Tietokoneavusteinen kuntoutus
Anna-Liisa
Salminen kirjoitti v. 1997, että tietotekniikka voi merkittävästi lisätä vammaisten henkilöiden itsenäistä selviytymistä päivittäisissä toiminnoissa, opiskelussa sekä tyäelämässä ja usein tietotekninen apuväline on vaikeavammaisen henkilön ainoa mahdollisuus itsenäiseen toimintaan ja yhteiskuntaan osallistumiseen. Vaikeimmin
kehitysvammaisilla tietokonetta voidaan käyttää nään ja kuulon harjoittamiseen. Sen avulla voidaan myäs kehittää syyn ja seurauksen ymmärtämistä. Tietokone on hyvänä apua kommunikaatiotaitojen kehittämisessä sekä silmän ja käden välisen koordinaation kehittämisessä.
Kymenlaakson ammattikorkeakoulun Kompassi-sivulla todettiin (2004), että kuntouttavia tietokoneohjelmia oli niin paljon, että lähes jokaisen lapsen yksilällisiin tarpeisiin läytyi oikea ohjelma. Ohjelman etsiminen ja hyvä käytänohjaus vaativat ammatti-ihmisen apua.
Kehitysvammaliiton nettisivulla kerrottiin (2004), että järjestän
Tikoteekki toimii puhetta tukevan ja korvaavan kommunikoinnin (
AAC) sekä vammaisille soveltuvan tietotekniikan tietotaitokeskuksena. Se palvelee vammaisia, heidän perheitään sekä kuntoutuksesta ja opetuksesta vastaavia henkilöitä. Tikoteekki toteuttaa asiakaspalveluina kommunikoinnin ja tietokoneen käytän arviointeja sekä järjestää ohjattua tutustumista kuntoutuksellisiin tietokoneohjelmiin.
Ensimmäiset ohjelmat kuusnelkulla
Vuonna 1986 ilmestyi Maikku, ensimmäinen suomenkielinen tietokoneohjelma
kehitysvammaisille. Se toimi puhuvan kirjoituskoneen tapaan. Ohjelma oli laadittu Commodore64-tietokoneelle, johon oli liitetty puhesyntetisaattori. Jo sitä ennen Esko
Palmun omistama Koulun erityispalvelu oli tuottanut samalle koneelle useita mukautetun erityisopetuksen tueksi tarkoitettuja tietokoneohjelmia. Koneellisesti toteutettu puhesynteesi näytti motivoivan tehokkaasti erityiskoululaisia. 1980-luvun loppupuolella puhuvia tiekoneohjelmia ryhdyttiin käyttämään yleisesti myäs
harjaantumiskouluissa. Helppokäyttäiset ohjelmat stimuloivat lukemaan ja laskemaan oppimista. Näppäimistän ohella käytettiin erilaisia hiiriä (mm. pallohiiri), isoja painikkeita ja kosketuskuvaruutuja. Kosketuskuvaruuduille asetettiin kuvakalvoja, joiden avulla saatettiin kehittää oppilaiden taitoja mm. erilaisten lauseiden yhdistämiseksi tarinoiksi.
Maikku-ohjelma oli tarkoitettu kehitysvammaisten itsenäistä toimimista varten ja se levisi myäs yksityiskäyttään. Sanojen ja lauseiden muodostamisen äänituki ja vihjeet auttoivat korjaamaan kirjoittamisen virheitä ja innostivat kirjeiden kirjoittamiseen kavereille. Koulun erityispalvelun ohjelmissa käyttäjää pyydettiin usein aluksi kirjoittamaan oma nimensä tietokoneelle. Sen jälkeen kone puhutteli käyttäjää tämän omalla nimellä kommentoiden tehtävissä onnistumista ja antaen vihjeitä. Erityisesti kehitysvammaiset pitivät tästä piirteestä.
Kehitysvammaliiton ohjelmat painottuivat 1990-luvun alussa harjaantumisopetuksen tukemiseen, Kehitysvammaisten Uudenmaan tukipiirin ohjelmat tukivat vammaisten omaehtoista toimimista mm. yksinkertaisten pelin muodossa.
Edulliset Commodore64-tietokoneet väistyivät 1990-luvulla PC-koneiden tieltä. Samalla suomalainen kehitysvammaohjelmien tuotanto ajautui vaikeuksiin. Kehitysvammaliitto alkoi käyttää ohjelmissaan CD-levyille digitoitua ääntä, mikä lisäsi laitevaatimuksia ja kustannuksia. Timehouse Oy tuotti ohjelmallisen Mikropuhe-puhesyntetisaattorin PC-koneille, mutta sille ei tahtonut läytyä kehitysvammaisuudesta kiinnostuneita ohjelmoijia. Ulkomaalaisia opetusohjelmia sen sijaan ilmestyi runsaasti ja niitä ryhdyttiin vähitellen myäs suomentamaan.
Ohjelmia
Kehitysvammaliitto laajensi Tikoteekin toimintaa 2000-luvun alkuvuosina useille paikkakunnille. Tikoteekki julkaisi v. 2003 suomenkielisen Struktur-ohjelman, jossa hyädynnetään monipuolisesti Timehousen koneellista Mikropuhetta tai vastaavaa SAPI-standardiin pohjautuvaa synteesiohjelmaa. Ilmaisen, ruotsalaista perua olevan ohjelman käytän opiskelu on kuitenkin kehitysvammaisen kannalta varsin vaativa tehtävä.
Struktur sisältää sähkäpostiosion. Siinä käyttäjälle voidaan luoda valmiiksi osoitteisto ja erilaisia viestien otsikoita. Kirjoittaminen tapahtuu Strukturin omassa teksti-ikkunassa ja viestin lähettäminen onnistuu painikkeilla. Sähkäpostit lähetetään vain tekstimuodossa, eikä niihin voi lisätä liitetiedostoja.
Akka-kuvasivuosiolla erilaisiin kuviin (mm. pictogrammit) voi lisätä ääniä ja tekstejä. Hieman Akkaa vastaavia ohjelmia ovat Winspeak, Symbolikirjoitus ja Assistant, jotka kuuluvat Tikoteekin muuhun ohjelmavalikoimaan.
Struktur-ohjelma oli suunniteltu Windows 95/98- ja ME-käyttäjärjestelmille. Kehitysvammaliiton nettisivulle kerrottiin (2004), että XP:n toimivuus oli tarkoitus varmistaa lähiaikoina. Struktur tarvitsee vähintään 100 Mhz:n prosessorin. Keskusmuistia tarvitaan vähintään 64 megatavua. Laitevaatimukset ovat siten varsin kohtuulliset.
Ruutunäppäimistä
Comp-Aid Oy:n markkinoima Clicker 4 on helppokäyttäinen ohjelma omien multimediaharjoitusten ja kommunikaatio-ohjelmien luomiseksi. Näyttä voidaan jakaa erikokoisiin ruutuihin, joissa voi olla kirjaimia, sanoja, lauseita ja kuvia. Ohjelma voidaan liittää "ruutunäppäimistäksi" mihin tahansa Windows-ohjelmaan, tavallisesti tekstinkäsittely-ohjelmaan. Kun klikataan hiirellä tai käyttäkytkimellä kursorin osoittamaa ruutua, siirtyy siinä oleva teksti tekstinkäsittelyohjelmaan. Ruutujen sisällän voi kuunnella joko äänitettynä tai syntetisoituna puheena.
Biggy Light on kursorinsuurennusohjelma. Hiiren kursori saadaan apuohjelman avulla suurennettua moninkertaiseen kokoon verrattuna suurimpiinkin Windowsin omiin kursorivaihtoehtoihin.
LookOut on näytänlukija, joka puhuu näytällä olevan tekstin kohdetta osoitettaessa. Ohjelma lausuu kurtsorikohdassa olevan tekstin. Ohjelmaa voidaan myäs käyttää kertomaan, missä kohtaa ruutua kursori kulloinkin on. LookOut tarvitsee seurakseen puhesyntetisaattorin. Parrot on digitaalinen papukaija, joka lukee ääneen hiiren osoittimen alla olevaa tekstiä.
Magnus-näytänsuurennusohjelma auttaa, jos näytän kuvat ja teksti on liian pientä. Suurennus voidaan säätää 2-16-kertaiseksi.
SymboliKirjoitus 2000 on helppokäyttäinen kirjoittamisen apuväline. Se sisältää runsaasti kuvia, joilla kirjoitustaidoton voi ilmaista itseään.
Puheohjaus ja kosketuslaitteet
HT Speech for Windows on tietokoneohjelma, jonka avulla voi ohjata tietokonetta puhumalla, näppäimistää ja hiirtä ei tarvita lainkaan. Käyttäjän pitää ensin opettaa ohjelma ymmärtämään ääntään. Mikrofonin tulee olla suhteellisen kohinaton.
Kosketuslisälaitteet antavat nekin uusia mahdollisuuksia tietokoneen käyttään. Kosketuskehikko kiinnitetään tavallisen näyttäruudun päälle. Kosketus ikkunaan ohjaa mikroa hiirivalinnan tavoin. Yksi Suomessa käytetyistä tämän alan apuvälineistä on ollut Magic Touch. HeadMouse puolestaan on päähän kiinnitettävä laite, joka ohjaa infrapunasäteen avulla tietokonetta. Päähiiri on niin tarkka, että sillä voidaan hyvin myäs piirtää. Genie-joystickohjain soveltuu tietokoneen ohjaamisen lisäksi mm. pyärätuolin ohjaamiseen. Langattomassa laitteessa on pari painiketta ja ohjaussauva. Muun muassa Comp-Aid tarjoaa erilaisia hiiri- ja näppäimistävaihtoehtoja henkilöille, joilla on hienomotoriikan vaikeuksia.
EasyTalk-puhelaite on tietokoneen tapainen mukana kulkeva väline, johon voidaan tallettaa enimmillään tunnin verran puheviestejä. Vammainen käyttäjä voi valita laitteen ruuduilta kuvia, jotka ilmoittavat sanallisesti halutun asian. Asiakokonaisuudet voidaan ryhmitellä omille tasoilleen ja siirtyä niistä yksityiskohtaisempiin viesteihin. Laitetta käytetään joko suoraan koskettamalla kuvasymbolia tai valitsemalla ulkoisella käyttäkytkimellä. Myäs muita puhelaitteita on runsaasti.
Puhesyntetisaattorit
Timehouse Oy:n nettisivulla (2004) kerrottiin, että Mikropuhetta oli myyty Suomessa v. 2003 mennessä n. 25.000 kappaletta. Varsinkin näkövammaiset olivat omaksuneet sen apuvälineekseen. Sivulla esiteltiin myäs puhuvia demoja. Nicholas
Volkin ja kumppanien Festival-synteesiin ohjautuva Suopuhe oli imuroitavissa netistä ilmaiseksi. Myäs Edinburghin yliopistossa luotu Festival oli ilmainen. Festivalin ja Suopuheen käyttäänotto vaikutti kuitenkin jokseenkin tyäläältä. Ruotsalainen Infovox puolestaan oli kaupallinen ja siten Mikropuheen tapaan valmiimpi paketti. Mikropuheen asennuslevyllä esiteltiin myäs pieniä sovelluksia, joista sovelluskehittäjien oli mahdollista helposti selvittää miten liitynnät puhesyntetisaattoriin piti toteuttaa.
Puhesyntetisaattoria käytetään myäs pienikokoisissa mukana kulkevissa Lightwriter-puhelaitteissa. Ne on tarkoitettu henkilöille, jotka kykenevät kirjoittamaan, mutta eivät puhumaan.
Kaupallisten puhesyntetisaattoreiden hinnat liikkuivat v. 2004 muutaman sadan euron kieppeillä. Muut ohjelmat olivat yleensä samaa luokkaa tai kalliimpia. Tikoteekki tarjosi tietokoneen käytän arviointeja sekä järjesti ohjattua tutustumista kuntoutuksellisiin tietokoneohjelmiin. Lisäksi Tikoteekissa rakennettiin ja päivitettiin manuaalisia karttoja ja tietokonepohjaisia kommunikointiohjelmia.
Tukea hankintaan
Vammaisten koulutuksen ja tyällistymisen tuen verkkosivulla (2010) kerrottiin, että järjestän Tukilinjafoorumi myäntää hakemuksesta tukea vammaisille ja osatyäkykyisille henkilöille sekä heitä suoraan tukeville yhdistyksille. Apurahoina jaettiin vuonna 2009 noin 430.000 euroa vuodessa. Hakuaika oli jatkuva ja hakemus vapaa-muotoinen. Osa avustuksista meni tietokotekniikkahankintoihin. Myäs Lionsklubit tekivät tietokonelahjoituksia.
Kela totesi terapiadokumentissaan (2003), että tietokoneavusteinen kuntoutus voi olla osana neuropsykologista kuntoutusta tai kommunikaatioharjoitusta. Kela ei myäntänyt vaikeavammaisen lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineeksi tietokoneita tai vastaavia laitteita, vaan ne myännettiin terveydenhuollosta, josta annettiin myäs välineiden ohjausta. Suomen audiologian yhdistyksen verkkosivulla (2010) mainitiin, että vammoihin liittyvät puhumisen ja kommunikoinnin vaikeudet sekä niiden tietokoneavusteinen kuntoutus kuuluvat foniatrin tyänkuvaan. Kuulovikojen diagnostiikka ja kuntoutus oli useissa sairaaloissa keskitetty audiofoniatriseen yksikkään.
Aivohalvaus- ja dysfasialiitto verkkosivulla (2010) todettiin, että tietokonetyäskentely harjaannuttaa yleistä tarkkaavuutta ja kestävyyttä, havainnointia, sisäisten kielellisten toimintojen yleistä nopeutta, kielen prosessoinnin eri alueita (esim. kuulonhahmotusta), luokittelua käsiteluokkiin, nimeämistä, lukemista ja kirjoittamista. Lisäksi mainittiin, että "ohjelmat voivat olla laajoja kielellisiä kuntoutusohjelmia kuten Task-o-matic, Lexia ja aLeksis, joiden suuresta tehtävämäärästä valitaan jokaiselle kuntoutujalle juuri hänelle sopivat tehtävät".
Lisätietoja:
Aivohalvaus- ja dysfasialiitto : Tietokoneavusteinen kuntoutus 2010
Buchanan, B. G: Artificial intelligence as an experimental science - Teoksessa J. H. Fetzer (toim.) Aspects of Artificial Intelligence. Kluwer, 209ä250/1988
Bäck, Taina: CAMI Havaintotaidot-harjoitusohjelma lasten toimintaterapiassa. Toimintaterapeuttien kokemuksia tietokoneohjelman soveltavuudesta toimintaterapiaan - Päättätyä. Helsinki: Helsingin Ammattikorkeakoulu Stadia 2001
Cildrenäs Computer Access: Analysis of the Visual- Motor Demands of software Designed for Children - Lane, Alison and Ziviani, Jenny - British Journal of Occupational Therapy 62(1) 19-25/1999
Comp-Aid Oy - Opetusohjelmat ja apuvälineet
Early Learning Oy - koulun erityispalvelua
Effectiveness of usong a computer to improve attention to visula analysis activities of five preschool children with disabilities - Cardona, Maria Del Pilar ä Martinez, Alba Lucia -Hinojosa, Jim - Occupational Therapy International 7(1)42-56/2000
Eriksson, T. & Ahonniska, J: Tietokone ja tietoverkot erityisopetuksessa ja neuropsykologisessa kuntoutuksessa - Teoksessa T. Ahonen & T. Aro (toim.) Oppimisvaikeudet. Kuntoutus ja opetus yksilällisen kehityksen tukena. Atena Kustannus, 60ä76/1999
Erityisopetusasiaa Espoosta, nettisivu 2004
Erityisryhmien tietotekniikkakeskus Datero
Exploring relationships between level of mental retardation and features of music therapy improvisations: a computational approach - Luck, G., Riikkilä, K., Lartillot, O., Erkkilä, J., Toiviainen, P., Mäkelä, A., Pyhäluoto, K., Raine, H., Varkila, L. & Värri, J - Nordic Journal of Music Therapy, 15 (1), 30-48/2006
Hanhikangas, Kirsi ä Lyytikäinen, Johanna: Virtuaalinen leikkikenttä-tietokonepelit lasten toimintaterapiassa. Opinäytetyä. Turku: Turun Ammattikorkeakoulu 2002
Hälikkä, Sonja Ellen: Tietokone pedagogisena välineenä päiväkodissa. Lastentarhanopettajien opetus- ja kasvatuskäsitykset lasten tietokonetyäskentelyn taustalla - Joensuun yliopisto Savonlinnan opettajankoulutuslaitos / eOppimaisterikoulutus. Lokakuu 2005
Johansson Sirkku ym: Kehitysvammaisten tietokoneavusteinen kuntoutus : kokeiluprojekti Helsingin keskuslaitoksen Killinmäen osastoilla 1.1.1987-31.5.1987 - Sosiaalihallitus, 1987
Jokela, J., Kinnunen, R., Kajamies, A., Vauras, M., Poskiparta, E. & Niemi, P: aLeksis -tyäkalut. Luku- ja kirjoitustaitoa kehittävät tehtäväympäristät [aLeksis Tools. Task environments to improve reading and writing skills]. CD-ROM. Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus 1997
Jokela, J., Poskiparta, E., Kinnunen, R., Niemi, P. & Vauras, M: aLeksis I - lukemisvalmiuksien tietokoneavusteinen opetusohjelma [aLeksis I - the teaching program for improving reading readiness]. CD-ROM. Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus 1997
Kansaneläkelaitoksen kkl 3 ä:n mukaisena vaikeavammaisten kuntoutuksena järjestämät terapiat - Kansaneläkelaitos, Terveys- ja toimeentuloturvaosasto Kuntoutuslinja 16.12.2003
Kinnunen, R., Poskiparta, E., Jokela, J. Niemi, P., & Vauras, M: Käyttäjän opas, aLeksis I - lukemisvalmiuksien tietokoneavusteinen opetusohjelma. Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus 1997
Korva, Asta: Afaatikon nimeämisvaikeuden tietokoneavusteinen kuntoutus - Pro gradu-tyä. Helsingin yliopisto. Fonetiikan laitos Helsinki 2000
Kurhila, J: Considering Individual Differences in Computer-Supported Special and Elementary Education - Diss. Report A-2003-5. Helsingin yliopisto, tietojenkäsittelytieteen laitos
Lahti, Lauri Esko: näkövammaisten tietokoneavusteinen tiedon hankinta - Pro gradu -tutkielma, Tietojenkäsittelytieteen laitos, Helsingin yliopisto 2006
Lego-robotteja rakentamassa - Virmajoki-Tyrväinen, M., Virnes, M - EVE,erityisopetuksen verkkolehti 15.5.2003
Lehtinen, E., Vauras, M. & Rauhanummi, T: Oppiminen ja oppimisvaikeudet. Internet-ympäristään sovellettu multimedia-opetusohjelma [Learning and learning difficulties. Multimedia teaching package in the internet environment] - Turun yliopisto: Oppimistutkimuksen keskus ja Tietotekniikan kehittämisyksikkä 1998
Lyytinen, H: Tietokonepelit laadukkaana ja viihdyttävänä perustaitojen oppimisympäristänä - Teoksessa Kankaanranta ym. Digitaalisten pelien maailmoja. Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen julkaisuja. Jyväskylä: Jyväskylän yliopistopaino 2004
Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim - Sinikka Säderholm, Monica Meinander, Kirsi Kahela, Hannu Alaranta - tapausselostus, Duodecim 1998;114(9):879
Marttinen, Riikka: Pelaamisen lumo: Tietokoneella pelaaminen terapeuttisena toimintana - Toimintaterapian koulutusohjelma, Opinnäytetyä, Stadia 21.2.2007
Meisalo Veijo, Sutinen Erkki, Tarhio Jorma: Modernit oppimisympäristät - Helsinki : Tietosanoma, 2000 (Juva : WS Bookwell
Moisio Helena: Tietotekniikka välineenä 6 - 11-vuotiaiden lasten toimintaterapiassa - Seminaarityä. Helsinki: Helsingin Sairaanhoito-opisto 1992
Mustonen Anu: Mediapsykologia. Helsinki. Werner Sädesträm Osakeyhtiä 2001
Mikropuhe - suomenkielinen puhesyntetisaattori - Timehouse Oy
Pienen CP-vammaisen lapsen tietokoneavusteinen varhaiskuntoutus, Ann-Mari Loukiainen, Papunet 1999
Ohtonen, M., Roisko, E. & Sundblad, I: Kommunikoinnin tekniset apuvälineet Suomessa. Kommunikointilaitteet - Tikoteekki, Kehitysvammaliitto ry, Helsinki 1999
Pailos Minea: Tietotekniikka lasten toimintaterapian välineenä - Päättätyä. Helsinki: Helsingin sairaanhoito-opisto. Toimintaterapeuttikoulutus 1998
Papert, S: Lapset, tietokoneet, ajattelemisen taito - Jyväskylä: Gummerus 1985
Poskiparta, E., Vauras, M. & Niemi, P: Promoting word recognition, spelling and reading comprehension skills in a computer-based training program in grade 2 - In P. Reitsma and L. Verhoeven (Eds.) Problems and intervention in literacy development (pp. 335-348). Dordrecht, NL: Kluwer 1998
RecoveryofVisualFunctionsinPatientswithCerebralBlindness - Zihl, J - Experimental Brain Research,44(1981),s.159-169
Reflections on power and justice in enabling occupation - Townsend, Elizabeth - Canadian Journal of Occupational Therapy. 70 (2). 74-84/2003
Räty, Veli-Pekka: Pelien leikki. Lasten tietokonepelien suunnittelusta sekä käytästä erityisesti vammaisten lasten kuntoutuksessa. Taideteollisen korkeakoulun julkaisu. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy 1999
Salminen, Anna-Liisa (Toim.): Apuvälinekirja - Opike-sarja. Kehitysvammaliitto. Tampere: Tammer-Paino Oy 2003
Suomen audiologian yhdistys ry.- Finlands audiologiska färening rf - Foniatri eli puhe- ja äänihäiriöiden erikoislääkäri
Suopuhe, Nicholas Volk
The influence of virtual play on childrenäs motivation - Harris, Kristen and Reid, Denise - Canadian Journal of Occupational Therapy 72(1). 21-29/2005
Tietokoneavusteinen kuntoutus, Kompassi, nettisivu 2004
Tietokone apuvälineenä, Tietokoneen, sen lisälaitteiden ja ohjelmistojen saatavuus apuvälineeksi 1996, Anna-Liisa Salminen, 50/1997/STAKES / AIHEITA
Tietokone kuurosokean apuvälineenä - Suomen Kuurosokeat ry, nettisivu 2004
Tietokoneet
Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus Tikoteekki, Kehitysvammaliitto, nettisivu 2004
Tikonen-tiedote, Papunet, nettisivu 2004
Tietotekniikan sovelluksia aivovauriopotilaiden kuntoutuksessa - Meinander, Monika - Toimintaterapeutti-lehden numero 1997:5 (sivut 9-11)
Tietokone voi auttaa kun puhe ei suju - Jäämeri, Hannele - Suomen kuvalehti 1985:3 (sivut 52-54)
Vammaisten koulutuksen ja tyällistymisen tuki ry - Apurahat
Vep - Tietokoneavusteinen oppiminen
Uusia menetelmiä lukivaikeuden tietokoneavusteiseen kuntoutukseen - Poskiparta, E. & Mäki, H - Puheterapeutti, 3: 16-17/1999
Vauras, M., Kinnunen, R. & Salonen, P: Oppimisvaikeudet ja teknologia oppimisen ohjaamisen mahdollistajana. [Learning difficulties and technology in enhancing scaffolding in learning] - Teoksessa S. Järvelä, P. Häkkinen & E. Lehtinen (toim.) Oppimisen teoria ja teknologian hyväksikäyttä. Helsinki: WSOY 2006
Vihro, Suvi: Abrakadabra ja Simsalabim: selvitys vaikeimmin kehitysvammaisille soveltuvista tietokoneohjelmista - Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma, Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulu 2002
Virtual environments in special-needs education - Brown, D., Kerr, S. & Wilson, J - Communications of the ACM 40(8), 72ä75/1997
Wiik, Tero: näkökentäntietokoneavusteinenkuntouttaminen - Tietotekniikan progradu-tutkielma 10.kesäkuuta 2008, Jyväskylän yliopisto, Tietotekniikanlaitos
Kari Viitapohja 13.12.2004, 14.12.2004, 28.11.2010
