Tuettu työllistyminen
Kehitysvammaisten Tukiliiton verkkosivulla (2004) kerrottiin, että tuettua työtä teki n. 200
kehitysvammaista ihmistä. Tuetun työllistymisen perusajatuksena oli löytää kehitysvammaiselle ihmiselle paikka avoimilta työmarkkinoilta. Tuettu työ tarkoitti tuettuna tehtävää, tasavertaista, palkallista työtä tavallisella työpaikalla. Työharjoittelun jälkeen työntekijän ja työnantajan välille solmittiin työsopimus ja työnteko perustui työsuhteeseen. Kokopäivätyötä tekevien palkan verollinen keskiarvo oli 403 euroa kuukaudessa v. 2003.
Verkkosivun mukaan työllistyneen tukihenkilö oli työvalmentaja, joka oli yleensä
työkeskuksen ohjaaja. Hän hankki työpaikan, oli mukana työsopimuksen teossa, tukityön opettelemisessa ja auttoi vaikkapa verotoimistossa asioitaessa. Työvalmentaja loi yhteydet työpaikalle ja toimi kehitysvammaisen ihmisen puolestapuhujana. Tuettu työllistyminen ry:n verkkosivun (2010) mukaan työpaikalla oli hyvä olla työssäkäyntiavustaja, jonka tehtävänä oli 2-6 vajaakuntoisen henkilön työssäkäynnin tukeminen. Avustajan toimenkuvaan kuului myös vapaa-ajan, harrastustoiminnan sekä itsenäistymisen tukeminen.
Tukiliiton IKI-instituutin Työelämä-projektin verkkosivulla kerrottiin v. 2004, että kehitysvammainen saattoi jättää
eläkkeensä lepäämään jos hän sai työstään palkkaa 588,66 euroa kuukaudessa tai enemmän. Palkkatyön tekemistä voi näin turvallisesti kokeilla jopa viiden vuoden ajan. Jos laittoi eläkkeensä lepäämään, sai
erityisvammaistukea kahden ensimmäisen vuoden ajan. Eläkkeelle oli mahdollista palata takaisin koska tahansa. Kehitysvammaisten työllistäminen avoimille työmarkkinoille kuului myös työvoimatoimistolle. Työkyvyttömyyseläkeläinen saattoi ilmoittautua työnhakijaksi työvoimatoimistoon ja hänellä oli oikeus käyttää ammatinvalinnanohjausta. Jos oli jättänyt eläkkeensä lepäämään oli oikeus saada myös työvoimatoimiston enintään 60 päivän mittaista työhönvalmennusta.
Perhe ja läheiset tärkeitä
Maija
Pelkosen väitöskirjan (2003) aiheena oli kehitysvammaisten työkeskusten verkostoituminen. Hän kirjoitti, että tuetun työllistymisen käsite tuli suomalaisten tietoisuuteen Euroopan unioniin liittymisen myötä 1990-luvulla. Vanhat 1960 – 1970-luvuilla luodut työtoiminnat tunnistettiin riittämättömiksi. Yhdeksi kehittämiskeinoksi nousi tuettu työllistyminen, jonka perusajatus on työllistää vajaakuntoinen henkilö, esimerkiksi kehitysvammainen, palkkasuhteiseen työhön työkeskuksen ulkopuolella olevaan työpaikkaan. Toiminnan ideologisena lähtökohtana oli vajaakuntoisten ihmisten oikeus työhön. Pelkosen väitöstutkimuksen mukaan perheen tai muiden läheisten rooli oli keskeinen toimintakyvyltään rajoittuneiden työllistymisessä. Perhe ja läheiset olivat tärkeitä verkoston asiantuntijoita, joita tuli kuulla mm. kehitysvammaisia työllistettäessä.
Puolanteen ja
Sariolan (2000) mukaan Suomessa oli v. 1997 tuetun työllistymisen prosessissa noin 300 henkilöä, heistä 122 oli palkkatyössä saaden samanaikaisesti eläkettä. Muut olivat valmisteluvaiheessa.
Pasi
Ylipaavalniemi totesi Helsingin kaupungin tuettua työllistymistä koskevassa raportissaan v. 2004, että Suomessa oli v. 2001 vähintään 33 toimintaa harjoittanutta yksikköä ja niillä oli kaikkiaan 880 asiakasta, joista 230 oli työllistynyt. Tuetusti työllistyneet kävivät työssä keskimäärin 2,2 päivänä viikossa ja työpäiviä kertyi vuodessa keskimäärin 105. Suurimpia työllistäjiä olivat kunnat 40 %:n osuudellaan. Työvalmentajien työpanoksen kokonaismääräksi Ylipaavalniemi arvioi vähintään 45-50 henkilötyövuotta. Tuetun työllistymisen asiakkaiden arvioidut heikon työmarkkina-aseman syyt painottuivat voimakkaasti kehitysvammoihin ja mielenterveysongelmiin. Kehitysvammaisten ja mielenterveyskuntoutujien osuus tuetusti työllistyneistä oli 85 prosenttia.
Julkistaloudellisesti kannattavaa
Ylipaavalniemen mukaan Helsingin neljän suurimman toimipisteen ja niiden harjoittaman tuetun työllistymistoiminnan julkinen kustannus oli yhteensä 449.000 euroa (2002), josta 97% kohdistui Helsingin kaupungille lähinnä työvalmentajien palkkoina ja toimintakuluina. Vastaavana aikana yksiköiden toiminnan ansiosta tuli n. 0,6 miljoonan euron julkiset bruttomääräiset säästöt mm. sosiaaliturvan etuuksissa sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Yksiköiden ylläpito oli kannattavaa julkistaloudellisesta näkökulmasta. Arvioidut julkiset säästöt ylittivät kustannukset yli 150.000 eurolla (2002). Suhteellisesti tarkastellen säästöt ylittivät kustannukset 34 prosentilla - eli jokaista toimintaan maksettua euroa kohti saavutettiin 1,34 euron säästöt. Nettomääräiseen - palautuvat verot ja sosiaalivakuutusmaksut huomioivaan -analyysiin siirryttäessä tulokset paranivat edelleen. Peräti 75% tuetun työllistymisen julkisesta bruttomääräisestä kustannuksesta palautui veroina ja sosiaalivakuutusmaksuina.
Palkoissa parantamisen varaa
Raija
Pirttimaan (2003) tutkimuksen mukaan v. 2001 löytyi 62 palkkatyöpaikkaa, jonne työntekijä sai tukea vähintää 2 kertaa kuukaudessa. Tyypillistä oli, että työntekijä sai tukea lähinnä työsuhteen alkuvaiheessa eikä jatkuvasti työsuhteen aikana. Tuetussa työssä oli yleensä alhainen palkkaus. Pienimmät tuntipalkat olivat 0,67 euroa, keskimääräinen tuntiansio oli 4,5 euroa, heikoimmin palkatuilla henkilöillä oli kehitysvammadiagnoosi.
Venla
Pystynen kirjoitti (HS 2009), että työikäisiä kehitysvammaisia oli 23.000, joista ainakin 3.000:n arveltiin soveltuvan palkkatyöhön tavallisille työpaikoille. Silti vain noin 300 kehitysvammaista oli löytänyt palkkatyötä.
Yhtiön Facebook-sivun (2010) mukaan McDonald's-ravintolat ovat palkanneet vammaisia työsuhteeseen tuetun työllistymisen ensimmäisistä projekteista vuodesta 1995 alkaen. Yhtiön henkilöstöpäällikkö Maarit
Latvala kertoi, että valtaosa vammaisista ja osatyökykyisistä työntekijöistä on toiminut salityöntekijöinä huolehtien asiakastilojen siisteydestä. "Suurin osa vammaisista ja osatyökykyisistä työntekijöistä on kehitysvammaisia tai henkilöitä, joilla on erilaisia oppimisvaikeuksia. McDonald’s-ketjun palveluksessa on tällä hetkellä noin 20 - 30 vajaakuntoista työntekijää", Latvala mainitsi.
Työvoimatoimisto voi hankkia tukipalveluja
Työministeri Tarja
Filatov (2003) totesi Anne
Holmlundin vajaakuntoisen työllistymistä koskevan eduskuntakyselyn yhteydessä, että laki julkisesta työvoimapalvelusta tuli voimaan 1.1.2003 lukien. "Tähän lainsäädäntöön otettiin uutena ostopalveluna työvalmentajien
työhönvalmennus. Työvoimatoimistoilla on mahdollisuus hankkia valmennusyksiköistä työvalmentajien palveluja (tuettu työllistyminen). Tuettu työllistyminen täydentää työhallinnon vajaakuntoisten työnhakijoiden palveluvalikoimaa. Työvalmentajien palvelujen käytöstä tulee monia hyötyjä. Vajaakuntoiset työnhakijat saavat työvalmentajien henkilökohtaista tukea, neuvontaa ja valmennusta työhönsijoituksen eri vaiheissa", Filatov mainitsi.
Lisätietoa:
Autio, T: Työ kehitysvammaisen elämässä - Kehitysvammaliiton julkaisuja 15. Helsinki 1993
Erityistyöllistäminen
Hertteli, Saara: Voimaannuttava vertaistukiryhmä kehitysvammaisille tuetun työn tekijöille - Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsinki 2010
Hyvärinen, M., Vesala, H. & Seppälä, M: Työ- ja toimintakeskukset tänään - Valtakunnallisen tutkimus- ja kokeiluyksikön monisteita 35. Helsinki: Kehitysvammaliitto 2002
Härkäpää K. (toim.): Kokemuksia tuetusta työllistymisestä - Helsinki: Vajaakuntoisten työllistämisen edistämissäätiö 1998
Ka Moon -kirjasta vikkejä vajaakuntoisten työllistämioseen - uutinen - Pohjalainen 28.4.2008
Ka Moon -seminaari, Helsinki, 12. 11. 2008 - Paula Risikko - Pihlaja 2009
Kaikille avointen työmarkkinoiden kehittäminen Suomessa - Esko Hänninen - Pihlaja 2008
Kaukola, Jukka: Kun rahat eivät riitä. Työtoiminta Hyvinkäällä työntekijöiden arvioimana - Raportti, Kehitysvammaisten Tukiliitto 7/2006
Kehitysvammaiset saavat palkaksi elokuvalippuja - Venla Pystynen - Helsingin Sanomat 11.7.2009
Kehitysvammaisia palkkatyössä vähän - Uutinen, Shahin Doagu, Keskisuomalainen 10.3.2008
Koivumäki Era: "Työkeskus liian täynnä", Vaihtoehtoja vajaakuntoisten työllistymiseen yhteisvoimin - Uudenmaan erityispalvelut -kuntayhtymän julkaisusarja 1/2004, Valopaino Oy 2004
Lehtinen, U., Saloviita, T. & Pirttimaa, R: Vuosiraportti 1995. Tie auki! –projekti - Jyväskylän yliopiston erityispedagogiikan laitos 1996
McDonald's-ravintolat - Tasa-arvo ja henkilöstöpolitiikka yhteistyössä tuetun työllistymisen yksiköiden kanssa - Facebook 2010
Mikä minusta tulee isona? Mar ia Kaisa Aula - Pihlaja 2009
Pirttimaa Raija: Tuetun työllistymisen alkuvaiheet ja kehittyminen suomessa - väitöskirja, Helsingin yliopisto 2003
Puolanne, M. & Sariola, L: Laatu tuetussa työllistymisessä. Palvelustandardi - Helsinki: VATES-säätiö. 2000
Sainio, A. ja Elomäki M: Työelämän pelisäännöt. Kehitysvammaliitto 2007
Saloviita, T., Lehtinen, U. & Pirttimaa, R: Vuosiraportti 1996. Tie auki! –projekti. Jyväskylän yliopiston erityispedagogiikan laitos 1997
Saloviita, T., Lehtinen, U. & Pirttimaa, R: Tie auki työelämään! Tuetun työllistymisen käsikirja. Jyväskylän yliopiston erityispedagogiikan laitoksen julkaisu 1997
Sariola L. (toim.): Tuettu työllistyminen – Näkökulmia tuetun työllistymisen työhönvalmennukseen. Vates 2005
Tie auki projekti (tuettu työllistyminen), Erityispedagogiikan laitos, Jyväskylä 2003
Tie auki työelämään. Työkirja - Jyväskylän yliopiston erityispedagogiikan laitoksen julkaisu 1998
Tiedon puute on suurin este kehitysvammaisten työllistymiselle - Ketju 33 (1), 1. 1997
Tuettu työllistyminen -
VATES
Tuettu työllistyminen – Wikipedia
Tuettu työllistyminen kannattavaa, mutta epäsuosittua - Saloviita, T. - Sosiaaliturva 4, 13 - 15.2001
Tuettu työllistyminen ry.
Tuettu työllistyminen auttoi Juha Tammisen työelämään - Kirsi Airikka, Tampereen kirkkosanomat 3/2003 - artikkeliseloste
Työ tekijäänsä kiittää - tuettu työllistyminen osana skitsofreniapotilaiden kuntoutumista - Eila Sailas, Sari Selkama ja Grigori Joffe - Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2007;123(17):2083-90
Ylipaavalniemi, Pasi: Vajaakuntoisten tuettu työllistyminen Helsingissä – toiminnasta ja hyödyistä - Helsingin kaupungin sosiaalivirasto 2004
Venäläinen R. (toim.): Tuettu työllistyminen. Helsinki: Finsen ja Vajaakuntoisten työllistymisen edistämissäätiön julkaisu 1996
Tuettu työllistyminen tarvitsee työssäkäyntiavustajia - Esa Jukantupa - Pihlaja 2010
Tuettu työllistyminen väylänä avoimille työmarkkinoille - kokemuksia kehittämisprojekteista, Mika Ala-Kauhaluoma ja Riitta-Liisa Kokko, Työpoliittinen Aikakauskirja 2 / 2001
Työkirja autismin kirjon henkilön työllistymisen tukena - Aslak Rantakokko - Pihlaja 2008
Työolosuhteiden järjestelytuki työnantajalle
Vajaakuntoisten tuettu työllistyminen Helsingissä – toiminnasta ja hyödyistä, Pasi Ylipaavalniemi, Helsingin kaupungin sosiaalivirasto. Selvityksiä 2004:4 (53 sivua)
Vajaakuntoisten työllistämisen julkistaloudelliset vaikutukset. Honkalampi-säätiön harjoittaman erityistyöllistämisen kustannus-hyöty –analyysi. Ylipaavalniemi, Pasi (2003, b), Honkalampi-säätiön julkaisuja 25 (59 sivua)
Vajaakuntoisten työllistäminen tuotannollista toimintaa harjoittamalla ja tuetun työllistymisen menetelmällä – tilastokartoitus, Ylipaavalniemi, Pasi (2003, a), VATES –säätiön julkaisuja,
ISBN 951-97362-9-8 (76 sivua)
Vammaisten henkilöiden kokemuksia tuetusta työstä työllistymisen alkuvaiheessa - Pirttimaa, R. - Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti 1 (40), 21 - 33. 2003
Vähän kerrallaan niin pääset pitkälle. Tutkimus kehitysvammaisten työkeskusten tuetun työllistymisen verkostoitumisesta. Maija Pelkonen, väitöskirja, Lapin Yliopisto 10.12.2003 (Kustantajan kirjaesitely)
A Longitudinal Comparison of Day Program Services and Outcomes of People Who Left Institutions and Those Who Stayed - Stancliffe, R.J. & Lakin, K. C. - The Journal of the Association for Persons with Severe Handicaps 24 (1), 44 - 57. 999
Association for Persons in Supported Employment (APSE)
Arrival of supported employment in Finland, Saloviita T, Pirttimaa R, International journal of rehabilitation research 23 3, p. 145-147, 2000
Ferguson, P.M. Ferguson D.L. & Taylor S.J. (toim.): Interpreting disability. A qualitative reader. New York: Teachers College Press 1992
Inge, K., Barcus, J.M., Brooke, V. & Everson, J: Supported employment staff training manual - 2nd Edition. Richmond: Virginia Commonwealth University. Rehabilitation Research and Training Center on Supported Employment1995.
Job satisfaction of persons in supported employment - Test, D.W., Bond Hinson, K., Solow, J. & Keul, P. - Education and Training in Mental Retardation 28 (1), 38 - 46. 1993
McLoughlin, C.S., Garner, J.B. & Callahan, M. (eds.): Getting employed, staying employed. Job development and training for persons with severe handicaps - Baltimore: Paul H. Brookes.1987
Migliore, A: Models of good practice in assisting people with learning difficulties to gain competitive employment. University College Dublin. The Annals of Marie Curie Fellowship Association. Vol I.1999
Real jobs: the perspectives of workers with learning difficulties - Reid, P.M. & Bray, A - Disability & Society 13 (2), 229 - 239. 1998
Social integration in the workplace: an analysis of the interaction activities of workers with mental retardation and their co- workers - Parent, W.S, Kregel, J., Metzler, H.M.D. & Twardzik, G. - Education and Training in Mental Retardation 27 (1), 28 - 38. 1992
Spjelkavik Øystein, Evans Michael J: Impression of Supported Employment. A Study of some European Supported Employment services and their activities - Work Research Institute, 2007
Stiles K. (toim.); Beyond Borders. Global Supported Employment and People with Disabilities - Training Resource Network: St. Augustine 1999
Supported and Sheltered Employment. Quality of life Issues Among Workers with Disabilities - Sinot- Oswald, M., Gliner, J.A. & Spencer, K. C. - Education and Training in Mental Retardation 26 (4), 388 - 389. 1991
Supported employment and social validity - Test, D.W. - Journal of the Association for Persons with Severe Handicaps 19 (2), 116 - 129. 1994
Supported Employment: At the crossroads - Wehman, P. & Kregel, J. - Journal of the Association of Severely Handicapped Persons 20 (4), 286 - 299/ 1995
The GLADNET Association refers to the Global Applied Disability Research and Information Network
The Wage Effects of Supported Employment - Thompson, L., Powers, G. & Houchard, B. - The Journal of the Association for Persons with Severe Handicaps 17 (2), 87 - 94. 1992.
Wehman P. & Moon M.S. (toim.): Vocational rehabilitation and supported employment. Baltimore: Paul H. Brookes 1988
Kari Viitapohja 6.2.2004, 29.11.2010
