Kehitysvammahuollon tietopankki

hoitajapiirros

Oikeus saada asiakirjatietoja

Sekä sosiaali- että terveydenhuollon asiakkaalla on oikeus saada hänestä huolto- tai hoitokertomuksiin kirjattuja tietoja. Sen sijaan muille tietoja ei saa luovuttaa, ellei asiakas anna siihen suostumustaan. Oikeuslaitoksen (2010) mukaan salassa pidettäviä asiakirjoja ovat lähtökohtaisesti myös asiakirjat, jotka koskevat turvapaikanhakijaa. Samoin salassa pidettäviä ovat suojelupoliisin valtion turvallisuuden ylläpitämistä koskevat asiakirjat. Asianosaisella ei ole ehdotonta oikeutta saada asiakirjaa, joka sisältää salassa pidettäväksi säädetyn tiedon, jos tiedon antaminen olisi vastoin erittäin tärkeää yleistä etua taikka lapsen etua tai muuta erittäin tärkeää yksityistä etua. Hallintotuomioistuin voi salata myös viranomaisen järjestämässä tarjouskilpailussa toisen tarjouksen tekijän liike- tai ammattisalaisuutta koskevat tiedot.

Käytännön hoito-, tutkimus- ja kuntoutustoiminnassa tehtyjä virheitä voi hakea korvattavaksi alioikeudessa tai kääntymällä toiminnan hallinnosta vastaavan elimen puoleen. Palvelujen myöntämistä tai eväämistä koskevat ratkaisut puolestaan ovat hallinnollisia päätöksiä ja niihin voidaan hakea muutosta hallintoteitse.

Viranomaisella tiedottamisvelvollisuus

Viranomaisilla on velvollisuus toimittaa tieto asiakasta koskevasta päätöksestä asiakkaalle. Tiedonannon katsotaan annetun silloin, kun asiakas on saanut sen.

Jos asiakas on tyytymätön häntä koskevaan päätökseen, hänellä on yleensä oikeus hakea siihen muutosta valittamalla. Viranomaisen velvollisuus on ilmoittaa asiakkaalle tarpeelliset tiedot muutoksenhakua varten ja myös avustaa asiakasta muutoksenhaussa. Muutoksenhakuaika, joka on yleensä 14 vuorokautta, alkaa sillä hetkellä kun asiakas on saanut muutoksenhakutiedot.

Kaikkiin viranomaispäätöksiin on tavallisesti oikeus hakea muutosta valittamalla.

Jos viranomaisen päätös on sen laatuinen, että siitä ei voi valittaa, asiakas voi hakea päätökseen muutosta kantelemalla. Kantelu voidaan tehdä jos päätös loukkaa asiakkaan oikeutta eikä hänelle ole annettu mahdollisuutta tulla kuulluksi päätöstä tehtäessä. Kantelu voidaan tehdä myös silloin kun päätöksenteossa on tapahtunut menettelytapavirhe, joka on voinut vaikuttaa päätöksen sisältöön. Lisäksi kannella voi päätöksestä, joka on niin epäselvä tai puutteellinen ettei siitä käy ilmi miten asia on ratkaistu.

Päätöksestä ei voi tehdä kantelua, jos siitä voidaan samalla perusteella valittaa. Kantelu tehdään aina alemman viranomaisen päätöksestä ylemmälle viranomaiselle. Jos ylempää viranomaista ei ole, on kantelu osoitettava korkeimmalle hallinto-oikeudelle. Kantelu on tehtävä 6 kk:n kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Muutoksenhakuasiakirjoista täytyy käydä ilmi muutoksenhaun perusteet ja hakijan henkilötiedot.

Taustatietoa

Julkisuus- ja salassapitolainsäädäntö uudistui 1.12.1999. Uudistuksen keskeisin laki oli laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999; julkisuuslaki), joka korvasi vuonna 1951 säädetyn lain yleisten asiakirjain julkisuudesta (83/1951; asiakirjajulkisuuslaki). Laki toteutti hallitusmuodossa säädettyä perusoikeutta – jokaisen oikeutta saada tieto viranomaisten julkisista asiakirjoista. Hyväksytyn julkisuuseriaatteen mukaan viranomaisten asiakirjat ovat julkisia, jollei tiedonsaantia niistä ole välttämättömistä syistä lailla rajoitettu.

Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain muutokset (495/2005) tulivat voimaan 1. lokakuuta 2005. Sen 14 §:n mukaan viranomaisen asiakirjan antamisesta päättää se viranomainen, jonka hallussa asiakirja on, jollei lain 15 §:n 3 momentista tai muusta lainsäädännöstä muuta ilmene. Myös 34 § muuttui. Tapio Räty kirjoitti Sosiaaliturvassa (2005), että sen mukaan "maksua ei voida periä, jos asiakirjasta annetaan tietoja suullisesti tai asiakirja annetaan viranomaisen luona luettavaksi tai jäljennettäväksi. Maksua ei voida myöskään periä, jos julkinen sähköisesti talletettu asiakirja lähetetään tiedon pyytäjälle sähköpostitse tai sähköisesti talletettu asiakirja lähetetään asianosaiselle sähköpostitse. Jos pyydetyn asiakirjan antaminen kuuluu viranomaisen neuvonta-, kuulemis- tai tiedotusvelvoitteeseen, ei maksua voida periä. Hallintolain (434/2003) 8 §:ssä on säädetty viranomaisen neuvontavelvollisuudesta."

Avoimmuus jäi puutteelliseksi

Helsingin Sanomat (2010) kertoi, että valtio-opin professori Matti Wiberg teki opiskelijaryhmänsä kanssa testin, joka osoitti, että valtion virastoissa pantattiin julkista tietoa. Valtaosa virastoista jätti vastaamatta ylimmän johdon palkkoja koskevaan kyselyyn. Savon Sanomat oli kirjoittanut samasta asiasta, että "julkisuuslainsäädäntö uudistui 11 vuotta sitten, ja sisäänajon pitäisi olla jo ohi. Wibergin ryhmän tekemä avoimuuskoe osoitti asian menevän takapakkia."

Lisätietoja:

Ahvenainen, T. & Räty, T: Julkisuuslainsäädäntö, julkisuus ja salassapito kunnissa. Suomen Kuntaliitto, Helsinki 1999
Avoimuus paljastui silmänlumeeksi - uutinen 22.12.2010 - Helsingin Samomat
Hynninen, Asko: Periaatteessa julkista. Julkisuusperiaatteen käytäntö EU-Suomen päätöksenteossa ja journalismissa. - Väitöskirja. Jyväskylä Studies in Communication 10, 226 s., Jyväskylän yliopisto 2000
Julkisuuslain toimivuus kuntahallinnossa - Salovaara-Karstu, Christa - Kunnallistieteellinen aikakauskirja 32 (2004)

Julkisuuslaki - Wikipedia
Julkisuuslaki ei koske kuntien osakeyhtiöitä - uutinen, Keskisuomalainen 15.3.2009
Korhonen Rauno: Perusrekisterit ja henkilötietojen suoja. Lapin yliopistopaino. Rovaniemi 2003
Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta - Oikeusministeriö
Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta ja siihen liittyvät lait - muutosten pääpiirteet - Oikeusministeriö
Muutoksenhaku
Lehtonen, L: Terveydenhuollon ammattihenkilön salassapitovelvollisuus. Helsinki: Suomalaiset Oikeusjulkaisut SOJ Oy 2003

Miten julkisuuslain muutokset koskevat sosiaalihuoltoa? - Tapio Räty - Sosiaaliturva 18/2005
Mäenpää, Olli: Julkisuusperiaate. Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta. 313 s, Hki 1999
Oikeuslaitos - Asiakirjojen julkisuus
Pahlman Irma (toim.): Asiakirjajulkisuus ja tietosuoja sosiaali- ja terveydenhuollossa. Edita Prima Oy. Helsinki 2005
Parkkari, J., Soikkeli, M. & Siira, M; Julkisuus ja salassapito moniammatillisessa työssä. Helsinki: Stakes 2001
Sorvari Hannu: Oikeudellisia näkökohtia potilastiedoista ja potilaan suostumuksesta tietokoneistu- vassa terveydenhuollossa. STAKES. Raportteja 285. Gummerus Kirjapaino Oy. Saarijärvi 2004
Sosiaali- ja terveysministeriö: Potilasasiakirjojen laatiminen sekä niiden ja muun hoitoon liittyvän materiaalin säilyttäminen. Opas terveydenhuollon henkilöstölle. Edita Oyj. Helsinki 2001
Sosiaali- ja terveysministeriö: Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet. Oppaita 2001:11. Edita Oyj. Helsinki 2001

Suomen sähköinen säädoskokoelma - Finlex
Vehkamäki, Pirjo & Tamminen-Dahlman, Anne: Julkisuus ja tietosuoja opetustoimessa. Opas koulujen ja oppilaitosten käyttöön. 3. painos. Helsinki: Opetushallitus 2004
Wallin, Anna-Riitta & Konstari, Timo. Julkisuus- ja salassapitolainsäädäntö : laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta ja siihen liittyvät lait. Helsinki : Suomalaiset oikeusjulkaisut, 2000
Wallin, Anna-Riitta ym: Julkisuusperiaate ja viranomaisten asiakirjojen jäljenteiden maksullisuus - Työryhmän muistio, Oikeismenisteriö 2004
Ylipartanen Arto: Tietosuoja terveydenhuollossa. Potilaan asema ja oikeudet henkilötietojen käsittelyssä. Tietosanoma Oy. Pieksämäki 2004

Kehitysvammahuollon BBS 2.12.1997
Kari Viitapohja 7.12.2002, 20.1.2011


Kehitysvammaisten Uudenmaan tukipiiri ry. * Kehitysvammahuollon tietopankki