Erikoissairaanhoitolaki
Eduskunta sääti 1.12.1998 erikoissairaanhoitolain. Sen mukaan erikoissairaanhoidolla tarkoitetaan lääketieteen ja hammaslääketieteen erikoisalojen mukaisia sairauden ehkäisyyn, tutkimiseen, hoitoon, lääkinnälliseen pelastustoimintaan sekä lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluvia terveydenhuollon palveluja. Lääkinnälliseen kuntoutukseen luetaan kuntouttavien hoitotoimenpiteiden lisäksi kuuluvaksi neuvonta, kuntoutustarvetta ja -mahdollisuuksia selvittävä tutkimus, apuvälinehuolto sekä sopeutumisvalmennus- ja ohjaustoiminta ja muut näihin rinnastettavat toiminnat siltä osin kuin niitä ei ole säädetty kansaneläkelaitoksen tehtäviksi. Tarkemmat säädökset lääkinnällisen kuntoutuksen sisällöstä määrätään annettavaksi asetuksella.
Erikoissairaanhoidon järjestämiseksi kunnan on kuuluttava alueensa sairaanhoitopiirin kuntayhtymään. Kuntayhtymän tehtävänä on tuottaa palvelut, joita ei ole tarkoituksenmukaista antaa terveyskeskuksissa. Sairaanhoitopiirit ovat: Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Satakunnan sairaanhoitopiiri, Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiri, Kymenlaakson sairaanhoitopiiri, Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri, Itä-Savon sairaanhoitopiiri, Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri, Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Vaasan sairaanhoitopiiri, Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Kainuun sairaanhoitopiiri, Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri ja Lapin sairaanhoitopiiri.
Laissa on lisäksi määräyksiä kuntayhtymien hallinnosta, opetus- ja tutkimustoiminnan järjestämisestä, kuntien korvauksista, potilaiden hoidon järjestämisestä sairaaloista, tarvittavista lähetteistä ja hoidon antamisesta kiireellisesti ilman lähetettä, asiakkaiden oikeudesta saada palvelua pohjoismaisilla kielillä, valtioneuvoston oikeudesta antaa piireille erityisaluetehtäviä, sosiaali- ja terveysministeriön valvontatehtävästä ja Ahvenanmaan erityisasemasta. Lisäksi määrätään, että sairaanhoitopiireissä, joiden alueella Helsingin, Turun, Oulun, Tampereen ja Kuopion yliopistot sijaitsevat, tulee olla yliopistollinen sairaala.
Erikoissairaanhoidon asiakasmaksut määräytyvät
sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain
perusteella.
Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan (30.08.2000) Suomen
erikoissairaanhoidon vuodeosastoilla työskenteli 59.600 henkilöä ja
avohoidossa 2.370 henkilöä v. 1998. Hoitopäiviä (STM 13.02.2001)
kertyi samaan aikaan asukasta kohti 1,093 ja avohoitokäyntejä 1,148.
Suurimmassa sairaanhoitopiirissä, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiireistä
v. 2000 muodostetussa HUS:ssa arvioitiin olevan v. 2004 noin 20.000 työntekijää ja
menojen arvioitiin muodostuvan 1,18 miljardiksi euroksi. Kunnalliset päätöksentekijät
päivittelivät kulujen nopeaa kasvua, jossa lääkekustannusten
lisääntymisellä oli merkittävä rooli.
Lisätietoja:
Kansanterveyslaki
Kehitysvammaisten oikeusturva
Sosiaali-
ja terveydenhuollon henkilökunta, Online-taulukko, STM 30.08.2000
Sosiaalimenot kohderyhmittäin,
Online-sivu, STM 13.02.2001
Suomen sähköinen säädöskokoelma
Toimintakertomus 2003, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri,
Yliopistopaino, Helsinki 2004
Kari Viitapohja 16.10.2004