Kehitysvammaisten työ- ja päivätoiminta
Kehitysvammaisten työ- ja päivätoimintaa ylläpitävät kunnat ja erityishuoltopiirien kuntanyhtymät.. Myös joillakin järjestöillä ja uskonnollisilla yhteisöillä on työkeskuksia. Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan yksiköiden ylläpitäjätahoista v. 2001 merkittävin oli kunta 61,6 %:n osuudella. Kuntayhtymien yksiköitä oli 31,3 % ja yhdistysten 4,1 % kaikista. Pääasiassa kehitysvammaisille suunnattua työtoimintaa harjoittavia yksiköitä arvioitiin olevan 175. Kehitysvammaisten työ- ja päivätoimintayksiköiden asiakkaita oli 11.200 ja niiden avotyötoiminnan piirissä 1.600 sekä tuetusti työllistyneenä 200 henkilöä. Työkeskuksista 69 % harjoitti avosuojatyötä, avotyötoimintaa tai muuta yksikön ulkopuolista vajaakuntoisten työllistämistoimintaa. Ilman työsuhdetta tapahtuvan avotyötoiminnan osuus kaikesta ulkopuolisesta toiminnasta oli 80,8 %Kehitysvammaisten työtoiminta oli suurelta osin päivähuoltoa, jossa pyrittiin soveltamaan mahdollisuuksien mukaan oikean työpaikan toimintatapoja. Toiminta tapahtui työkeskus-, päiväkeskus- tai päivähuoltola-nimisissä yksiköissä. Yleisimpiä työtehtäviä olivat erilaiset vaihe- ja kokoonpanotyöt, mutta muitakin töitä löytyi, samoin virkistys- ja harrastustoimintoja sekä aikuiskoulutusta.
Työkeskuksista avotyöhön
Työkeskuksissa annettiin myös työhön valmennusta sekä toteutettiin avo- tai tuettua työtä. Työhön valmennuksen tarkoituksena oli totuttaa työntekoon ja opettaa ammatillisia valmiuksia. Avotyössä kehitysvammaiset työskentelivät työkeskuksen ohjausavun turvin normaaleissa työpaikoissa. Marika Hyvärisen toimittaman Kehitysvammaliiton nettidokumentin (Arvioita kehitysvammaisten työvoimapotentiaalista) mukaan vuoden 2002 lopussa kehitysvammaisia oli avotyötoiminnassa noin 1.600 henkilöä. Heistä 63 % työskenteli julkisella sektorilla erilaisissa aputehtävissä. Kehitysvammaliiton verkkosivun (2010) mukaan toimintakeskuksissa (sama kuin työkeskus) järjestettävään työtoimintaan osallistui noin 7.700 kehitysvammaista henkilöä ja avotyötoimintaan noin 2.300 henkilöä.Tuettu työllistyminen tarkoitti avun antamista normaalissa työsuhteessa työskentelevälle kehitysvammaiselle. Tuettuja työllistymisiä oli toteutunut vuoteen 2003 mennessä n. 200.
Työkeskukset tarjosivat päivän aikana lounaan ja iltapäiväkahvin. Työkeskuksen ohjaajat vastasivat suojatyöntekijöiden hyvinvoinnista ja päivätoimintoihin liittyvien kuntoutussuunnitelmien toteutumisesta.
Työosuusraha
Työkeskuksissa maksettiin asiakkaille ns. työosuusrahaa. Sen tarkoituksena oli kannustaa heitä työntekoon. Työosuusraha oli v. 2004 suuruudeltaan 17 eurosta 85 euroon kuukaudessa. Työkeskuksissa käyviltä perittiin ruokamaksuna noin 3,5 euroa päivässä. Kuljetukset taksilla, invataksilla tai yleisellä kulkuneuvolla kustannettiin työkeskusten puolesta. Työkeskuksen maksama työosuusrahan korkein veroton määrä oli vähän yli 8 euroa päivässä.Sosiaali- ja terveysministeriön tiedotteessa 23.11.2006 kerrottiin, että eduskunta oli hyväksynyt lait vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain (380/1987) sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (734/1992) 4 §:n muuttamisesta. Vammaispalvelulakiin lisättiin vaikeavammaisten päivätoimintaa koskeva säännös. Päivätoiminta kuului nyt kunnan erityisen järjestämisvelvollisuuden piiriin. Asiakasmaksulain mukaan päivätoiminta oli maksuton sosiaalipalvelu. Lakimuutokset tulivat voimaan 1.1.2007. Kehitysvammaisille henkilöille päivätoimintaa tuli kuitenkin järjestää kehitysvammalain nojalla. Samaan aikaan jotkut kehitysvammaisten työ- ja päiväkeskukset (Uudellamaalla usein toimintakeskukset) luopuivat ateriamaksujen perimisestä.
Tea Kairin ja kumppanien (2010) mukaan useimmat heidän haastattelemansa kehitysvammaiset olivat sitä mieltä, että työtoiminnasta maksettava työosuusraha oli riittämätön erityisesti silloin, kun henkilö teki varsinaisia työtehtäviä työ- ja toimintakeskuksessa tai avotyötoiminnassa. Pienimmät työosuusrahat olivat yhden euron päivässä. Joissakin työ- ja toimintakeskuksissa työtoimintaan osallistujat maksoivat ylläpitomaksun, joka oli suurempi kuin työosuusraha. Osa haastatelluista koki ristiriidan oikean työn ja palkattomuuden välillä varsinkin avotyötoiminnassa, jossa palkaton työ tehtiin tavallisella työpaikalla.
Uudistustarvetta
Kehitysvammaliitto, Kehitysvammaisten Tukiliitto, Nuorten Ystävät sekä Förbundet De Utvecklingsstördas Väl jättivät v. 2010 sosiaali- ja terveysministeriölle sekäa työ- ja elinkeinoministeriölle aloitteen, jossa ne esittävät yhteisen selvityshenkilön tai työryhmän asettamista arvioimaan kehitysvammaisten työ- ja päivätoiminnan sekä työllistymistä tukevien palvelujen kehittämistä. Järjestöt totesivat, että palkkatyöhön pääseminen, oman elannon ansaitseminen ja oman panoksen antaminen yhteiskunnalle olivat keskeisiä tavoitteita myös kehitysvammaisille ihmisille.Eeva Grönstrandin Ketju-lehdessä haastattelema oikeustieteen lisensiaatti Jaana Paanetoja totesi, että työtoiminnan oikeudellinen luonne on arvioitava tarkastelemalla työsopimuslaissa säädettyjen työsuhteen tunnusmerkkien täyttymistä, mikäli työtoiminnan oikeudellista luonnetta ei ole kirjattu lakiin.
Huomattu eduskunnassa
Merja Kuusisto ja Satu Taiveaho kumppaineen tekivät 9.9.2009 eduskuntakyselyn kehitysvammaisten työtoiminnan työosuusrahan tasosta. Siinä todettiin, että eräissä kunnissa ateriasta perittiin verotusarvo (v. 2009 laitosruokailussa aterian verotusarvo oli 4,13 euroa). Ongelmaksi tuli näin ollen se, että luontaisetujen verotusarvot nousivat vuosittain, mutta tuloverolain mukainen suurin sallittu veroton korvaus taas pysyi vuosia samalla tasolla. "Kun aterian verotusarvo nousee, joudutaan kehitysvammaisten työosuusrahaa pienentämään vastaavalla summalla, jottei verottomuuden raja (12 euroa/päivä) ylity", kyselijät mainitsivat.Peruspalveluministeri Paula Risikko vastasi, että sosiaaliturvan kokonaisuudistusta pohtivan Sata-komitean tuli ottaa kantaa myös osittaisen työhön osallistumisen mahdollisuuksiin ja siihen kannustamiseen. "Osana PARAS-uudistusta toteutetaan sosiaalihuoltolainsäädännön uudistaminen. Myös tässä yhteydessä tullaan arvioimaan työllistymisen tukemiseen sekä työ- ja päivätoiminnan järjestämiseen liittyviä sosiaalihuollon tehtäviä jatkossa", ministeri totesi.
Lisätietoa:
Erityistyöllistäminen
Hyvärinen Marika, Vesala, Hannu & Seppälä, Maarit: Työ- ja toimintakeskukset tänään. Kehitysvammaliitto 2002
Hyvärinen, Marika (toim.): Arvioita kehitysvammaisten työvoimapotentiaalista 2003
Kairi Tea, Nummelin Tua, Teittinen Antti: Työtoiminnan käytäntö ja kokemus: Kriittisiä arvioita kehitysvammaisille ja mielenterveys- kuntoutujille järjestettävästä työtoiminnasta - Kehitysvammaliiton selvityksiä 6, Helsinki 2010
Kaera Taru: Kokemuksia Pohjois-Pohjanmaan päivätoiminnan alueellisesta kehittämisestä 2003-2005 - Kehitysvammaisten palvelusäätiö 2006
Kehitysvammajärjestöiltä aloite työ- ja päivätoiminnan uudistamiseksi: Järjestöt toivovat kehitysvammaisten työ- ja päivätoiminnan uudistamista - Kehitysvammaliitto, Media - 09.11.2010
Kuntouttava työtoiminta
Monipalvelukeskukset
Ollikainen, Anne-Mari: Marginaalin marginaalissa? : Vammaiset ja osatyökykyiset henkilöt työllistymispalveluiden reunoilla - Vates-säätiö, Helsinki 2008
Pesonen Teija: Asiakskysely Kontiolahden kunnan työ- ja päivätoiminnan asiakkaille - kehittämishanke, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu 2010
Psyykkisesti kehitysvammaisten työllisyys
Päivä- ja työtoiminta (kehitysvammahuolto) - Marketta Kaunisto - Kunnat.net 26.01.2007
Päivätoimintaa ja tulkkipalveluja lisätään 2007, STM 2006
Sosiaalikeskus - kehitysvammaisten työtoiminta, Rauman kaupunki 10.5.2004
Työ- ja päivätoiminnat, Tuusulan kunta
Työ- ja päivätoiminta, Tampereen kaupunki 1.10.2004
Työ- ja päivätoiminta, Turun kaupunki 9.7.2004
Työtä eri pelimerkeillä. Väärä julkisuus ja vanhat asenteet kehitysvammaisten palkkatyön jarruna - Eeva Grönstrand - Ketju 6/2008
Vammaispalvelulain mukainen päivätoiminta
Vammaisten ja vajaakuntoisten työllistämisen kokonaiskartoitus, STM 17.08.2001
Verohallinto
Kehitysvammahuollon BBS 4.5.1998
AN 7.12.2002
Kari Viitapohja 6.2.2004, 14.8.2004, 4.4.2007, 1.12.2010