 |
Toisen asteen koulutus
Kehitysvammaiset voivat saada koulutusta ammatillisissa oppilaitoksissa, ammattikoulujen erityislinjoilla, erityisammattikouluissa, kansalais- ja työväenopistoissa sekä erilaisissa kansanopistoissa. Myös työkeskuksissa järjestetään aikuisopetusta ja ammatillisesti suuntautuneita kursseja. Oman mahdollisuutensa tarjoaa myös oppisopimuskoulutus.Valtion ammatillisia koulutuskeskukset, Perttulan ja Alavuden sekä Kuhankosken erityisammattikoulut siirrettiin yksityisten toimijoiden haltuun v. 2008. Ne ovat sisäoppilaitoksia ja opiskelu sekä asuminen niissä on maksutonta. Opetus jakautuu usein lukuvuoden kestävään valmennuskurssiin ja 1 - 2 -vuotisiin ammattikursseihin. Oppilaitoksissa voi opiskella keittiöapulais-, kone- ja metalli- sekä tekstiili-, kiinteistö-, siivooja-, varasto- ja maa-, metsä- ja puutarhatalouden opintolinjoilla. Muita kehitysvammaisten toisen asteen kouluttajia ovat olleet viime vuosina nopeasti laajentunut Keskuspuiston ammattiopisto ja Merikosken ammatillinen koulutuskeskus, joka liittyi v. 2007 Luovi-nimiseen koulutuskeskittymään.
Luovi suurin
Wikipedian (2009) mukaan ammattiopisto Luovi oli Suomen suurin ammatillisen erityisopetuksen tarjoaja. Luovissa opiskeli vuosittain 1.460 ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijaa ja runsaat 2.000 opiskelijaa oli osallistunut aikuiskoulutuksen ja vapaan sivistystyön koulutuksiin. Luovissa oli yli 800 työntekijää yhteensä 27 paikkakunnalla ympäri Suomen. Ammattiopisto Luovi syntyi 1. elokuuta 2007, kun Hengitysliitto Helin koulutusorganisaatiot Merikosken ammatillinen koulutuskeskus, Kaprakan ammatillinen koulutuskeskus sekä Hoikan opisto yhdistyivät. Luovi laajeni vuoden 2009 alusta lähtien, kun Alavuden erityisammattikoulu yhdistyi Luoviin.Normaalien ammattikoulujen erityislinjat ovat tavallisesti metalli- tai keittiölinjoja. Opetus niissä on sopeutettu opiskelijoiden erityistarpeet huomioonottaen. Ammattikouluilla on myös asuntoloita ja oppilailla on mahdollisuus henkilökohtaiseen avustajaan.
Erityiskansanopistoissa ja kansanopistojen erityislinjoilla voi opiskella useita erilaisia aineita. Kehitysvammaisten suosimia kansaopistoja ovat olleet Lehtimäen ja Ylitornion kristilliset kansanopistot, Sisälähetysseuran kansanopisto Pieksämäellä, Jamilahden kansanopisto Haminassa sekä Jyväskylän kristillinen kansanopisto. Kansanopistoihin voi hakeutua joko suoraan tai vammaissosiaalityöntekijöiden avustuksella. Kansanopistoissa opiskelu maksoi v. 2004 yleensä noin 2.600 euroa lukuvuodessa, sittemmin kustannukset ovat muotoutuneet kirjavammin.
HOJKS
Kehitysvammaliiton oppimateriaalikeskuksesta on saatavissa kehitysvammaisille tarkoitettua opinto-opasta. Lisäksi tietoja aikuiskoulutuksesta saa Opetushallituksen koulutusnetistä. Ammatilliseenm opiskeluun on mahdollista saada kuntoutusrahaa tai muuta vastaavaa taloudellista tukea. Wikipediassa (2010) kirjoitettiin, että Suomen opetuslain mukaan jokaiselle erityisopetukseen kuuluvalle tai siirtyvälle oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), jossa pohditaan erityisopetuksen tarvetta ja toteutusmuotoja. Suunnitelma laaditaan yhdessä koulun edustajien, oppilashuollon asiantuntijoiden, oppilaan ja huoltajien kanssa. Se tulee laatia oppilaille, joille on tehty hallinnollinen erityisopetuspäätös.Tilastoa
Kaija Miettinen (2003) kertoi puheessaanm että ammatillisen koulutuksen opiskelijoista 9,6% sai erityisopetusta vuonna 2002 eli yhteensä noin 12.000 opiskelijaa. Heistä 8.000 opiskeli tavallisissa oppilaitoksissa yhdessä kaikkien muiden opiskelijoiden kanssa. Vuonna 2007 erityisopiskelijoita oli Erityisopetuksessa opiskeli vuonna 2007 noin 15.200 henkilöä, joka oli 9,9 prosenttia kaikista ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoista.Timo Kumpulaisen toimittamassa (2009) opetushallituksen tilastoraportissa mainitiin, että erityisopetuksen yleisin peruste vuonna 2007 oli kielellisiä vaikeuksia, ts. lukemiseen, kirjoittamiseen ja puhumiseen liittyvät vaikeudet, kuten vaikea luki-ongelma, dysfasia tai dyslexia. Tämä peruste oli viidenneksellä (20,6 %, 3.062 opiskelijaa) opiskelijoista. Toiseksi yleisin peruste erityisopetukseen oli lievä kehityksen viivästyminen, ts. laajoja oppimisvaikeuksia, muttei kuitenkaan vaikeaa kehityksen viivästymää. Tämä peruste oli viidellätoista prosentilla (2.151 opiskelijaa). Kuulovamma ja näkövamma olivat kumpikin perusteena alle yhdessä prosentissa. Yli kolmekymmentä prosenttia oli tilastossa molempina vuosina luokiteltu ryhmään ”muu syy, joka edellyttää erityisopetusta”.
Lisätietoja:
Ahonen, T. & Aro, T: Oppimisvaikeudet: Kuntoutus ja opetus yksilöllisen kehityksen tukena. Jyväskylä: Atena 1999
Aitoon koulutuskeskus
Aikuiskoulutusopas - Opetushallitus OPH 2010
Alavuden erityisammattikoulu
Ammatillisen erityisopetuksen muutostuulia : Tavoitteena erityisopettajan uudistuva osaaminen - Maija Hirvonen - EriKa 3/2008
Ammatillinen erityisopetus - EDU:n verkkosivu 2009
Ammatillinen Erityisopetus | Erityisopettaja.fi
Ammatillinen erityisopetus haasteiden edessä - julkaistu 06.03.2009, YLE Turku
Ammatillinen erityisopetus - Wikipedia
Ammattiopisto Luovi - Wikipedia
Ammatilliset erityisopettajat ry
Ammatilliset erityisoppilaitokset - Ammatillinen Erityisopetus, Yhteistyöverkosto
Arlan toimipaikka - Invalidisäätiö Keskuspuiston ammattiopisto, entinen Arlainstituutti
Aro, Tuija: Tarkkaavaisuushäiriöinen oppilas koululuokassa - Niilo Mäki Instituutti, 2003
AURA-instituutti, verkkosivu 2009 (opisto siirtyi Bovalius ammattiopiston yksiköksi)
Aunola, Markku : Ammatillista erityisopetusta tutkimassa - Ammatillinen opettajakorkeakoulu 1996
Bovallius säätiö
EDU - Oppilaitosten kotisivuhakemisto, verkkosivu 2009
Erityisopetukseen siirrettyjen osuus ennallaan, osa-aikaisessa erityisopetuksessa lisää oppilaita, 2010 - Tilastokeskus
Erityisopetuksen strategia - Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä, Yliopistopaino / Universitetstryckeriet 2007:47
Gillberg, Christopher: Nörtti, nero vai normaali? : Aspergerin oireyhtymä lapsilla, nuorilla ja aikuisilla - Atena : PS-viestintä, 1999
Halonen, Mirja: Aikuinen oppimassa - Opetushallitus 1999
Helakorpi Seppo, Aarnio Helena & Majuri Martti: Ammattipedagogiikkaa uuteen oppimiskulttuuriin - HAMK 2010
Hintikka, Anna-Maija Tyhmästä ja laiskasta Einsteiniksi : näin autat lukivaikeuksista : käsikirja vanhemmille ja erilaisten oppijoiden kanssa työskenteleville - Hero, 1998
HOJKS - henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma
Honkanen, E., Kaikkonen, L. & Kotila, H: Näkökulmia ammatilliseen erityisopetukseen - WSOYpro 2008
Hämäläinen Riitta ja muut: Erilaisen oppijan käsikirja - Erilaisten oppijoiden liitto, 2007
Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus
Jahnukainen Markku & Pynnönen Päivi: Ammatillisen erityisopetuksen kentällä - Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK 2003
Kairaluoma, Leila ja muut: Lukemalla ja tekemällä : opettajan opas lukivaikeudesta ammatillisille oppilaitoksille Niilo Mäki instituutti, 2008
Keskuspuiston ammattiopisto
Kiipula, Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus - Kiipulasäätiö
Kumpulainen Timo (toim): Koulutuksen määrälliset indikaattorit - Kvantitativa indikatorer för utbildningen 2009 - Opetushallitus, Esa Print Oy, Tampere 2009
Ladonlahti Tarja ja Pirttimaa Raija (toim): Erityispedagogiikka ja aikuisuus - Palmenia, 2000
Lehtimäen opisto
Lukkari, Petteri: Ammatillisen erityisopetuksen kehittäminen Kuhmon oppimiskeskuksessa - PD-koulutuksen utkielmaraportti 2004
Luovi
Lyytinen, Heikki ja muut: OPPIMISVAIKEUDET : neuropsykologinen näkökulma / WSOY, 2002
Erityisopetus ammatillisessa peruskoulutuksessa - Kaija Miettinen, puhe seminaarissa Näyttö - mahdollisuus erilaiselle oppijalle 30. - 31.10.2003, Opetushallitus 2003
Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:17
Peltola, Mikko: Näppärästi numeroilla: ammatillista matematiikkaa erilaisille oppijoille WSOY oppimateriaalit, 2006
Rakova, Elena: Suomalais-venäläinen projekti ammatillisen erityiskoulutuksen edistäjänä Venäjällä - Laurea-ammattikorkeakoulu, Tikkurila 2009
Saukkola Kirsi (toim): AD/HD-AIKUISEN kuntoutusopas - ADHD-liitto, 2005
Suomen kansanopistoyhdistys
Tietoa erityisopetuksesta
Verve, entinen Kaprakan ammatillinen koulutuskeskus
Kehitysvammahuollon BBS, alkuperäinen julkaisupäivä tuntematon
Kari Viitapohja 26.9.2004, 11.11.2009, 4.12.2010