikuttavat yksityisen asemaan ja oikeussuojaan hallinnon päätöksenteossa. Edelleen laissa säädetään asiakirjojen lähettämisen ja tiedoksiannon menettelyvaatimuksista.
Viranomaisen on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä.
Periaatteet
Laissa määrätään, että viranomaisen on kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti sekä käytettävä toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin. Viranomaisen toimien on oltava puolueettomia ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden. Niiden on suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia.Neuvontavelvollisuus
Viranomaisen on toimivaltansa rajoissa annettava asiakkailleen tarpeen mukaan hallintoasian hoitamiseen liittyvää neuvontaa sekä vastattava asiointia koskeviin kysymyksiin ja tiedusteluihin. Neuvonta on maksutonta.Jos asia ei kuulu viranomaisen toimivaltaan, sen on pyrittävä opastamaan asiakas toimivaltaiseen viranomaiseen.
Väärään paikkaan osoitettu asiakirja toimitettava eteenpäin
Viranomaisen, jolle on erehdyksestä toimitettu asiakirja sen toimivaltaan kuulumattoman asian käsittelemiseksi, on viipymättä siirrettävä asiakirja toimivaltaiseksi katsomalleen viranomaiselle. Siirrosta on ilmoitettava asiakirjan lähettäjälle.Siirrettäessä asiakirja, joka on toimitettava viranomaiselle määräajassa, määräaikaa katsotaan noudatetun, jos toimivaltainen viranomainen saa asiakirjan määräajan kuluessa.
Esteellisyys
1) jos hän tai hänen läheisensä on asianosainen;2) jos hän tai hänen läheisensä avustaa taikka edustaa asianosaista tai sitä, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;
3) jos asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle tai hänen läheiselleen;
4) jos hän on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen tai siihen, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;
5) jos hän tai hänen on hallituksen, hallintoneuvoston tai niihin rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka toimitusjohtajana tai sitä vastaavassa asemassa sellaisessa yhteisössä, säätiössä, valtion liikelaitoksessa tai laitoksessa, joka on asianosainen tai jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;
6) jos hän tai hänen läheisensä kuuluu viraston tai laitoksen johtokuntaan tai siihen rinnastettavaan toimielimeen ja kysymys on asiasta, joka liittyy tämän viraston tai laitoksen ohjaukseen tai valvontaan; tai
7) jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu.
Läheisellä laissa tarkoitetaan virkamiehen puolisoa ja virkamiehen lasta, lapsenlasta, sisarusta, vanhempaa, isovanhempaa ja virkamiehelle muuten erityisen läheistä henkilöä samoin kuin tällaisen henkilön puolisoa; virkamiehen vanhempien sisarusta sekä hänen puolisoaan, virkamiehen sisarusten lapsia ja virkamiehen entistä puolisoa; sekä virkamiehen puolison lasta, lapsenlasta, sisarusta, vanhempaa ja isovanhempaa samoin kuin tällaisen henkilön puolisoa sekä virkamiehen puolison sisarusten lapsia.
Läheisenä pidetään myös vastaavaa puolisukulaista. Puolisoilla tarkoitetaan aviopuolisoita sekä avioliitonomaisissa olosuhteissa ja rekisteröidyssä parisuhteessa eläviä henkilöitä.
Lakimuutos v. 2010
Marketta Tanskanen (Kunnat.net 2010) mainitsi, että elokuun 1 päivänä tuli voimaan hallintolain muutos (581/2010) ja hallintolainkäyttölain muutos (582/2010). Säännökset koskivat mm. oikaisuvaatimuksen muotoa ja sisältöä, käsittelyn kiireellisyyttä, oikaisuvaatimusviranomaisen oikeutta antaa määräys täytäntöönpanosta sekä oikaisuvaatimuksen ratkaisemista ja siinä yhteydessä tapahtuvaa asia- ja kirjoitusvirheen korjaamista.Lisätietoa:
Aer, Janne, Oikeusturva ja oikeudenmukainen oikeudenkäynti hallintolainkäytössä, Oikeustiede XXXVI 2003
Esteellisyys - Wikipedia
Hallintolaki - Wikipedia
Halila, Leena, Hallintolainkäyttömenettelyn oikeusturvatakeista. Vammala 2000
Harjula, Heikki (toimittaja): Kuntalaki, hallintolaki ja laki sähköisestä asioinnista. Suomen kuntaliitto 2009
Heuru, Kauko: Hyvä hallinto. Helsinki, Edita 2000
Hölttä, Kalevi: Toimintaoikeudet demokraattisessa yhteiskunnassa. Helsinki, Helsingin yliopisto 2004
Kunnat.net - Esteellisyys - Julkaissut: Stiina Torkkel 04.12.2009
Kunnat.net - Hallintolakiin ja hallintolainkäyttölakiin on tullut muutoksia - Marketta Tanskanen 26.08.2010
Kuusikko, Kirsi, Neuvonta hallinnossa. Helsinki 2000
Laurinen, Leena, Hallintoriita-asiat. Helsinki 1992.
Litmala, Marjukka (toim.): Oikeusolot 2004. Katsaus oikeudellisten instituutioiden toimintaan ja oikeuden saatavuuteen. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos 2004
Mäenpää, Olli: Hallintolaki ja hyvän hallinnon takeet. Edita Publishing Oy 2008
Mäkinen Eija: Hallintosopimusten sääntelytarpeesta. Oikeusministeriön lainvalmisteluosaston julkaisusarja 2/2001
Niemivuo, Matti - Keravuori-Rusanen, Marietta: Hallintolaki, WSOY 2010
Oikeusministeriö - Justitieministeriet - Hallintolaki
Ojanen, Tuomas: Perusoikeudet ja ihmisoikeudet Suomessa. Helsinki, Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta 2003
Pekonen, Kyösti: Suomalaisen hallitsemiskäsitteistön historiaa. Helsinki, Yliopistopaino 2005
Saastamoinen, Mikko & Kuusela, Pekka (toim): Kansalaisuuden ääriviivoja. Hallinta ja muodonmuutokset myöhäismodernilla ajalla. Helsinki, Yliopistopaino 2006
Saraviita, Ilkka: Hallintolaki ja hallintolainkäyttölaki hallinto-oikeudellisten oikeustapausten ratkaisemisessa. Lapin yliopisto 2006
Savolainen, Jukka (toim.): Hallintomenettely. Helsinki, Edita 2003
Selovuori Jorma (toim.): Valta ja byrokratia Suomessa 1809 – 1998. Helsinki 1999 Sipponen, Kauko, Kansalainen – isäntä vai renki. Vantaa 2000
Suomen sähköinen säädoskokoelma
Luotu 2.12.1997
Kari Viitapohja 7.12.2002, 14.2.2004, 7.1.2011