Sosiaalinen yritys

Tyäministeriän verkkosivulla kerrottiin 14.10.2004, että sosiaalinen yritys on liikeyritys, jonka palveluksessa olevista tyäntekijäistä 30 prosenttia on vajaakuntoisia ja pitkäaikaistyättämiä. Se on kuin mikä tahansa kaupparekisteriin merkitty yritys, joka tavoittelee voittoa ja tuottaa markkinoille tavaroita tai palveluja. Sosiaalinen yritys voi toimia millä tahansa toimialalla. Sosiaalisen yrityksen nimeä voivat käyttää ainoastaan tyäministeriässä pidettävään sosiaalisten yritysten rekisteriin merkityt yritykset.

Matti Pukkio ja Paavo Saikkonen kirjoittivat (2003), että sosiaalisia yrityksiä ilmaantui OECD-maihin jo 1970-luvulla, 1990-luvulla sosiaalisiin yrityksiin alettiin kiinnittää huomiota myäs heikossa tyämarkkina-asemassa olevien tyällistämisvälineinä ja palvelujen tuottajina.

Pukkion ja Saikkosen mukaan sosiaalisia yrityksiä oli luokiteltu jakamalla nämä tyällistäviin yrityksiin ja palveluja tarjoaviin yrityksiin. Tyällistävillä yrityksillä on viitattu yrityksiin, jotka pyrkivät tyällistämään osan henkilöstästään heikossa tyämarkkina-asemassa olevilla. Kirjoittajat pitivät jaottelua tyällistäviin ja palveluja tuottaviin sosiaalisiin yrityksiin epäselvänä, sillä palveluja tuottava sosiaalinen yritys, esimerkiksi kuntoutuspalveluja tuottava, saattoi samalla tyällistää vajaakuntoisia tai muita tyämarkkinoiden huono-osaisia.

Toiminta kasvussa

Sosiaalisia yrityksiä oli rekisteräity 5.8.2004 mennessä 11 kappaletta. Niiden toimialoina olivat konepaja-, rakennus- ja kotipalvelutoiminta, puunjalostus-, puu-, metalli- ja sähkäteollisuuden sopimusvalmistus, ravintola- ja kahvilapalvelut, huonekaluteollisuuden komponenttien valmistus, koulutus ja pienkoneitten korjaus ja kierrätystoiminta, kiinteistä-, kierrätys-, koti- yms. palvelut sekä vajaakuntoisten tyällistäminen.

Ilpo Vilkkumaan ja kumppanien Wikipedia-artikkelissa (2010) kerrottiin, että helmikuussa 2007 sosiaalisten yritysten rekisteriin oli kirjattu 85 yritystä. Yrityksissä oli noin 400 tyäntekijää, joista vajaakuntoisia oli 140 ja pitkäaikaistyättämiä 50. Syksyllä 2007 perustettiin Suomen sadas sosiaalinen yritys; Kinnua Mahis Oy. Tyä- ja elinkeinoministeriän jatkuvasti päivittämän rekisterin mukaan 31.1.2008 sosiaalisia yrityksiä oli 149.

Huhtikuussa 2008 sosiaalisten yritysten rekisterissä oli 152 yritystä. Niistä 75% niistä oli osakeyhtiäitä, kommandiittiyhtiäitä tai toiminimiä. Noin 25% organisaatioista oli yhdistys- tai säätiämuotoisia. Vajaa puolet kaikista rekisterissä olevista yrityksistä oli jossain vaiheessa ollut perinteisiä kolmannen sektorin organisaatioita eli yhdistyksiä, osuuskuntia tai säätiätä.

Tyällistämistuki

Sosiaaliselle yritykselle maksettavan tyällistämistuen määrä v. 2004 oli 430-770 euroa kuukaudessa. Tyällistämistukea voitiin maksaa pitkäaikaistyättämän tyällistämiseen kahden vuoden ajan ja vajaakuntoisen tyättämän tyällistämiseen kolme vuotta. Vajaakuntoinen voitiin tyällistää uudelleen kolmen vuoden jälkeen, mikäli vajaakuntoisuus on pysyvää laatua (esim. näkö- tai kuulovamma). Yhdistelmätuen ehdot täyttävän pitkäaikaistyättämän tyällistämisestä maksettava tuki oli ensimmäiseltä vuodelta noin 930 ja toiselta vuodelta noin 500 euroa kuukaudessa. Jos kyseessä oli vajaakuntoinen, voitiin myäs toiselta vuodelta maksaa 930 euroa kuukaudessa. Yhdistelmätuki koostui tyällistämistuesta ja tyämarkkinatuesta.

Sosiaalinen yritys-neuvontapalvelun verkkosivulla (2010) kerrottiin, että vajaakuntoisen ja pitkäaikaistyättämän palkkaamiseksi voitiin myäntää palkkatuki korotettuna lisäosalla niin, että perustuen ja lisäosan yhteenlaskettu määrä oli 50 prosenttia palkkauskustannuksista, kuitenkin enintään 1300 euroa kuukaudessa.

Tyällisyyspoliittinen projektituki

Sosiaaliselle yritykselle voitiin maksaa myäs tyällisyyspoliittista projektitukea. Projektitukea myännettiin sosiaalisten yritysten perustamiseen ja toiminnan vakiinnuttamiseen enintään puolet hyväksytyistä kokonaiskustannuksista. Tukea ei myännetty liiketoimintakustannuksiin eikä investointeihin, ellei kyse ollut vähäisistä tarvike-, kone tai laitehankinnoista. Projektitukea oli mahdollista saada kolmen vuoden ajan. Projektituen saajan oli vuosittain annettava selvitys tuen käytästä.

Sosiaalinen yritys-neuvontapalvelun verkkosivulla (2010) mainittin, että sosiaalinen yritys saattoi saada avustusta enimmillään enimmillään 75 prosenttia hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista, kunnat ja kuntayhtymät 50 prosenttia. Avustusta voitiin myäntää enintään viiden vuoden ajaksi kerrallaan. Yritystoiminnan käynnistämis- ja vakiinnuttamiskustannuksiin myäntää avustusta vain ajaksi, jonka yritystoiminnan käynnistämisen ja vakiinnuttamisen arvioidaan kestävän.

Muina avustuksina saatettiin tyäolosuhteiden järjestelytukea ja starttirahaa. Lisäksi TE-keskukset voivat myäntää kehittämisavustusta sosiaalisen yrityksen investointiin. Kela saattoi myäntää elinkeinotukena avustusta oman yrityksen perustamiseen sekä tyävälineiden hankintaan. Sitra puolestaan tuki aloittavia teknologiayrityksiä pääomarahoituksella.

Normaalikuntoisilla kielteistä suhtautumista

Marianna Laakso (2007) raportoi tutkimuksessaan, että sosiaalisen yrityksen normaalikuntoisista tyäntekijäistä 60% suhtautui kielteisesti tukityällistettyjen täyteen palkkaan. Kielteistä suhtautumista lievensi avoin tiedottaminen tukityällistettyjen tilanteesta sekä tyällistämisen sosiaalisten näkökohtien korostaminen.

Helsingin Sanomat (27.5.2009 ) kertoi, että Suomen Lontoon-instituutin laatiman selvityksen mukaan noin 15% suomalaisista pk-sektorin yrityksistä oli ollut toiminnaltaan lähellä yhteiskunnallista yrittäjyyttä. Niiden arvioitu osuus kaikkien suomalaisyritysten liikevaihdosta oli 27 miljardia ja ne tyällistivät 130.000 ihmistä.

Neuvontapalveluja

Sosiaalisia yrityksiä koskeva laki (L1351/2003) astui voimaan 1.1.2004. Vates-säätiä perusti 3.3.2004 valtakunnallisen sosiaalisten yritysten tuki- ja neuvontapalveluverkoston. Se sai nimekseen Sosiaalinenyritys.fi. Palvelun tarkoituksena oli neuvoa ja tukea toimintaansa aloittavia yrityksiä sekä edistää niiden verkostoitumista.

Yhteinenyritys.fi -verkkopalvelu avattiin tammikuussa 2010. Se ilmoitti olevans yhteiskunnallisen ja sosiaalisen yritystoiminnan kansallinen neuvonta- ja tukipalvelu.

Lisätietoa:

Ahonen S, Luoma-aho A, Mankki J, Mustalammi E; Kestävää tyällisyyttä sosiaalisissa yrityksissä. Referaatti kaikista VATES-säätiän Kestävää tyällisyyttä sosiaalisissa yrityksissä -projektin julkaisuista 2008
Erityistyällistäminen
Etelä-savon Tyä ja koulutus - verkkolehti 2004
Laki sosiaalisista yrityksistä (1351/2003), Tyäministeriä 2005
Gränberg V. (toim.): Yhteisätalous ja sosiaalinen yrittäjyys. ESR/Stakes 2006
Hakula, Saila: Sosiaalinen yritystoiminta - kenet yritys tyällistää? - Opinnäyte. Saimaan ammattikorkeakoulu 2010
Hanikka K, Korpela P, Mähänen A. ja Nyman C: Yrityksen yhteiskuntavastuu ja sosiaalinen yritystoiminta. VATES-säätiä Kestävää tyällisyyttä sosiaalisissa yrityksissä -projektin julkaisu, 2007
Harkko, J: Laki sosiaalisista yrityksistä. Tutkimus lain taloudellisesta kannustavuudesta. Pro Gradu. Tampereen yliopisto, sosiaalipolitiikan ja sosiaalityän laitos 2004
Huhtala J, Huovinen J, Kauppi T, Laine P, Mäkelä H, Palojärvi P, Rantanen U, Suvanto K ja Tanner T: Mahdollistaja - Tyällistymistä edistävän ohjauksen lukukirja. Suomen Punainen Risti, Response-projekti, 2007
Kalliopuska, R., Pajari, S., Kerttula, K: Oulunkaaren seutukunnan kunnat ja sosiaalinen yritystoiminta ä nykytila ja kehittämismahdollisuudet. Osa 1 Sosiaalisen yrityksen käsitteistää. Oulun yliopisto, taloustieteiden tiedekunta, PROeNET-yksikkä 2006

Karjalainen, J., Andersen, A., Kuosa, I., Pättiniemi, P: Sosiaalisten yritysten lain toimivuus ja toimeenpano. Tyäpoliittinen tutkimus 317, Tyäministeriä 2006
Karhu, K., Pajari, S., Salmi, R: Sosiaalisen yrityksen liiketoiminta ja ansaintalogiikka. Diakonia-ammattikorkeakoulu. Sosiaalisen yrittäjyyden kansallinen teematyä, 2007
Karhu K: Erityistyällistämisen julkistaloudellinen kannattavuus. VATES-säätiä Kestävää tyällisyyttä sosiaalisissa yrityksissä -projektin julkaisu, 2006
Pajari, Sauli: Sosiaalinen yritys ja paikallistaudellinen merkitys, case: Bovallius palvelut oy: Kierrätysalan sosiaalisen yritystoiminnan kehittäminen - Oulun yliopisto 2007
Kujanpää, Jarmo: Sosiaalisten yritysten perustamisneuvonta-neuvontatarpeet ja sosiaalisten yritysten toimintaympäristä. VATES-säätiä 2007
Laakso H: Sosiaalinen yrittäjyys kolmannella sektorilla VATES-säätiä Kestävää tyällisyyttä sosiaalisissa yrityksissä -projektin julkaisu, 2007

Laakso, Marianna: Rasittava vai rikastava tyäpaikka?. VATES-säätiä, 2007
Laaksonen H, ja Karhu K: Julkiset hankinnat ja sosiaalinen yritystoiminta. VATES-säätiä Kestävää tyällisyyttä sosiaalisissa yrityksissä -projektin julkaisu, 2007
Lehtinen, P: Pehmeän ja kovan yrittämisen rajamaastossa. ESR tutkimukset ja selvitykset äsarja 3/2005. Tyäministeriä 2005
Mannila, Simo: Sosiaaliset yritykset Euroopassa. Eräitä käytännän näkökulmia. Helsinki: Stakes 1996
Merenmies J. ja Saukkola P: Kehittäjä - Opas itsearviointiin ja jatkuvaan parantamiseen sosiaalisesti tyällistäville organisaatioille. Suomen Punainen Risti, Response-projekti, 2007
Mähänen A: Sosiaalisen yritystoiminnan mahdollisuudet tyävalmennuksen jatkumona. VATES-säätiä Kestävää tyällisyyttä sosiaalisissa yrityksissä -projektin julkaisu, 2008
Sosiaalinen yritys - tietopalvelu
Rautakorpi, E., Rinta-Jouppi, J., Vuorela, M: Mielekäs yritys - Sosiaalisen yrityksen selvityshanke pääkaupunkiseudulla 2006

Sosiaalinen yritys ä Kansalaisyhteiskunnan tutkimusportaali - Jyväskylän yliopisto
Sosiaalinen yritysWikipedia
Sosiaalinen yritys ei välttämättä ole yhteiskunnallinen - Helsingin Sanomat 27.5.2009
Sosiaalisista yrityksistä ja hallituksen lakiesityksestä sosiaalisista yrityksistä, Matti Pukkio ja Paavo, Saikkonen, AVO vuosikirja 2003, Tyäministeriä
Tuettu tyällistyminen
Tukirakenneprojekti 2004, Sosiaalisten yritysten perustamiseen ja käynnistämiseen erityistukea ja neuvontaa - VATES
Tyäolosuhteiden järjestelytuki
Sosiaalinen yritys - Tyäministeriä
Tiittanen, Marja (toim.): Sosiaalinen yritystoiminta on mahdollisuus - Optio-hanke, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu 2007
Tyäpajat sosiaalisessa tyällistämisessä - Valtakunnallisen tyäpajayhdistyksen toimeksiannosta tehty kehittämismuistio, Petri Virtanen, Net Effect, Joulukuu 2003
Ylipaavalniemi, Pasi; Sariola, Leena; Marniemi, Janne; Pekkala, Terho: Sosiaalisen tyällistämisen toimialan käsitteet. VATES-säätiä ja Valtakunnallinen tyäpajayhdistys ry. VATES-säätiän julkaisuja, 2005
Yhteinen yritys

Billis, D: Hybrid Organizations in the Third Sector. Basingstoke: Palgrave MacMillan 2010
Borzaga, Carlo & Defourny, Jacques (toim.): The Emergence of Social Enterprise. London & New York: Routledge 2001
Emes network
Department of Trade and Industry/Social Enterprises/UK
Harvard Business School Social Enterprise, nettisivu 2004
Nyssens, M. (ed): Social Enterprises in Europe: Between Market, Public Policies and Communities. London: Routledge 2006
Pättiniemi, P: Social Enterprise as Labour Market Measure. Kuopion yliopiston julkaisuja E 130, 2006
Social Enterprise Coalition
Social enterprise - Wikipedia, the free encyclopedia

Kari Viitapohja 9.10.2004, 11.12.2010