Varhaiskuntoutus
Lapsille
Vammaisten lasten varhaisiässä aloitettavaa kuntoutusta pidetään erityisen tärkeänä. Varhaiskuntoutuksessa selvitetään vamman erityisluonnetta ja kehitetään sen perusteella yksilällinen
kuntoutussuunnitelma, jossa pyritään ottamaan huomioon kaikki keskeiset elämänalueet.
Kehitysvammaisten lasten varhaiskuntoutuksessa on viime vuosina käytetty paljon PORTAAT-menetelmää, jossa lapsen kykyrakennetta seurataan vaihe vaiheelta useilla eri kehitysalueilla. Kuntoutuksessa kehitysalueita stimuloidaan kustakin vaiheesta seuraavalle siirtymiseksi.
Varhaiskuntoutuksen keskeisiä ajatuksia on vahvistaa vammaisen lapsen itsetuntoa ja integroitumista muihin samanikäisiin lapsiin.
Päiväkotikasvatuksen on todettu soveltuvan erittäin hyvin kehitysvammaisille lapsille. Päiväkotikasvatus yhdistää tehokkaasti kaikki aistipiirit samanaikaiseen käyttään asioita opeteltaessa. Se helpottaa näin mieleen painamista ja muistamista. Wikipedian Varhaiskasvatussuunnitelma-artikkelin (2010) mukaan VASU eli varhaiskasvatussunnitelma päivähoidossa tehdään lapselle yhdessä hoitohenkilöstän sekä vanhempien kanssa. Vasuun kootaan tietoja lapsen tavoista, opituista asioista, kehittämiskohteista yms. Vasu auttaa lapsen kehityksen seuraamisessa ja voi toimia siten myös kuntoutuksen arviointimenetelmänä.
Varhaiskuntoutuksesta huolehtivat kuntien erityislastentarhanopettajat ja erityishuoltopiirien
kehitysvammaneuvolat. Erityishuoltopiireillä ja kunnilla on tätä varten myös avohuollon erityistyäntekijäitä, jotka tekevät tarpeen vaatiessa kotikäyntejä vammaislasten perheisiin.
Kaisa
Launonen totesi Logopedian alaan kuuluvassa väitästutkimuksessaan (1998), että varhaiskuntoutuksella, jossa käytettiinn viittomia ja korostettiin pikkulapsen aktiivista kommunikointiroolia sekä muokattiin näin varhaista kommunikointiympäristää lapsen tarpeita ja kykyjä parhaalla mahdollisella tavalla vastaavaksi, oli pitkäaikaisia ja pysyviä vaikutuksia
Downin syndrooma -lasten vuorovaikutustaitojen ja kielen kehitykseen.
Aikuisille
Ilpo
Vilkkumaa kumppaneineen kirjoitti Wikipediassa (2010), että varhaiskuntoutus tarkoittaa tavanomaista vähäisempien sairausoireiden tai tyäkyvyn ennakoitavissa olevan heikkenemisen perusteella toteutettua ammatillista kuntoutusta. Harvinaisempaa oli, että sanaa varhaiskuntoutus käytettiin vammaisten lasten lääkinnällisestä kuntoutuksesta, jonka tavoitteena pidettiin koulunkäynnin ja kasvun perusedellytysten tehostettua tukemista. Wikipedian artikkelissa esiteltiin mm. ASLAK-kuntoutusta ja ammatillisen varhaiskuntoutuksen historiaa.
Verven (entinen Merikosken kuntoutus- ja tutkimuskeskus) verkkosivulla (2010) kerrottiin, että ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus (ASLAK) on nuorehkoille ja keski-ikäisille tyäntekijäille tarkoitettua varhaiskuntoutusta. Osallistujien tyätä haittaavat oireet ovat lieviä, mutta saattavat johtaa ilman kuntoutusta tyäkyvyn heikkenemiseen.
Verven mukaan ASLAK-varhaiskuntoutuksen tavoitteena oli saada aikaan muutoksia ennen kuin tyäkyky vaarantuu. Kun oireet ovat vielä lieviä, niihin puuttuminen antaa hyvän tuloksen. Verven mainitiin aloittaneen ASLAK-kuntoutuksen ensimmäisten kuntoutuslaitosten joukossa vuonna 1987. Verven ASLAK-kuntoutukseen oli osallistunut yhteensä 4.000 kuntoutujaa eri ammattialoilta
Kelan verkkosivun (2010) mukaan ASLAK-kurssit toteutettiin kuntoutuslaitoksessa avo- tai laitosmuotoisena tai niiden yhdistelminä. Kurssit pidettiin kolmessa tai neljässä jaksossa noin vuoden kestoisena prosesseina. Kuntoutuksen kokonaiskesto voi olla 15ä22 vuorokautta. Välijaksoille kuntoutujalle suunniteltiin yksilällinen ohjelma kotona ja/tai tyässä tehtäviä harjoituksia varten. Kurssin kestoon, sisältään ja jaksotukseen vaikuttivat kuntoutujan, tyäpaikan, ammattialan ja tyäterveyshuollon esille nostamat tarpeet. ASLAK-kursseille osallistui yhteensä 13.500 kuntoutujaa v. 2009.
Lisätietoja:
Alasuutari Maarit ym: Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet - Stakes - Gummerus, Kirjapaino Oy Saarijärvi 2005 (
pdf)
ASLAK-kuntoutus ä Wikipedia
Avellan Anne ja Lepistä Tuula: Varhis - Opas pienten autististen lasten varhaiskuntoutukseen - Lastenlinnan sairaala 2008
Bronfenbrenner, U: The Ecology of Human Development: Experiments by Nature and Design - Harvard Press, Cambridge 1979
Hurme Marja-Liisa, Härkäpää Kristiina, Wiksträm Juhani, Järvikoski Aila, Kalima Sointu: Tyäkykyä ylläpitävä toiminta terveydenhuollossa. Kehittämishanke keskussairaalan klinikassa - Kuntoutussäätiä, 1993
Hyppänen, Merja ja Linnossuo, Outi (toim.): Intohimosalaatti. Leikkejä ja muita toiminnallisia menetelmiä. LK-kirjat. Saarijärven Offset Oy, Saarijärvi 2006
Järvikoski Aila: Kuntoutus hyvinvointivaltiossa - Kuntoutussäätiä, 1995
Järvilehto Soili, Kiiski Raija: Oman hyvinvoinnin lähteillä - Kuntoutussäätiä, Sosiaali- ja terveysministeriä. Helsinki 2009
Kallanranta T, Rissanen P, Vilkkumaa I: Kuntoutus. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2001
Karjalainen, Vappu ja Villkumaa, Ilpo: Kuntoutus kanssamme. Ihmisen toimivuuden tukeminen. Stakes. Gummerus Kirjapaino Oy, Saarijärvi 2004
Karvonen, Pirkko: Juhan askeleet. Kotikuntoutusta Kerland-klinikan menetelmällä. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 1999
Kasvun kumppanit - etusivu - THL
Kela - ASLAK-kurssi
Kelan kuntoutustilasto 2009 (
pdf)
Kiukkonen, Hanne ja Puumala, Maria: Vanhempien ja kuntoutusohjaajien välinen yhteistyä erityisneuvola Silmun kuntoutusohjauksessa: äAvoimesta keskustelusta tsemppiä omaan jaksamiseenä - Opinninäytetyä, Sosiaali- ja terveysalan yksikkä, Seinäjoen ammattikorkeakoulu 2010
Kurki, M: Missä kunnossa kuntoutukseen, entä kuntoutuksen jälkeen? Tules- ja ASLAK- kurssit pystyvyysarvioiden vahvistajina. miina Sillanpään Säätiän julkaisuja A:6. Helsinki: Vammalan Kirjapaino Oy 2004
Launonen, Kaisa: "Eleistä sanoihin, viittomista kieleen. Varhaisviittomisohjelman kehittäminen, kokeilu ja pitkäaikaisvaikutukset Downin syndrooma -lasten varhaiskuntoutuksessa" - Väitäskirja Logopedian alalata, Helsingin yliopisto 1998
Lind, j., Aaltonen, T., Halonen, j. P. & Klaukka: Kelan kuntoutuksen vuonna 2002 päättäneet. Kuntoutujien rekisteriseuranta vuosina 2002ä2004. Sosiaali- ja terveysturvan katsauksia 74. Vammala: Vammalan Kirjapaino Oy 2007
Martikainen, Kaisa ja Lusa, Satu: Vuorotellen. Opas vuorovaikutukseen ja kielen kehityksen alkuvaiheisiin. Kaskelotti. Kirjapaino Keili Oy 2007
Mattus, Marjo-Riitta:Linnean tie elämään. Keinona kokonainen kuntoutus. WSOY. Juva 1989
Määttä, Paula: Perhe asiantuntijana. Erityiskasvatuksen ja kuntoutuksen käytännät - Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 1999
Nevala-Puranen, N: ASLAK-kurssien vaikutukset maatalousyrittäjien fyysiseen suoritus- kykyyn ja tyätekniikkaan. Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 10. Helsinki: Kansaneläkelaitos 1996
Kuntoutuspalvelut, Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiä, nettisivu 2004
Peltonen, Kristiina: Toomas ä varhaiskuntoutuksen palapelissä. Kehitysvammaliitto ry, Helsinki 1995
Pienen CP-vammaisen lapsen tietokoneavusteinen varhaiskuntoutus - Ann-Mari Loukiainen - papunet
Pällänen, R: Kuntoremontti, keski-ikäisten miesten kylpylässä toteutetun ryhmä- ja yk- siläkohtaisen terveysneuvonnan vaikutukset. Acta Universitatis Tamperensis, A 426. Tampere: Tampereen yliopisto.(1994)
Rantanen Piia, Julkunen Juhani, Vanhanen Hannu: Naisten sydänterveyden edistäminen terveysneuvonnan ja varhaiskuntoutuksen keinoin. Satunnaistettu vaikuttavuustutkimus - Kuntoutussäätiä, Helsinki 2009
Santalahti, Pekka (toim.): Perhe asiantuntijana. Erityiskasvatuksen ja kuntoutuksen käytännät. Atena kustannus. Gummerus Kirjapaino 1999
Saukko Päivi: Musiikkiterapian tavoitteet lapsen kuntoutusprosessissa - Väitäskirja, Jyväskylän yliopisto 2008
STM - KUNTOUTUSASIAIN NEUVOTTELUKUNNAN TUTKIMUSJAOSTON RAPORTTI 2000
Tirkkonen maija ja Kinnunen Ulla: TYäHYVINVOINTI VAHVISTUU VARHAISKUNTOUTUKSESSA: ASLAK-kuntoutuksen ja Tyähyvinvointi-kuntoremontin vaikuttavuus - miina Sillanpään Säätiä, 2010
Eläkeuudistus ja ikääntyvien tyässä jaksamisaikeet
Vaasan varhaiskasvatussuunnitelma 2005
pdf
Varhaiskasvatussuunnitelma - (VASU) ä Wikipedia
Varhaiskuntoutus ä Wikipedia
Verve - ASLAK-varhaiskuntoutus
Vuontisjärvi Riikka, Päyhtäri Mari: Lastenneurologinen kuntoutus - pro gradu, Lappi internetissä, verkkosivu 2000
Kehitysvammahuollon BBS 9.10.1997
EK 2007
Kari Viitapohja 30.11.2010
