 | Eläkelait |
Kansaneläkelaki
Kansaneläkejärjestelmään kuuluvat kansaneläkelaki, eläkkeensaajien asumistukilaki, perhe-eläkelaki, rintamasotilaseläkelaki ja laki lapsen hoitotuesta. Kansaneläkkeet rahoitetaan kansaneläkemaksuilla.Nykyinen kansaneläkelaki säädettiin 1956 ja siihen on tehty sen jälkeen useita muutoksia. Lain 1 § kuuluu v. 2005 alusta lukien: "Henkilöllä on oikeus vanhuuden, työkyvyttömyyden ja työttömyyden varalta eläkkeeseen sekä eläkkeensaajien hoitotukeen siten kuin tässä laissa säädetään. Kansaneläkkeeseen 16 vuoden iästä luettava aika ratkaistaan asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annetun lain (1573/1993) mukaan."
Työkyvyttömyyseläkettä myös kuntoutustukena
Kansaneläkkeenä maksetaan vanhuuseläkettä 65 vuotta täyttäneelle tai varhennettua vanhuuseläkettä 62 vuotta täyttäneelle henkilölle, viimeksi mainitulle alennettuna tai työkyvyttömyyseläkkeenä työkyvyttömälle henkilölle, joka on 65 vuotta nuorempi, alle 20-vuotiaana kuitenkin vain henkilölle, jolla ei selvitysten perusteella katsota olevan mahdollisuuksia ammatilliseen kuntoutukseen tai jonka ammatillinen kuntoutus on sairauden vuoksi keskeytynyt tai päättynyt tuloksettomana. Työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää myös kuntoutustukena työkyvyttömälle henkilölle, joka on 65 vuotta nuorempi. Lisäksi työttömyyseläkettä voidaan myöntää ennen vuotta 1950 syntyneelle 60 vuotta, mutta ei vielä 65 vuotta täyttäneelle pitkäaikaisesti työttömälle henkilölle, joka ei saa muutoin työkyvyttömyyseläkettä tai varhennettua vanhuuseläkettä.Sokealla ja liikuntakyvyttömällä on aina oikeus eläkkeensaajien hoitotukeen.
Jos eläkkeen maksamista eläkkeensaajalle itselleen ei voida pitää tarkoitustaan vastaavana hänen elämäntapojensa, sairautensa tai muun erityisen syyn vuoksi eikä hänelle ole määrätty edunvalvojaa, eläkelaitos voi eläkkeensaajan suostumuksella päättää, että eläke maksetaan eläkkeensaajan asuinkunnan sosiaalihuoltolain toimielimelle käytettäväksi eläkkeensaajan ja hänen omaistensa huoltoon.
Laissa on myös säädöksiä Kansaneläkelaitoksen oikeudesta teettää kuntoutus- ja muita tutkimuksia etuuden tarpeen selvittämiseksi sekä laitoksen oikeudesta saada ja luovuttaa tietoja muille viranomaisille. Nostamaton eläke-etuus vanhenee 3 vuodessa. Lain mukaisia etuuksia ei saa ulosmitata, lukuun ottamatta lapsen tai puolison hyväksi tapahtuvaa tai elatusavun korvaamiseksi ulosmittausta. Eläkkeensaajan hoitotukea ei voi lainkaan ulosmitata.
Leskeneläke
Kelan leskeneläke on osa perhe-eläkettä. Sitä voi saada leski, joka ei ole täyttänyt 65 vuotta. Leskeneläkkeeseen kuuluu alkueläke ja sen jälkeen mahdollisesti jatkoeläke. Alku- ja jatkoeläkkeen lisäksi Kela voi maksaa leskelle asumistukea.Lapseneläke
Lapseneläke on osa perhe-eläkettä. Lapseneläkkeeseen kuuluu perusmäärä ja täydennysmäärä. Kun äiti tai isä kuolee, Kela ja kuolleen vanhemman työeläkelaitos maksavat lapseneläkettä, kunnes lapsi täyttää 18 vuotta. Eläkettä voi saada myös isä- tai äitipuolen tai kasvatusisän tai -äidin kuoltua.Rintamalisä
Rintamalisä maksetaan henkilölle, jolle on myönnetty jokin rintamaveteraanien tunnus sekä henkilölle, jolle Sota-arkisto on antanut todistuksen osallistumisesta miinanraivaukseen 1945–1952. Säännökset ovat rintamasotilaseläkelaissa (säädös 119/77). Rintamalisän määrä v. 2010 oli 45,64 e/kk ja se maksettiin samoin kuin kansaneläke. Siihen eivät vaikuta saajan tulot eikä omaisuus. Ylimääräistä rintamalisää maksetaan niille Suomessa asuville eläkkeensaajille, jotka saavat rintamalisää ja kansaneläkettä.Ylimääräinen rintamalisä on 25-45 prosenttia siitä eläkkeensaajan kansaneläkkeestä, joka on suurempi kuin 94,37 e/kk.Veteraanilisä
Kuntaliiton verkkosivulla (2010) kerrottiin, että veteraanilisää ryhdytään maksamaan 1.9.2010 lukien henkilölle, jolle maksetaan korotettua tai ylintä hoitotukea ja myös rintamasotilaseläkelain mukaista ylimääräistä rintamalisää. Veteraanilisä maksetaan myös laitoshoidossa olevalle veteraanille. Veteraanilisän suuruus on vuoden 2010 kansaneläkeindeksin tasossa 50 euroa kuukaudessa.Lepämään jättäminen
Jos eläkkeensaaja, jonka terveydentilassa ei ole tapahtunut olennaista muutosta ja joka saa toistaiseksi myönnettyä täysimääräistä työkyvyttömyyseläkettä, ryhtyy ansiotyöhön ja ansaitsee 600 e/kk euroa kuukaudessa (v. 2009) tai sitä enemmän, hänelle ei makseta eläkettä työssäoloajalta, vaan se jätetään lepäämään enintään viideksi vuodeksi.Eläkelaitoksen rahastot ovat kansaneläkerahasto, sairausvakuutusrahasto ja eläkevastuurahasto. Sairausvakuutusrahastosta säädetään sairausvakuutuslaissa.
Kansaneläkevakuutuksen menot suoritetaan kansaneläkerahastosta. Kansaneläkerahaston vieraalla pääomalla vähennetyn rahoitusomaisuuden on oltava kalenterivuoden päättyessä vähintään neljä prosenttia kansaneläkevakuutuksen vuotuisista maksetuista kokonaismenoista. Kansaneläkelaitoksen osuus kansaneläkkeiden kustannuksista on 71 prosenttia maksettujen kansaneläkkeiden yhteismäärästä. Valtio vastaa kansaneläkkeiden kustannuksista siltä osin kuin eläkelaitoksen osuus ei kata niitä.
Kansaneläkelaitoksen maksamat etuudet on sidottu eläkeindeksiin, josta on säädetty sairausvakuutuslaissa.
Ensimmäinen kansaneläkelaki
Suomen ensimmäinen kansaneläkelaki säädettiin v. 1937. Vuoden 1956 kansaneläkelaki nosti merkittävästi etuuksien tasoa. Työkyvyttömyyseläkkeensaajille alettiin maksaa apu- ja hoitolisää v. 1964. Perhe-eläkelaki säädettiin v. 1969 ja eläkkeensaajien asumistukilaki tuli voimaan v. 1978 sekä rintamasotilaseläkelaki v. 1977. Eläkkeensaajien hoitotukijärjestelmä korvasi apu- ja hoitolisäjärjestelmän v. 1988. Vuonna 2001 säädettiin keliakia-ruokavaliokorvauksen sisällyttämisestä kansaneläkelakiin.Eläkettä on haettava
Lain mukaan kansaneläkettä on haettava, mutta hakemisen voi suorittaa kuka tahansa.Kansaneläkkeissä on vuoden takautuva hakuaika, työttömyyseläkettä lukuun ottamatta.
Kansaneläke maksetaan kuukausittain.
Muutoksenhaku
Kansaneläkelaitoksen eläkepäätökseen tyytymätön voi hakea siihen muutosta valittamalla Tarkastuslautakuntaan, jos päätös koskee oikeutta eläkkeeseen, eläkkeen määrään tai eläkkeen maksamista, hautausavustusta tai korvausta matkakuluista lääkärintarkastusta varten. Jos asia koskee oikeutta eläkkeeseen, Tarkastuslautakunnan päätökseen tyytymätön voi hakea edelleen Vakuutusoikeudelta lupaa muutoksenhakuun.Jos on tyytymätön sairausvakuutuskorvausta koskevaan päätökseen, voi siihen hakea muutosta Sosiaalivakuutuslautakunnalta.
Kuntoutuspäätöksestä ei ole valitusoikeutta.
Muutoksenhaku tehdään kirjallisesti 30 päivän kuluessa siitä, kun hakija on saanut kirjallisen päätöksen tiedokseen.
Työeläkelait
Työeläkejärjestelmiä on useita. Niitä on erikseen muun muassa työntekijöille, lyhytaikaisissa työsuhteissa oleville, merimiehille, kuntien työntekijöille, valtion työntekijöille ja yrittäjille. Työeläkevakuutus rahoitetaan työnantajilta ja työntekijöiltä perittävillä työeläkemaksuillaVapaaehtoisia työeläkejärjestelmiä oli olemassa jo ennen kansaneläkejärjestelmää. Vuonna 1959 oli toiminnassa 362 eläkesäätiötä, joihin kuului noin 100.000 työntekijää. Työtekijän työeläkelaki (TEL) ja lyhytaikaisiin työsuhteisiin perustuva LEL säädettiin v. 1964. Muita työeläkesäädöksiä olivat v. 2004 YEL (Yrittäjien eläkelaki), MYEL (Maatalousyrittäjien eläkelaki), MEL (Merimieseläkelaki), TaEL (Taiteilijoiden ja eräiden erityisryhmiin kuuluvien työntekijäin eläkelaki), LUTUL (Laki maatalousyrittäjien luopumistuesta), VEL (Valtion eläkelaki), LYVEL (Valtion lyhytpalveluslaki), VPEL (Valtion perhe-eläkelaki), KVTEL (Kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin eläkelaki), KiEL (Evankelis-luterilaisen kirkon eläkelaki), SP (Suomen Pankin eläkesääntö), KELA (Kansaneläkelaitoksen eläkesääntö) ja Ahvenanmaan maakuntahallituksen eläkejärjestely.
TYEL - uusi työntekijän eläkelaki
Vuoden 2007 alusta voimaantullut uusi työntekijän eläkelaki TyEL korvasi TaEL-, LEL- ja TEL-eläkelait. Tapiolan verkkosivulla (2010) kerrttiin, että TyEL, sopii merimiehiä lukuun ottamatta kaikkien työsuhteessa työtä tekevien työntekijöiden vakuuttamiseen. TyEL:ssa oikeus saada työkyvyttömyyseläkettä on työntekijällä, jonka työkyvyn voidaan sairauden, vian tai vamman johdosta arvioida, kun otetaan huomioon myös jo kulunut aika, olevan yhdenjaksoisesti ainakin vuoden ajan alentunut vähintään kahdella viidenneksellä. Työkyvyn alentumista arvioitaessa otetaan huomioon työntekijän jäljellä oleva kyky hankkia itselleen ansiotuloja saatavissa olevalla sellaisella työllä, jonka suorittamista voidaan häneltä kohtuudella edellyttää silmällä pitäen hänen koulutustaan, aikaisempaa toimintaansa, ikäänsä ja asumisolosuhteitaan sekä näihin verrattavia muita seikkoja. Työkyvyn vaihdellessa otetaan huomioon vuotuinen ansio. Niin ikään työntekijällä on oikeus saada työkyvyttömyyseläkettä, jos hänelle TYEL:n alaisen työsuhteen päätyttyä on myönnetty myöhempään virka- tai työsuhteeseen perustuva työkyvyttömyyseläke valtion eläkelain, kunnallisen eläkelain, evankelis-luterilaisen kirkon eläkelain tai Kansaneläkelaitoksesta annetun lain nojalla.Työntekijän eläkelaissa säädetään myös kuntoutustuen myöntämisestä ja leskeneläkkeestä.
Oikeus TYEL-etuuksiin syntyy ansiotulojen perusteella. Eläkkeeseen oikeuttavat vakuutetut työansiot, jotka työntekijä on ansainnut 18 vuoden iän täyttämistä seuraavan kalenterikuukauden alusta 68 vuoden iän täyttämiskuukauden loppuun mennessä.
Eläketurvan järjestämistä varten on työnantajalla oltava eläkevakuutus työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain tarkoittamassa vakuutusyhtiössä tai vakuutuskassalain mukaisessa määrätyn työnantajan tai määrättyyn työnantajaryhmään kuuluvien yritysten palveluksessa olevia työntekijöitä varten perustettavassa eläkekassassa taikka eläkesäätiölain mukaisessa eläkesäätiössä.
Tukilisä-jenkka
Suomalaista eläkejärjestelmää on pidetty verrattain monimutkaisena. Kotkalainen Veikko Lavi (1912 -1996) sävelsi ja sanoitti aiheesta ilkikurisen laulun Tukilisä-jenkka v. 1974. Kansaneläkelain 90 a § kuuluukin yhä näin: Mitä muualla laissa säädetään kansaneläkkeen perusosasta, pohjaosasta, tukiosasta, tukilisästä, lisäosasta sekä apu- ja hoitolisästä, on soveltuvin osin voimassa kansaneläkkeestä sekä tämän lain mukaisesta eläkkeensaajien hoitotuesta. Mitä tässä laissa säädetään kansaneläkkeestä, sovelletaan vastaavasti soveltuvin osin pohjaosaan ja lisäosaan.Lisätietoja:
Hietaniemi, Marjukka ja Ritola, Suvi (toim): Suomen eläkejärjestelmä. Eläketurvakeskus. Helsinki 2007
Kansaneläkkeet
Kansaneläkelaki 11.5.2007/568
Kela - Eläkkeet, Kansaneläkelaitoksen säädössivu 2004
Kela tiedottaa: Kelan eläkkeisiin tulossa pieniä muutoksia 18.12.2009
Kela - Lapseneläke
Kela - Leskeneläke
Kela - Rintamalisä
Kela - Ylimääräinen rintamalisä
KEVA - Kuntien eläkevakuutus
Kunnat.net - Anne Haimi - Vammaisetuudet pitkäaikaisessa laitoshoidossa hoidettaville henkilöille ja muutokset pitkäaikaisesta laitoshoidosta perittävään maksuun, 13.01.2010
Sosiaali- ja terveysministeriö - Kansaneläkettä Suomessa asuvalle 2010
Sosiaali- ja terveysministeriö - Sosiaalivakuutus
Suomen eläkejärjestelmä – Wikipedia
Tapiola - TyEL - TyEL-vakuuttaminen - TyEL-vakuutus
Yrittajat.fi - TYEL-eläkevakuutus - Työnantajamaksut ja -vakuutukset - Työnantajan ABC
Työeläke.fi
Valtion säädöstietopankki Ilmarinen - Vanhat TaEL- ja LEL-eläkelait
Kari Viitapohja 15.8.2004, 17.12.2010